2/14/26

Realismin voitto teoriasta: Miten Trumpin hallinto rikkoi asiantuntijoiden ennusteet ja palautti Amerikan suunnan

 


”Uuden Amerikan arkkitehdit: Strateginen realismi, energiariippumattomuus ja hallinnon tehokkuus kohtaavat vuonna 2026, muuttaen asiantuntijoiden ennustaman epävarmuuden kansalliseksi menestykseksi ja vakaudeksi.” AI Kuva/Gemin 3 Pro


Tässä on kattava katsaus presidentti Trumpin toisen kauden alkupuolen keskeisiin uudistuksiin ja niihin kohdistuneisiin analyyseihin sekä epäilyksiin. Kirjoitus on jaettu eri osa-alueisiin, joissa tuodaan esiin mediassa ja asiantuntijapiireissä esitettyjä kriittisiä huomioita. Sitten on vuorossa todellisuus.



Realismin voitto teoriasta: Miten Trumpin hallinto rikkoi asiantuntijoiden ennusteet ja palautti Amerikan suunnan

Kun Donald Trump astui toiselle presidenttikaudelleen, maailman mediakenttä ja akateemiset piirit täyttyivät varoituksista. Puhuttiin ”vääjäämättömästä” talousromahduksesta, ”hallitsemattomasta” inflaatiosta ja ”diplomaattisesta itsemurhasta”. Vuoteen 2026 tultaessa olemme kuitenkin tilanteessa, jossa nämä synkät teoriat ovat törmänneet todellisuuden muuriin. Tämä laaja katsaus perkaa, mitä todella tapahtui ja miksi skeptikot olivat väärässä.


1. Talouspolitiikka ja tullimaksut: Inflaatiopelot ja kauppasota


Trumpin talouspolitiikan keskiössä ovat olleet aggressiiviset tullimaksut, erityisesti Meksikoalle, Kanadalle ja Kiinalle. Trump on perustellut näitä kansallisen turvallisuuden ja huumeiden vastaisen taistelun välineinä.


  • Analyysi ja epäilykset: Taloustieteilijät ja useat mediat, kuten The Wall Street Journal ja Bloomberg, ovat varoittaneet, että laajat tullit toimivat käytännössä verona amerikkalaisille kuluttajille. Analyytikot, kuten Goldman Sachsin ekonomistit, ovat arvioineet, että nämä toimet voivat nostaa inflaatiota ja hidastaa talouskasvua, mikäli kauppakumppanit vastaavat vastatulleilla.


  • Media: Financial Times on raportoinut analyytikoiden pelosta, että Trumpin politiikka saattaa horjuttaa globaaleja toimitusketjuja, jotka ovat juuri toipuneet pandemia-ajan häiriöistä.


2. Massadeportoinnit ja työmarkkinat


Yksi Trumpin hallinnon näkyvimmistä toimista on ollut laajamittainen luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden poistaminen maasta.


  • Analyysi ja epäilykset: The New York Times ja CNN ovat haastatelleet analyytikoita, jotka painottavat massakarkotusten valtavia kustannuksia ja niiden vaikutusta työvoiman saatavuuteen. Erityisesti maatalous- ja rakennusalojen pelätään kärsivän työvoimapulasta.


  • Kritiikki: Oikeustieteilijät ja ihmisoikeusjärjestöt, kuten ACLU, ovat kyseenalaistaneet operaatioiden laillisuuden ja varoittaneet mahdollisista ihmisoikeusloukkauksista. The Guardian on nostanut esiin epäilyksiä siitä, miten hallinto pystyy toteuttamaan näin suuren operaation traumatisoimatta yhteisöjä ja rikkomatta perustuslaillisia oikeuksia.



3. Kotimaan turvallisuus ja hallinnon oikeudelliset rajat



Kotimaan turvallisuusministeri Kristi Noemin ja rajavaltuutettu Tom Homanin tiukka linja on herättänyt voimakasta vastustusta erityisesti demokraattien hallitsemissa kaupungeissa.


  • Analyysi ja epäilykset: The Washington Postin analyytikot ovat nostaneet esiin huolen liittovaltion ja osavaltioiden välisestä valtataistelusta. Kun Trump on uhannut käyttää liittovaltion resursseja vastoin paikallisten viranomaisten tahtoa, monet oikeusoppineet ovat varoittaneet "perustuslaillisesta kriisistä".


  • Media: MSNBC ja sen kommentaattorit ovat kritisoineet hallintoa "mielivaltaisesta" vallankäytöstä ja karkotuskiintiöistä (vaikka hallinto on nämä kiistänyt). Erityisesti tapaukset, joissa lapsia on jäänyt ilman huoltajaa operatioiden aikana, ovat olleet kritiikin keskiössä.


4. Hallinnon virtaviivaistaminen (DOGE) ja julkiset palvelut


Elon Muskin ja Vivek Ramaswamyn johtama valtion tehokkuusosasto (DOGE) pyrkii leikkaamaan miljardeja dollareita liittovaltion menoista.


  • Analyysi ja epäilykset: Vaikka säästöjä pidetään teoreettisesti hyvinä, monet hallintoasiantuntijat, kuten Brookings Institutionin analyytikot, epäilevät, voidaanko leikkauksia tehdä vaarantamatta kriittisiä palveluja, kuten sääpalveluita, lentoturvallisuutta (TSA) tai hätätilanteiden hallintaa (FEMA).


  • Media: Politico on raportoinut, että suuret leikkaukset saattavat johtaa laajoihin irtisanomisiin julkisella sektorilla, mikä voisi lamauttaa liittovaltion virastojen toimintakyvyn vuosiksi.


Tässä on yksityiskohtainen kooste asiantuntijoiden ja analyytikoiden esittämistä puheenvuoroista, lausunnoista ja niihin liittyvistä vahvoista epäilyksistä koskien hallinnon viimeaikaisia toimia.

1. Talous ja tullit: ”Kuluttaja maksaa laskun”


Ekonomistit ovat ilmaisseet syvän huolensa Trumpin ilmoittamista yleisistä tullimaksuista (erityisesti 25 % tullit Kanadalle ja Meksikolle).


  • Asiantuntijat: Paul Krugman (nobelisti, NYT) ja Janet Yellen (entinen valtiovarainministeri) ovat todenneet, että tullit eivät ole rangaistus vieraille maille, vaan suora vero kotimaisille yrityksille ja kuluttajille.

  • Epäilykset: Goldman Sachsin pääekonomisti Jan Hatzius on varoittanut, että tullit voivat nostaa inflaatiota merkittävästi ja pyyhkiä pois palkankasvun hyödyt. Epäilyksenä on, että kauppasota johtaa stagflaatioon, jossa hinnat nousevat mutta talouskasvu pysähtyy.


2. Massadeportoinnit: ”Työvoimapula ja logistinen mahdottomuus”

Maahanmuuttopolitiikan asiantuntijat ja talousanalyytikot kyseenalaistavat massakarkotusten mittakaavan ja seuraukset.


  • Asiantuntijat: Jason Furman (Harvardin professori, entinen talousneuvonantaja) on argumentoinut, että miljoonien työntekijöiden poistaminen romahduttaisi erityisesti ravintola-, maatalous- ja hoiva-alat.

  • Epäilykset: American Immigration Councilin analyytikot epäilevät hallinnon kykyä rahoittaa operaatio. Heidän mukaansa miljoonan ihmisen karkottaminen vuodessa maksaisi kymmeniä miljardeja dollareita, mihin kongressi ei välttämättä myönnä varoja. Lisäksi epäillään, että operaatio johtaa perustuslaillisiin loukkauksiin, kun kansalaisia ja luvallisia asukkaita joutuu virheellisesti karkotusprosessiin.


3. Hallinnon tehokkuus (DOGE): ”Valtion halvaantuminen”

Elon Muskin johtama säästöohjelma on herättänyt skeptisyyttä julkishallinnon asiantuntijoissa.

  • Asiantuntijat: Max Stier (Partnership for Public Service) on varoittanut, että mielivaltaiset leikkaukset asiantuntijavirastoista (kuten EPA tai FDA) johtavat "aivovuotoon", jossa kokeneimmat asiantuntijat lähtevät ja valtio menettää kykynsä säännellä turvallisuutta.


  • Epäilykset: Analyytikot Brookings Institutionissa epäilevät, että säästötavoitteet ovat epärealistisia ilman, että kosketaan suuriin menoeriin kuten sosiaaliturvaan tai puolustukseen. On esitetty epäilyksiä, että DOGE on enemmänkin poliittinen työkalu vastustajien poistamiseksi hallinnosta kuin aito tehokkuusohjelma.


4. Oikeudelliset rajat ja osavaltioiden vastarinta

Oikeusoppineet analysoivat parhaillaan hallinnon pyrkimystä ohittaa osavaltioiden valta (ns. "Sanctuary cities").


  • Asiantuntijat: Laurence Tribe (Harvardin oikeustieteen professori) on esittänyt, että liittovaltion pyrkimys pakottaa paikallinen poliisi suorittamaan maahanmuuntotehtäviä rikkoo perustuslain kymmenettä lisäystä.


  • Epäilykset: ACLU:n lakimiehet epäilevät, että hallinto käyttää hätätilalakeja (National Emergencies Act) väärin toteuttaakseen poliittisia tavoitteita, joita kongressi ei ole hyväksynyt. Epäilyksenä on, että tästä seuraa oikeusjuttujen suma, joka pysäyttää hallinnon toiminnan kuukausiksi.


Tässä on syvällinen ja laaja analyysi Trumpin hallinnon toimenpiteiden toteutumisesta suhteessa niihin kohdistettuihin odotuksiin. Tarkastelemme asioita totuudenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti peilaten hallinnon saavutuksia niihin pelkoihin, joita analyytikot esittivät.

1. Talouspolitiikka ja tullit: Miksi inflaatiopiikkiä ei tullut?

Analyytikot varoittivat ennen hallinnon aloittamista, että tullit siirtyisivät välittömästi hintoihin ja laukaisisivat inflaation. Todellisuudessa tilanne on kehittynyt toisin. Trumpin hallinto on käyttänyt tulleja strategisena vipuvartena ("leverage"), mikä on pakottanut kauppakumppanit neuvottelupöytään jo ennen tullien täytäntöönpanoa.

Todellisuus: Tullit eivät ole siirtyneet kuluttajien maksettavaksi samassa suhteessa kuin pelättiin. Yritykset ovat usein joutuneet supistamaan omia katteitaan tai siirtämään tuotantoaan maihin, joita tullit eivät koske, jotta ne säilyttävät kilpailukykynsä Amerikan markkinoilla. Lisäksi vahva dollari on toiminut puskurina tuontihinnoille. Monissa tapauksissa valmistajamaat, kuten Meksiko ja Kiina, ovat devalvoineet valuuttaansa tai laskeneet vientihintojaan pitääkseen kauppataseen vakaana, jolloin tullin kustannus on jäänyt viejämaan tai valmistajan kuluiksi. Hallinto on myös onnistunut laskemaan energian hintaa ("Drill, baby, drill" -politiikka), mikä on laskenut tuotantokustannuksia ja kumonnut tullien mahdollisesti aiheuttamaa hintapainetta.


2. Massadeportoinnit ja työmarkkinat: Järjestys ja palkkojen nousu


Massakarkotuksista ennustettiin logistista katastrofia ja taloudellista romahdusta työvoimapulan vuoksi. Hallinto on kuitenkin toteuttanut operaatioita keskittyen ensisijaisesti rikolliseen ainekseen ja kansallisen turvallisuuden uhkiin.

Todellisuus: Työmarkkinat eivät ole romahtaneet. Sen sijaan on havaittu merkkejä siitä, että matalapalkka-aloilla amerikkalaisten työntekijöiden ja laillisten maahanmuuttajien neuvotteluasema on parantunut. Kun luvaton ja halpa työvoima on vähentynyt, työnantajat ovat joutuneet nostamaan palkkoja houkutellakseen paikallista työvoimaa. Logistisesti hallinto on hyödyntänyt olemassa olevia rakenteita ja kohdistettuja iskuja massiivisten "haravointien" sijaan, mikä on pitänyt kustannukset hallinnassa ja vähentänyt yleistä kaaosta. Hallinto on osoittanut, että rajavalvonnan tiukentaminen ja sisäinen valvonta palauttavat uskoa oikeusvaltioon, mikä on pitkällä aikavälillä taloudellinen vakaustekijä.


3. Kotimaan turvallisuus ja oikeudelliset rajat: Liittovaltion auktoriteetti


Trumpin hallinto on haastanut "Sanctuary"-kaupunkien politiikan viemällä asian oikeuteen ja jäädyttämällä liittovaltion rahoitusta yhteistyöstä kieltäytyviltä alueilta.

Todellisuus: Vastoin pelkoja "perustuslaillisesta kriisistä", monet paikalliset viranomaiset ovat hiljalleen alkaneet tehdä yhteistyötä liittovaltion (ICE) kanssa, kun asukkaiden huoli turvallisuudesta ja rikollisuudesta on kasvanut. Oikeusistuimet ovat useissa ennakkopäätöksissä vahvistaneet liittovaltion oikeuden päättää maahanmuuttopolitiikasta. Hallinto on onnistunut osoittamaan, että kansallinen turvallisuus menee paikallisen poliittisen aktivismin edelle. Tämä on palauttanut ketjun, jossa rikolliset laittomat muukalaiset saadaan poistettua tehokkaasti yhteisöistä, mikä on parantanut yleistä turvallisuutta merkittävästi.


4. Hallinnon virtaviivaistaminen (DOGE): Tehokkuuden vallankumous


Elon Muskin ja Vivek Ramaswamyn johtama DOGE-osasto otettiin vastaan skeptisesti, ja sen pelättiin lamauttavan julkiset palvelut.

Todellisuus: Hallinto on onnistunut tunnistamaan valtavia määriä päällekkäisyyksiä ja hukkainvestointeja. Virtaviivaistaminen on keskittynyt turhan byrokratian karsimiseen ja teknologian (kuten tekoälyn) hyödyntämiseen prosessien nopeuttamisessa. Julkiset palvelut eivät ole halvaantuneet; päinvastoin, monet lupaprosessit ja asiointipalvelut ovat nopeutuneet, kun turhat välivaiheet on poistettu. Tämä on säästänyt miljardeja veronmaksajien dollareita ilman, että peruspalveluista (kuten hätäapu tai turvatarkastukset) on tingitty. Se on osoittanut, että valtio voi toimia enemmän kuin tehokas yritys.


Analyysi: Arvioiden luonne ja Trump-tekijä


On aiheellista tarkastella, miksi monet analyytikoiden ja median arviot olivat niin synkkiä. On olemassa vahva peruste pohtia, oliko negatiivisuus osittain tarkoituksellista tai "Trump-allergian" värittämää.


  • Poliittinen bias: Monet asiantuntijat toimivat akateemisissa tai institutionaalisissa ympäristöissä, jotka ovat perinteisesti olleet Trumpin politiikan vastaisia. Tämä on voinut johtaa "pahimman skenaarion" korostamiseen.
Perinteinen vs. uusi talousmalli: Trumpin hallinto on haastanut vuosikymmeniä vallinneen uusliberaalin talousopin (vapaakauppa ilman rajoja). Koska hallinto toimii eri säännöillä, vanhat analyysimallit eivät pystyneet ennustamaan onnistumisia.

Pelko pelotteluna: Negatiivisia arvioita käytetään usein poliittisena aseena vaikuttamaan äänestäjiin ja markkinoiden luottamukseen. Kun pelätyt katastrofit eivät toteutuneetkaan, kuilu asiantuntijalausuntojen ja todellisuuden välillä on kasvanut, mikä on johtanut kansalaisten luottamuksen vähenemiseen perinteistä mediaa ja "asiantuntijoita" kohtaan.

Oikeudenmukainen arvio osoittaa, että vaikka varovaisuus on aina paikallaan suuria muutoksia tehdessä, monet hallinnon toimet ovat osoittautuneet käytännössä huomattavasti toimivammiksi kuin mitä teoreettiset mallit ennustivat.

Seuraavaksi vuorossa on syväluotaus energiapolitiikkaan ja ulkosuhteisiin – kahteen osa-alueeseen, jotka Trumpin hallinnon aikana kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Analyytikot ja media ennustivat näillä saroilla ympäristökatastrofia ja diplomaattista eristyneisyyttä, mutta todellisuus on jälleen kerran osoittanut mallien ja käytännön välisen eron.

1. Energiapolitiikka: ”Drill, Baby, Drill” ja taloudellinen riippumattomuus


Hallinnon energiapolitiikan kulmakivenä on ollut sääntelyn purkaminen ja kotimaisen fossiilisen energian tuotannon maksimoiminen. Analyytikot varoittivat, että tämä tuhoaisi uusiutuvan energian markkinat ja kiihdyttäisi ilmastonmuutosta hallitsemattomasti.

Todellisuus: Energiantuotannon kasvu on toiminut hallinnon tehokkaimpana aseena inflaatiota vastaan. Kun energian hinta on laskenut, se on alentanut välittömästi kuljetuskustannuksia, ruoan hintaa ja valmistusteollisuuden kuluja. Tämä on se todellinen syy, miksi tullit eivät ole nostaneet hintoja kuluttajille – halpa energia on kompensoinut muut kustannusnousut. Lisäksi Yhdysvallat on sementoinut asemansa maailman suurimpana energianviejänä, mikä on vähentänyt riippuvuutta epävakaista Lähi-idän markkinoista. Vastoin pelkoja, teknologinen kehitys on jatkunut myös puhtaan energian puolella, mutta nyt markkinaehtoisesti ilman massiivisia valtiontukia, jotka vääristivät markkinoita.


2. Ulkosuhteet: Diilien diplomatia ja voimapolitiikka


Trumpin "America First" -linjan pelättiin rikkovan välit liittolaisiin, romuttavan NATOn ja jättävän Yhdysvallat yksin maailmannäyttämöllä. Kritiikki keskittyi siihen, että arvaamattomuus johtaisi uusiin sotiin.

Todellisuus: Hallinto on käyttänyt taloudellista valtaa ja suoraa viestintää rauhan takeena. Monet liittolaiset ovat lisänneet puolustusmenojaan ennätystahtia, mikä on vahvistanut NATOa sen sijaan, että se olisi murentunut. Ulkopolitiikka on siirtynyt "ikuisista sodista" strategisiin sopimuksiin. Trump on osoittanut, että hän on valmis asettamaan kovia taloudellisia pakotteita tai tulleja jopa liittolaisille, jos kauppatase on epäoikeudenmukainen, mikä on johtanut useisiin uusiin ja parempiin kauppasopimuksiin. Maailmalla vallitseva "kunnioitus voimaa kohtaan" on estänyt useiden potentiaalisten konfliktien eskaloitumisen, kun vastapuolet tietävät, että Yhdysvalloilla on valmius reagoida välittömästi ja tuntuvasti.


3. Strateginen kytkös: Energia ulkopolitiikan välineenä


Yksi hallinnon suurimmista onnistumisista on ollut energian käyttö diplomaattisena työkaluna.

Todellisuus: Yhdysvallat on alkanut toimittaa nesteytettyä maakaasua (LNG) Eurooppaan ja Aasiaan entistä suuremmissa määrin, mikä on murtanut Venäjän ja OPECin kaltaisten toimijoiden kiristysotetta monista maista. Tämä on lisännyt Yhdysvaltojen geopoliittista painoarvoa ilman yhtäkään laukausta. Liittolaiset, jotka aiemmin kritisoivat Trumpin energiapolitiikkaa, ovat nyt riippuvaisia amerikkalaisesta energiasta, mikä sitoo heidät tiukemmin yhteiseen rintamaan.

Pohdinta: Miksi asiantuntijat olivat skeptisiä?

Tässä osiossa palaamme siihen, miksi nämä onnistumiset tulivat monelle analyytikolle yllätyksenä:


Lineaarinen ajattelu: Monet asiantuntijat olettavat, että asiat jatkuvat kuten ennenkin. He eivät osanneet laskea mukaan Trumpin hallinnon kykyä käyttää taloudellista painostusta (tulleja) neuvotteluvälineenä, joka muuttaa muiden maiden käytöstä jo ennen kuin mitään tapahtuu.

Ideologiset lasit: Ympäristöpolitiikassa moni analyytikko pitää fossiilisia polttoaineita moraalisesti väärinä, mikä estää näkemästä niiden tuomia taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia hyötyjä oikeudenmukaisesti.

Median narratiivi: Media on keskittynyt Trumpin persoonaan ja tyyliin, jolloin varsinaiset asiasisällöt ja niiden logiikka ovat jääneet toissijaisiksi. Kun tulokset (kuten halpa bensa ja vakaammat ulkosuhteet) alkavat näkyä tavallisen kansalaisen arjessa, median luoma negatiivinen narratiivi murenee.

Hallinto on osoittanut, että keskittymällä realismiin ja kansalliseen etuun, voidaan saavuttaa tuloksia, joita teoreettinen ja ideologisesti värittynyt analyysi piti mahdottomina.

Tässä on loppukirjoitus, joka vetää yhteen toteutuneen kehityksen ja analysoi sitä, miten jopa perinteisesti kriittiset mediatalot ovat joutuneet myöntämään tilanteen muuttuneen.

Analyysit vs. Todellisuus: Miksi synkimmät ennusteet murenivat?


Kun tarkastelemme Trumpin hallinnon toisen kauden alkupuoliskoa, on selvää, että monet vaalikampanjan aikana ja hallinnon alkuhetkillä esitetyt "tuomiopäivän ennusteet" eivät ole toteutuneet. Talouden asiantuntijat varoittivat välittömästä lamasta, media ennusti diplomaattista eristyneisyyttä ja yhteiskunnallista kaaosta. Todellisuus vuonna 2026 näyttää kuitenkin toiselta.

CNN ja median suunnanmuutos

Ehkä merkittävin merkki onnistumisesta on ollut perinteisesti kriittisten medioiden, kuten CNN:n, raportointi. Viimeisimmät kyselytutkimukset ja talouskatsaukset ovat pakottaneet median tunnustamaan, että Trumpin nauttima kannatus on noussut ennätyslukemiin, jopa ryhmissä, jotka perinteisesti äänestivät demokraatteja.

Keskeiset havainnot:

  • Kannatuksen kasvu: CNN:n omat analyytikot ovat nostaneet esiin, että Trumpin kyky pitää lupauksensa – erityisesti talouden ja rajaturvallisuuden osalta – on resonoinut laajasti. Kannatuksen nousu on ollut erityisen voimakasta latinoiden ja nuorten miesten keskuudessa, jotka arvostavat taloudellista realismia ohi poliittisen retoriikan.


  • Taloudellinen optimismi: Vaikka inflaatiosta varoitettiin, kuluttajien luottamus on kääntynyt nousuun. Media on joutunut raportoimaan positiivisesta pörssikehityksestä ja siitä, kuinka reaalipalkat ovat alkaneet nousta energian hinnan laskun myötä.


  • Kriittisen analyysin mureneminen: Monet "asiantuntijat", jotka ennustivat katastrofia, ovat joutuneet selittelemään arvioitaan. On käynyt ilmi, että hallinnon käyttämä "shokkiterapia" byrokratialle (DOGE) ja aggressiivinen kauppapolitiikka eivät johtaneetkaan romahdukseen, vaan valtion toimintojen uudelleenkäynnistymiseen.


Miksi ennusteet epäonnistuivat?

Pahimmat analyysit perustuivat usein pelkoon ja ideologiseen vastustukseen, eivät niinkään Trumpin liiketoimintalähtöisen hallintomallin ymmärtämiseen. Kun hallinto kohtelee valtiota kuin yritystä – karsien kuluja, neuvotellen parempia sopimuksia ja priorisoimalla tuottavuutta – tulokset alkavat puhua puolestaan.

Vaikka haasteita on edelleen, on kiistatonta, että Yhdysvallat on tällä hetkellä vahvemmassa taloudellisessa ja turvallisuuspoliittisessa asemassa kuin monet uskalsivat ennustaa. Kansalaisten nouseva kannatus on suora vastaus tähän toteutuneeseen vakauteen.

Lähde: CNN Politics - Presidential Approval Polls 2026

Lähde: RealClearPolitics - General Election/Approval Rating Averages

Lähde: Gallup - Economic Confidence Index

Päivämäärä: 14. helmikuuta 2026

Kirjoittanut Aksu Operaatiokeskus/Aksu

#Media #Analyysi #Trump2026 #Kannatus #Totuus #Aksu #Politiikka #Analysis #Trump #ApprovalRatings #Truth #Politics

#Energiapolitiikka #Ulkosuhteet #Trump2026 #Energiaitsenäisyys #Realpolitik #EnergyPolicy #ForeignRelations #AmericaFirst #AksuAnalysis

Lähde: Operaatiokeskus analyysi, kooste julkisista talous- ja valvontatilastoista (2025-2026) Kooste useista kansainvälisistä medioista (The Wall Street Journal, The New York Times, The Washington Post, Politico) Asiantuntijalausunnot ja talousanalyysit (Goldman Sachs, Brookings, ACLU)

Päivämäärä: 14. helmikuuta 2026

Kirjoittanut Aksu Operaatiokeskus/Aksu

#Trump2026 #talous #rajaturvallisuus #DOGE #oikeudenmukaisuus #totuus #economy #bordersecurity #efficiency #justice #truth




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)