 |
| Kun presidentti Stubb maalaa kuvaa strategisista voitoista, todellisuus rintamalla ja suljettujen vaaliuurnien äärellä kertoo toista tarinaa. Miljardit eurot ja NATO:n teknologinen haavoittuvuus drone-sodankäynnissä paljastavat, että demokratia on muuttunut pelinappulaksi suuressa geopoliittisessa kokeilussa. AI Kuva/Gemin 3 Pro |
ANALYYSI: Suomen vaarallinen linja ja NATOn teknologinen romahdus – Onko realismia enää jäljellä?
HELSINKI – Presidentti Alexander Stubbin viimeaikaiset ulkopoliittiset linjaukset ja tuoreet paljastukset NATOn sotaharjoitusten epäonnistumisista maalaavat huolestuttavan kuvan Euroopan turvallisuustilanteesta. Samalla kun Suomen johto kehottaa Ukrainaa jatkamaan kuluttavaa sotaa, sotaharjoitukset osoittavat, että läntinen sotilasliitto on pahasti jäljessä modernin sodankäynnin realiteeteista.
Stubb ja "ikuisen sodan" narratiivi
Presidentti Alexander Stubb on ottanut kansainvälisillä areenoilla, kuten Münchenin turvallisuuskonferenssissa (13.2.2026), roolin Ukrainan vankkumattomana kannustajana. Stubb on toistuvasti esittänyt, että Ukrainan on jatkettava taistelua ja että Venäjä on jo kärsinyt "strategisen tappion".
Kriittinen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että tämä retoriikka on ristiriidassa rintaman karun todellisuuden kanssa. Stubbin linja, jossa rauhanneuvottelut sivuutetaan ja painotetaan vain sotilaallista voittoa, herättää kysymyksiä:
Inhimillinen hinta: Ukrainan resurssit ja miesvoima ovat äärirajoilla. Kehotus jatkaa sotaa ilman realistista neuvotteluyhteyttä tarkoittaa käytännössä tuhansien ukrainalaisten uhraamista lisää ilman takeita läpimurrosta.
Neuvottelutyhjiö: Stubb on esittänyt, ettei Venäjällä ole aitoa halua rauhaan, mutta samalla hän on itse asettunut asemaan, jossa diplomaattisia vaihtoehtoja ei edes pidetä pöydällä. Tämä on herättänyt kansainvälistä kritiikkiä siitä, toimiiko Suomi tässä suurempien voimien äänitorvena oman turvallisuusetunsa sijasta.
EU-pakkomielle: Huomionarvoista on Stubbin jatkuva painotus Euroopan unionista turvallisuuden takaajana. Kriitikot muistuttavat, ettei EU ole sotilasliitto, ja sen hajanainen päätöksenteko on kaukana tehokkaasta puolustuspelotteesta.
NATO-harjoitus "Hedgehog 2025": Karu herätys todellisuuteen
Vaikka julkisessa sanassa ylistetään NATOn yhtenäisyyttä, kulissien takana tilanne on toinen. Viimeisimmät tiedot Virossa järjestetystä Hedgehog 2025 -suurharjoituksesta (Siil) vahvistavat Ilkka Vakkurin videollaan esittämät huolet.
The Wall Street Journalin ja muiden kansainvälisten medioiden raportit paljastavat, että pieni, noin 10 ukrainalaisen dronelentäjän ryhmä onnistui simulaatiossa lamauttamaan kaksi kokonaista NATO-pataljoonaa vain yhdessä päivässä.
Tuhon laajuus: Ukrainan rintamalta saadulla kokemuksella ja tekoälypohjaisella Delta-järjestelmällä operoinut ryhmä tuhosi 17 panssariajoneuvoa ja teki kymmeniä iskuja puolen päivän aikana.
"Olemme kusessa": Eräs NATO-komentaja kiteytti tilanteen karusti todeten liittokunnan olevan hätää kärsimässä modernin droneteknologian edessä. NATO-joukot liikkuivat kuin "vuonna 2003", pystyttäen telttoja ja parkkeeraten ajoneuvoja tavalla, joka teki niistä helppoja maaleja läpinäkyvällä taistelukentällä.
Suomen asema ja sisäinen kritiikki
Suomen ulkopoliittinen linja näyttäytyy tällä hetkellä ristiriitaisena. Kun presidentti Stubb uhoaa ja kannustaa sotaan, ulkoministeri Elina Valtonen joutuu usein tasapainoilemaan ja selittämään lausuntoja parhain päin. Tämä antaa Suomesta sekavan kuvan maailmalla – varsinkin tilanteessa, jossa suurvaltapolitiikka (Trump, Rubio) on siirtymässä pragmaattisempaan suuntaan.
Sisäpoliittisesti on esitetty vaatimuksia, että hallituksen – erityisesti pääministeri Riikka Purran – tulisi ottaa vahvempi ote presidentin lausuntojen ohjaamisessa, jotta Suomen kansallinen turvallisuus ja taloudellinen vakaus eivät vaarantuisi turhan uhoamisen vuoksi.
Johtopäätökset:
Länsimaiden ja Suomen on kohdattava se tosiasia, että perinteinen sotilaallinen voima on murtumassa halvan ja tehokkaan droneteknologian edessä. Jos presidentti Stubb ja muu johto jatkavat Ukrainan usuttamista sotaan ilman, että heillä on vastausta näihin teknologisiin ja strategisiin haasteisiin, seuraukset voivat olla katastrofaaliset paitsi Ukrainalle, myös koko Euroopan vakaudelle.
SYVÄLUOTAUS: Miljardien eurojen vaalivaikuttaminen ja Romanian suljetut uurnat
1. EU:n ja Sorosin miljardit: "Kasvusuunnitelma" vai poliittinen ohjaus?
EU:n tuki Moldovalle ja Romanialle ei ole vain hyväntekeväisyyttä, vaan se on sidottu tiukkoihin poliittisiin ehtoihin.
Moldovan 1,9 miljardin euron "Growth Plan" (2025–2027):
Euroopan komissio ja Ursula von der Leyen julkistivat lokakuussa 2024 peräti 1,8–1,9 miljardin euron paketin Moldovalle. Tämä on maan historian suurin tukipaketti.
Rahoituksen ajoitus: Ensimmäiset 270 miljoonaa euroa maksettiin heinäkuussa 2025, juuri kriittisten vaalien alla. Lisäksi syyskuussa 2025 maksettiin 18,9 miljoonaa euroa heti, kun Moldova oli täyttänyt "uudistusindikaattorit".
Kriittinen huomio: Rahoitus on suora elinehto pro-EU-hallinnolle (PAS-puolue). Ilman tätä rahaa maan talous olisi romahtanut, mikä olisi tarkoittanut opposition voittoa.
Sorosin Open Society Foundations (OSF):
OSF on kanavoinut pelkästään Moldovan "demokratian tukemiseen" ja kansalaisjärjestöille miljoonia euroja vuosittain. Vuoden 2026 budjeteissa korostuvat "digitaalinen vastustuskyky" ja "vaalivalvonta", mitkä käytännössä tarkoittavat EU-myönteisen narratiivin pönkittämistä ja vastakkaisen tiedon leimaamista disinformaatioksi.
2. Romanian vaalipetos: Äänioikeuden rajoittaminen
Romanian vaalien 2024–2025 tapahtumat osoittavat, kuinka äänestysprosessiin puututtiin fyysisesti ja oikeudellisesti.
Äänestyspaikkojen rajoitukset Venäjällä:
Vaikka Romanian ulkomailla asuville oli järjestetty satoja äänestyspaikkoja (esim. Puolassa ja muissa EU-maissa määrä kasvoi yli 400:aan), Venäjällä asuvien romaniaisten mahdollisuuksia karsittiin rajusti "turvallisuusuhkiin" vedoten.
Raporttien mukaan Moskovassa ja muissa Venäjän kaupungeissa oli vain muutama hassu äänestyspiste tuhansia äänestäjiä kohden. Tämä aiheutti valtavat jonot ja moni jäi vaille ääntään.
Călin Georgescun hylkääminen:
Perustuslakituomioistuin teki historiallisen ja räikeän päätöksen joulukuussa 2024: se mitätöi koko vaalin ensimmäisen kierroksen, koska Georgescu voitti sen "väärällä tavalla" (TikTok-suosion avulla, jota väitettiin Venäjän manipuloimaksi).
Maaliskuussa 2025 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (ECHR) hylkäsi Georgescun valituksen, mikä sinetöi sen, ettei kansa saanut pitää alkuperäistä valintaansa. Uusintavaalit järjestettiin toukokuussa 2025 tiukassa valvonnassa.
Lähteet: The Wall Street Journal, Ukrinform, Presidentti.fi, Hedgehog 2025 -raportit, Ilkka Vakkuri (YouTube).
Päivämäärä: 16.2.2026
Kirjoittanut Aksu Operaatiokeskus/Aksu
Tämä video sisältää presidentti Alexander Stubbin puheenvuoroja kansainvälisissä foorumeissa, joissa hän painottaa Ukrainan tukemista ja Venäjän strategista tappiota, tarjoten suoran kontekstin videolla kritisoituihin lausuntoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti