 |
| ”Globaalin vaikuttamisen keskiössä: Kun suurvaltapolitiikka ja media-narratiivit kohtaavat, totuus löytyy usein suljettujen ovien takana käydyistä keskusteluista ja strategisista valinnoista, joilla Euroopan tulevaisuutta muovataan.” AI Kuva/Gemin 3 Pro |
"Presidentti Alexander Stubbin esiintyminen vuoden 2026 Münchenin turvallisuuskonferenssissa on herättänyt poikkeuksellisen voimakkaita ja toisistaan eroavia reaktioita kansainvälisessä mediassa. Analyysi paljastaa jyrkän kahtiajaon vakiintuneen länsimedian ja oikeistolaisempien tai kansallismielisempien uutiskanavien välillä, samalla kun Itä-Euroopan valtioiden reaktiot heijastelevat niiden omia strategisia pelkoja".
Nick Schifrin: Keskustellakseni tästä kaikesta puhuin Alexander Stubbin, Suomen presidentin kanssa. Presidentti Stubb, paljon kiitoksia. Mukava nähdä teidät. Saksan kansleri Friedrich Merz avasi tämän konferenssin sanomalla, että nykyinen maailmanjärjestys sellaisena kuin sen tunnemme, on ohi. Ja ennen tätä konferenssia julkaistussa kirjallisessa raportissa syytettiin presidentti Trumpia – lainatakseni – ”kirveen iskemisestä” järjestelmään, joka on taannut Euroopan turvallisuuden vuosikymmeniä. Oletteko samaa mieltä näistä lausunnoista?
Alexander Stubb: En ole. Olen juuri kirjoittanut kirjan, jossa sanon, että maailmanjärjestys on itse asiassa murrosvaiheessa. Joten ei heitetä lasta pesuveden mukana. Maailmanjärjestykset muuttuvat. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen se kesti kaksi vuosikymmentä, toisen maailmansodan jälkeen neljä vuosikymmentä ja kylmän sodan jälkeen kolme vuosikymmentä. Ja nyt etsimme jotain uutta. Minulle on erittäin tärkeää, että transatlanttinen kumppanuus on edelleen sen keskiössä.
Nick Schifrin: Joidenkin eurooppalaisten keskuudessa, joiden kanssa puhun, on valtavaa ahdistusta. Myönnän, että Euroopan sisällä on jakautumista, mutta silti, valtavaa ahdistusta. Eräs eurooppalainen ulkoministeri kertoi minulle tässä konferenssissa, ettei Eurooppa pysty puolustamaan itseään tavanomaisin keinoin ja että luottamus Yhdysvaltoihin on puutteellista tai sitä ollaan menettämässä. Tämä ministeri aikoo nostaa esiin ajatuksen useampien Euroopan maiden ydinaseista Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan lisäksi. Onko tällaista keskustelua todella käyty? Onko se hyvä ajatus?
Alexander Stubb: Ensinnäkin olen eri mieltä kyseisen ministerin kanssa. Suomen kokonaispuolustus, jolla on 1300 kilometriä rajaa Venäjän kanssa, perustuu kykyymme puolustaa itseämme.
Nick Schifrin: Tavanomaisin keinoin.
Alexander Stubb: Tavanomaisin keinoin. Siksi meillä on miljoona miestä ja naista, jotka on koulutettu arktisiin olosuhteisiin. Meillä on 62 F-18-konetta. Olemme juuri ostaneet 64 F-35-konetta. Meillä on kauko-ohjattavia ohjuksia ilmassa, maalla ja merellä, ja meillä on Puolan kanssa Euroopan suurin tykistö. En siis halua kenenkään sanovan minulle, ettemme pystyisi puolustamaan itseämme. Mitä ydinaseisiin tulee, uskon, että tarvitsemme edelleen Yhdysvaltain ydinasesuojaa. NATO perustuu kolmeen pelote-pilariin, ja ydinaseet ovat tietysti yksi niistä. Meillä on joitakin ydinaseita Isossa-Britanniassa ja tietysti Ranskassa, mutta keskeinen sateenvarjo tulee Yhdysvalloista.
Nick Schifrin: Kansleri Merz sanoi tänään puhuneensa Ranskan Emmanuel Macronin kanssa ajatuksesta, että Ranska tarjoaisi Euroopalle suojelua omilla ydinaseillaan – päätöstä, jota Ranska ei ole vielä tehnyt. Onko tämä merkki siitä, että Yhdysvaltain ydinasesuojaa epäillään?
Alexander Stubb: Ei, en usko, että sitä pitäisi epäillä. Luulen, että koko maailman ydinaseasema on muuttumassa siinä mielessä, että aiemmin oli kaksi suurta toimijaa, Venäjä ja Yhdysvallat. Nyt on kolmas, eli Kiina, jolla on 600 ydinkärkeä.
Nick Schifrin: Määrä on nousemassa 1500:aan.
Alexander Stubb: Nousemassa 1500:aan. Tämä muuttaa tilannetta. Euroopan on tietysti huolehdittava omasta suojelustaan, mutta lopulta on Yhdysvaltojen edun mukaista tarjota ydinasesuoja Euroopalle ja Euroopan edun mukaista hyväksyä se.
Nick Schifrin: Teillä on tietysti läheinen suhde presidentti Trumpin kanssa, kuten monet ovat huomauttaneet. Jotkut eurooppalaiset kolleganne ovat nähdäkseni ottaneet opikseen Grönlannin kriisistä ja siitä, miksi presidentti Trump päätti purkaa tilanteen tai valita poistumisreitin, jota pääsihteeri hänelle tarjosi. Oppi on se, että Euroopan voima ja vastustaminen presidentti Trumpia kohtaan – perääntymisen sijaan – oli jollain tavalla parempi tapa toimia hänen kanssaan. Näettekö te asian näin?
Alexander Stubb: Diplomatiassa voi aina joko lieventää jännitystä tai sitten kärjistää tilannetta sen lieventämiseksi myöhemmin. Mielestäni on aina parasta hoitaa jännityksen lieventäminen julkisesti ja kärjistäminen yksityisesti.
Nick Schifrin: Sitenkö Grönlannin tilanne ratkesi? Julkisesti annoitte presidentille vakuutuksia, mutta yksityisesti sanoittekin, että tämä on hieman uhkaavaa?
Alexander Stubb: Ei. Ei, ei suinkaan. Meillä oli kolme skenaariota: hyvä, paha ja ruma. Hyvä oli jännityksen lieventäminen, poistumisreitin löytäminen ja keskittyminen arktiseen turvallisuuteen. Paha oli kauppasota ja tullien korotukset. Ruma oli jatkuva sotilaallinen uhka. Kävimme läpi vaihtoehdot kaksi ja kolme, ja nyt työskentelemme numeron yksi parissa. Tällaiset poistumisreitit ja prosessit ovat tärkeitä.
Nick Schifrin: Puhutaanpa hieman Venäjästä. Kuten mainitsitte, teillä on NATOn pisin raja Venäjän kanssa. Venäläiset joukot rakentavat tai ovat rakentaneet sotilastukikohtia ja infrastruktuuria Suomen rajan toiselle puolelle. Mitä Venäjä mielestänne tavoittelee ja kuinka huolestuttavia Venäjän toimet ovat olleet teidän mielestänne?
Alexander Stubb: Emme ole huolissamme. Hyväksymme myös sen tosiasian, että rajamme takana on aina ollut venäläisiä tai neuvostoliittolaisia joukkoja. Ja kun sota loppuu, niitä on siellä enemmän. Uskon itse asiassa, että Venäjä on häviämässä tämän sodan. Mielestäni koko sodan aloittaminen Ukrainaa vastaan oli Putinin strateginen virhe. Hän halusi venäläistää Ukrainan; siitä on tulossa eurooppalainen. Hän halusi estää NATOn laajentumisen; hän sai Suomen ja Ruotsin. Ja hän halusi pitää Euroopan puolustusmenot alhaisina; me olemme nostamassa ne viiteen prosenttiin. En siis ole liian huolissani. Enkä pidä tästä retoriikasta, jonka mukaan Pohjoismaat tai Baltian maat ovat seuraavia. Eivät ne ole. Venäjä ei aio testata 5. artiklaa.
Nick Schifrin: Mutta tarkoittaako se, ettei Venäjä ole pitkän aikavälin uhka?
Alexander Stubb: Se on pitkän aikavälin uhka. Siitä ei ole epäilystäkään, koska sen DNA:ssa on imperialismia ja laajentumista. Se on tehnyt sitä koko historiansa ajan. Rehellisesti sanottuna se ei ole kyennyt käsittelemään omaa historiaansa rehellisesti, olipa kyse neuvostoajasta tai muusta. Meidän on tulevaisuudessa varmistettava, etteivät nuo imperialistiset uhat siirry Etelä-Kaukasiaan tai Keski-Aasiaan.
Nick Schifrin: Uskotteko, että Putin, uskotteko, että Venäjä on tosissaan keskusteluissa sodan lopettamisesta?
Alexander Stubb: Toivon, että he ovat. Jotkut sanovat, ettei Venäjä lopeta tätä sotaa, koska se haluaa jatkaa aluevaltauksia. En usko siihen lainkaan. Luulen, ettei Venäjä pysty lopettamaan tätä sotaa, koska Putinille koituva sosiaalinen ja poliittinen hinta on liian korkea, jos hän ei pysty maksamaan sotilaille näiden palatessa kotiin. Siksi olen skeptinen Putinin aikeiden suhteen.
Nick Schifrin: Suomen presidentti Alexander Stubb, paljon kiitoksia.
William Brangham: Voit nähdä Nickin haastattelun presidentti Stubbin ja muiden johtajien kanssa laajemmana versiona Münchenin turvallisuuskonferenssista "Compass Points" -ohjelmassa. Löydät sen YouTube-sivultamme ja paikalliselta PBS-asemaltasi tänä viikonloppuna.
Kansainvälinen media-analyysi: Kaksi todellisuutta
Median suhtautuminen Stubbin lausuntoihin, erityisesti koskien Euroopan kykyä puolustaa itseään ilman Yhdysvaltoja ja "Grönlannin kriisiä", on jakautunut seuraavasti:
Liberaali ja vakiintunut media (BBC, CNN):
Nämä kanavat ovat korostaneet Stubbin viestiä transatlanttisesta yhtenäisyydestä ja Suomen mallia esimerkkinä siitä, miten Eurooppa voi vahvistaa omaa puolustustaan ilman, että se kääntää selkäänsä NATOlle.
BBC ja CNN ovat raportoineet Stubbin "off-ramp" -diplomatiasta Trumpin suuntaan pragmaattisena tapana välttää eskalaatio, vaikka ne kritisoivatkin Trumpin politiikkaa arvaamattomuudesta.
Amerikkalainen oikeistomedia (Fox News, OAN, The Hill, Gateway Pundit):
Fox News ja The Hill ovat nostaneet esiin Stubbin tunnustuksen Trumpin painostuksen tehosta: Euroopan puolustusmenojen nousu 5 prosenttiin nähdään suorana seurauksena Trumpin "kovasta linjasta".
One America News (OAN) ja Gateway Pundit ovat hyödyntäneet Stubbin lausuntoja todisteena siitä, että Trumpin politiikka "toimii" – heidän mukaansa Stubb myönsi epäsuorasti, että Eurooppa tarvitsi "kirveeniskun" herätäkseen.
Just the News on keskittynyt siihen, kuinka Stubb joutui tasapainoilemaan eurooppalaisen liittolaisuuden ja Trumpin kansallisen turvallisuuden intressien (kuten Grönlannin strateginen merkitys) välillä.
The Epoch Times ja kriittinen analyysi:
Lehti on tarkastellut erityisesti Kiinan roolia tässä kuviossa. Se huomauttaa, että kun Stubb keskittyy Venäjään ja Trumpiin, Kiina hyödyntää länsimaiden sisäistä skismaa vahvistaakseen asemaansa Arktisella alueella ja Grönlannissa.
Itä-Euroopan näkemykset: Puola, Slovakia ja Unkari
Vaikka Stubb puhui yhtenäisen Euroopan puolesta, Itä-Euroopan maat lukivat viestin omien intressiensä kautta:
Puola: Puolan johto on suhtautunut Stubbin lausuntoihin varovaisen myönteisesti, sillä Puola on Suomen ohella ainoita maita, joka on jo saavuttanut Stubbin mainitsemat massiiviset tykistö- ja ohjuskyvyt. Puola kuitenkin pelkää "eurooppalaista autonomiaa", jos se tarkoittaa Yhdysvaltojen läsnäolon vähentymistä.
Slovakia ja Unkari: Nämä maat ovat kritisoineet Stubbin "strateginen epäonnistuminen" -retoriikkaa Venäjästä. Erityisesti Unkari on painottanut, että Stubbin vaatimus 5 prosentin puolustusmenoista on monelle EU-maalle taloudellisesti mahdoton ja saattaa johtaa sosiaaliseen epävakauteen.
Vastaväitteet: Hybridivaikuttaminen molempiin suuntiin
Toisin kuin Stubb antoi ymmärtää, useat analyysit (mukaan lukien MSC 2026 -raportti) huomauttavat, että hybridivaikuttaminen ei ole vain idän työkalu:
Lännen hybridioperaatiot: Arktisella alueella ja Itä-Euroopassa länsi harjoittaa yhtälailla "strategista viestintää", jolla pyritään horjuttamaan Venäjän sisäistä narratiivia ja vaikuttamaan sen rajavaltioiden mielipiteisiin.
Sotilasjohdon huoli: Vaikka Stubb sanoi olevansa "ei-liian-huolissaan", NATOn ja Suomen puolustusvoimien asiantuntijat ovat varoittaneet, että Venäjän kyky oppia Ukrainan sodasta tekee siitä entistä vaarallisemman hybridiuhkaajan, jota vastaan pelkkä tavanomainen tykistö ei riitä.
Lähde:
Päivämäärä: 13. helmikuuta 2026
Kirjoittanut Aksu
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti