 |
| Australian varapääministeri ja puolustusministeri Richard Marles vastaamassa kysymyksiin, jotka koskevat Australian ja Indonesian välisen turvallisuussopimuksen yksityiskohtia ja tulevia yhteistyöhankkeita. Ai chatgpt/images |
Australian varapääministeri ja puolustusministeri Richard Marles on paljastanut, että Australia lähettää myöhemmin tänä vuonna armeijan kartoitusryhmän Morotain saarelle Indonesiaan. Ryhmän tehtävänä on selvittää mahdollisuuksia infrastruktuurityömaiden laajentamiseen paikassa, joka on erittäin tärkeä koulutuslaitos Indonesian kansalliselle armeijalle (TNI).
Australian toiveena on, että tulevaisuudessa myös australialaisilla sotilailla on mahdollisuus harjoitella kyseisellä alueella. Tämä merkittävä aloite julkistettiin alun perin Jakartan sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä. Marles toivoo, että kartoitusryhmän vierailun myötä rakennustyöt voidaan aloittaa joko kuluvan vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa.
Lokakuussa järjestettävän nuorempien johtajien foorumin (Junior Leaders Forum) kesto kaksinkertaistetaan. Aiemmin vain Australiassa järjestettyyn foorumiin lisätään nyt myös Indonesiassa tapahtuva osuus. Tämä tarjoaa kapteeni- ja luutnanttitason nuoremmille upseereille mahdollisuuden rakentaa suhteita indonesialaisten ja australialaisten kollegoidensa kanssa – suhteita, jotka kantavat läpi heidän palvelusuransa kummankin maan puolustusvoimissa. Marlesin mukaan nämä merkittävät aloitteet edistävät suuresti maiden välistä puolustussuhdetta ja ajoittuvat vuoteen, joka on erittäin kiireinen Australian ja Indonesian välisten sotaharjoitusten osalta.
Tämän kuun lopulla indonesialainen fregatti osallistuu Kakadu-harjoitukseen, joka on yksi Australian merkittävimmistä merisotaharjoituksista. Heinäkuussa Indonesian ilmavoimien osasto osallistuu joka toinen vuosi järjestettävään Pitch Black -ilmasotaharjoitukseen. Lokakuussa vuorossa on maiden välinen pääharjoitus, Keris Woomera, johon osallistuu yli 2 000 henkilöä. Harjoitus järjestetään Indonesiassa, ja Australia odottaa sitä suurella mielenkiinnolla, sillä se viestii maiden välisen suhteen tärkeydestä. Lisäksi myöhemmin tänä vuonna järjestetään maiden ulko- ja puolustusministerien välinen "2+2"-tapaaminen. Joulukuussa on luvassa toinen vuotuinen kolmenvälinen puolustusministerien tapaaminen Australian, Indonesian ja Papua-Uuden-Guinean kesken. Ensimmäistä kertaa viime joulukuussa järjestetty tapaaminen on Marlesin mukaan tärkeä rakennelma vakauden ja luottamuksen luomiseksi lähialueella haastavassa maailmantilanteessa.
Marles korosti, että hänelle ja Indonesian puolustusministerille (Prabowo Subianto, viitataan Pak Shafrey/PBO) on selvää, että kahdenvälistä suhdetta on vietävä eteenpäin. Käsillä on historiallinen mahdollisuus muuttaa suhteen luonnetta entistäkin läheisemmäksi ja luottamuksellisemmaksi. Ottaen huomioon maailman nykytilanteen, tämän tekemisen merkitys juuri nyt on Marlesin mukaan ehdottoman syvällinen, ja he tuntevat sen tuoman vastuun voimakkaasti. Hän ilmaisi innostuksensa saavutuksista ja välitti Australian pääministeri Anthony Albanesen terveiset, kiittäen samalla isäntiään.
Lehdistön kysyessä Morotain saaren kehittämisestä Marles tarkensi, ettei kyseessä ole yhteinen koulutuslaitos, vaan nimenomaan indonesialainen laitos. Australialla nähdään kuitenkin olevan siellä harjoittelumahdollisuuksia. Hän muistutti, että maiden puolustusvoimien välisissä keskusteluissa on käsitelty paljon toistensa harjoitusalueiden hyödyntämistä. Australialla on merkittäviä harjoitusalueita, joiden käyttöön se on kannustanut TNI:tä, ja näin on myös tapahtunut viime vuosina. Kysyttäessä idean syntyperästä Marles selvensi, että hanke on riippumaton viimevuotisesta puhelusta, joka koski Intian ja Venäjän tilannetta. Morotai on Indonesian kannalta fantastinen voimavara, jolla on toisen maailmansodan aikaista infrastruktuuria. Indonesian johto näkee saaren potentiaalin koulutuskäytössä ja on halunnut sitouttaa Australian tukemaan infrastruktuurin kehittämistä, mikä samalla avaa harjoittelumahdollisuuksia Australialle. Aiemmissa Keris Woomera -harjoituksissa on jo ollut toimintaa Morotailla. Hanke on vahvasti indonesialaisvetoinen.
Toimittajien tiedustellessa Yhdysvaltoihin ja Lähi-itään liittyvistä yksityiskohdista Marles viittasi aiemmin viikolla Australiassa tekemiinsä ilmoituksiin. Australia on lähettämässä E-7-tutkavalvontakoneen Persianlahdelle nimenomaan Yhdistyneiden arabiemiirikuntien (UAE) pyynnöstä. Koneen tarkoituksena on osallistua Persianlahden maiden, mukaan lukien UAE:n, puolustukseen. Vaikka useat maat, kuten Yhdysvallat, ovat esittäneet vastaavia pyyntöjä, E-7:n siirto on suora vastaus UAE:n esittämään erityispyyntöön. Operatiivisiin syihin vedoten Marles kieltäytyi antamasta juoksevaa selostusta koneen edistymisestä ja lisäsi, että kone pyritään saamaan toimintakuntoon mahdollisimman nopeasti vaikealla alueella. E-7-koneen lisäksi Australia toimittaa UAE:lle edistyneitä keskipitkän kantaman ilmataisteluohjuksia (AMRAAM). Nämä kaksi asiaa ovat tällä hetkellä Australian pääasiallinen painopiste.
Kysymykseen australialaisten tai maahan saapuneiden jalkapalloilijoiden turvallisuuden takaamisesta Marles vastasi, että kuusi kyseisen ryhmän jäsentä on tarttunut mahdollisuuteen jäädä Australiaan humanitaarisella viisumilla. Hän ilmaisi tyytyväisyytensä voidessaan tarjota tämän mahdollisuuden ja toivotti nämä kuusi henkilöä tervetulleiksi rakentamaan elämäänsä Australiaan. Hän myönsi aiheen olleen herkkä ja vaatineen huolellista hallintaa joukkueen ja sen seurueen Australian-vierailun aikana. Tähän maahan jääneille henkilöille tarjotaan kaikki se tuki, jota humanitaarisella viisumilla oleville Australiassa annetaan.
Marles antoi myös päivityksen Mogami-luokan fregattiprojektista ja kaupallisten sopimusten tilanteesta. Kaikki etenee hyvin, ja kaupalliset sopimukset on tarkoitus saada päätökseen tämän vuoden ensimmäisten kuukausien aikana. Ensimmäisten alusten rakentaminen Japanissa on aikataulussa. Australia on innoissaan uuden yleiskäyttöisen Mogami-luokan fregatin hankinnasta. Tavoitteena on aina ollut saada alukset nopeasti palvelukseen, ja ensimmäisen aluksen toimitus Australiaan ennen vuosikymmenen loppua, vuonna 2029, on edelleen täysin aikataulussa.
ASEANin keskeisestä asemasta (ASEAN centrality) ja Kaakkois-Aasian kilpavarustelusta kysyttäessä Marles korosti Australian olevan täysin sitoutunut ASEANin keskeisyyteen, joka on Australian kansallisten etujen ytimessä. Vuonna 2024 julkaistun ja pian päivitettävän kansallisen puolustusstrategian perusteella on selvää, että Australian kansallinen turvallisuus lepää koillisen Intian valtameren, Tyynenmeren ja ennen kaikkea Kaakkois-Aasian kollektiivisen turvallisuuden varassa. Australian ja Indonesian kahdenvälisen suhteen merkittävä edistysaskel on yhteinen ymmärrys maiden strategisesta arvosta toisilleen. Indonesia on tämän turvallisuuden ytimessä.
Muiden maiden sotilaallisen rakentamisen osalta Marles totesi Australian ymmärtävän, että valtioilla on tässä omat kansalliset intressinsä. Ratkaisevaa on alueen maiden jatkuva strateginen vakuuttelu toisilleen ja naapureille. Tämä tarkoittaa selityksen antamista aina, kun uusiin suorituskykyihin tartutaan tai puolustuskapasiteettia lisätään. Jakartan sopimuksen ytimessä on juuri tämä: toisille puhuminen kansallisen turvallisuuden eteen tehtävistä toimista, jotta ymmärrys on selkeä. Marlesin mukaan selkeä viestintä ja strateginen vakuuttelu ovat avainasemassa maiden sotilaallisen rakentamisen hallinnassa.
Tiedusteltaessa, voisivatko Tyynenmeren kumppanit mahdollisesti käyttää Morotain koulutuslaitosta, Marles vastasi sen olevan Indonesian omaisuutta, joten päätösvalta käyttömahdollisuuksista kuuluu heille. Australia näkee saaren tärkeänä kehitettävänä voimavarana, ymmärtää Indonesian vision ja haluaa tukea sitä. Australian, Indonesian ja Papua-Uuden-Guinean kolmenvälisistä neuvotteluista Marles totesi niiden olevan merkittävä edistysaskel ja tärkeä rakennelma luottamuksen ja turvallisuuden tunteen luomisessa. Hän odottaa innolla seuraavaa kokousta tämän vuoden lopulla ja huomauttaa, että myös Papua-Uuden-Guinean puolustusministeri Billy Joseph jakaa sitoutumisen tähän arkkitehtuuriin. Marles torjui ajatuksen pysyvästä tai puolipysyvästä australialaisesta läsnäolosta alueella korostaen jälleen kyseessä olevan indonesialainen fasiliteetti. Australia auttaa tärkeän harjoitusalueen kehittämisessä, jolta se voi ajoittain itsekin operoida, kuten on tehnyt menneisyydessä Keris Woomera -harjoituksen aiemmissa vaiheissa.
Lopuksi kysyttiin, nähdäänkö fasiliteetin kehittäminen tai Australian ja Indonesian yhteistyö uhkana tai jännitteenä suhteessa esimerkiksi Kiinaan, ja miten Australia suhtautuu siihen, että Indonesia suuntautuu enemmän länteen muun muassa Jakartan sopimuksen ja Japanin kanssa tehtävän yhteistyön myötä. Marles vastasi, ettei kyse ole muista tai kolmansista maista, vaan Indonesian ja Australian välisen jaetun kyvykkyyden ja puolustussuhteen rakentamisesta. Keskusteluissa Indonesian johdon kanssa painopiste on ollut yksinomaan maiden kahdenvälisessä suhteessa sen omilla ehdoilla. Maat ovat naapureita ja niillä on toisilleen valtavasti strategista arvoa, minkä lisäksi heillä on jaettu kohtalo maantieteen vuoksi. Marlesin mukaan on innostavaa, että molempien maiden korkeimman johdon tasolla on sitoutumista tehdä tästä kohtalosta todellisuutta, mikä hyödyttää molempia maita. Australia ei ajattele asiaa tätä pidemmälle, lukuun ottamatta yhteistä huomiota siihen, että maailma on tällä hetkellä melko haastava. Haastavassa maailmassa suhteiden tiivistäminen ja niiden edistäminen on molempien maiden kansoille syvällisen tärkeää.
Kirjoittaja (Aksu)
Lähde: DWS News / BREAKING UPDATE: Richard Marles Drops Explosive Details on Australia Indonesia Security Pact | AC14 (
Päivämäärä: 14.3.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti