 |
| Helsingin poliisilaitoksen poliisimies kiistää syyllistyneensä seksuaalirikoksiin. Kuva: Mimmi Nietula / akavat rikosepäilyt, kuten laittomat kotietsinnät, raiskausepäily ja alaikäisiin kohdistunut voimankäyttö, ravistelevat Helsingin poliisilaitosta ja herättävät laajaa huolta oikeusvaltion luottamuksen murenemisesta. |
"Helsingin poliisilaitos on jälleen ajautunut laajan rikostutkinnan kohteeksi. Tällä kertaa tutkinnan ytimessä on ihmiskaupparikoksia tutkinut yksikkö, jonka toiminnassa epäillään tapahtuneen yli sata laitonta kotietsintää. Rikoksista epäiltynä on tällä hetkellä ainakin kolme poliisia.
Yksi epäillyistä on pitkän linjan kokenut poliisi, rikosylikomisario Hannu Kortelainen. Hänen kiinniottonsa tapahtui muutama viikko sitten dramaattisissa merkeissä, kun kolme keskusrikospoliisin (KRP) virkamiestä odotti Kortelaista tämän kotitalon rappukäytävässä hänen ollessaan lähdössä töihin. KRP:n tutkijat varmistivat Kortelaisen henkilöllisyyden, ilmoittivat kiinniotosta ja takavarikoivat hänen puhelimensa. Tämän jälkeen hänet kuljetettiin putkaan Itä-Uudenmaan poliisitalolle. Tilanne oli Kortelaiselle poikkeuksellinen, sillä hän on itse uransa aikana tutkinnanjohtajana toimittanut satoja epäiltyjä samaiseen paikkaan. Hän totesikin myöhemmin, ettei kokemus ollut millään muotoa miellyttävä.
Uudessa rikostutkinnassa selvitetään tapaa, jolla poliisi on tehnyt tarkastuksia prostituoitujen majoitustiloihin ja puhelimiin. Rikosepäilyn mukaan nämä laite- ja kotietsinnät on suoritettu lainvastaisesti, sillä niitä ei ole kirjattu pakkokeinolain vaatimusten mukaisesti. Kortelaisen epäillään tutkinnanjohtajana paitsi sallineen, myös ohjeistaneen kyseiset tarkastukset. Kaikki kolme epäiltyä, mukaan lukien Kortelainen, kiistävät syyllistyneensä asiassa rikoksiin. Kortelainen on verrannut prostituoitujen majoitustiloihin tehtyjä käyntejä tavanomaisiin kotihälytystehtäviin, joihin mentäessä ei vielä voida tietää, onko rikosta lainkaan tapahtunut. Hänen mukaansa käyntien tarkoituksena on ollut selvittää, keitä asunnossa on paikalla, mikä tilanne on ja missä asemassa asunnossa olevat henkilöt ovat. Hän korostaa, että käynnit on asianmukaisesti kirjattu poliisin analyysirekisteriin.
Kortelaisen näkemyksen mukaan paritustutkinnan menetelmät ovat olleet yleisesti tiedossa koko sen viiden vuoden ajan, kun yksikkö on ollut toiminnassa. Hän on omien sanojensa mukaan käynyt kouluttamassa poliisipäällystön opiskelijoita ja syyttäjiä sekä luennoinut aiheesta ihmiskauppaseminaareissa kertoen avoimesti käytetyistä toimintamalleista. Lisäksi hän on konsultoinut tutkintatavoista Helsingin poliisilaitoksen lakimiestä ja elänyt siinä käsityksessä, että toimintamalli on täysin lainmukainen.
 |
| Rikoskomisario Hannu Kortelainen kiistää syyllistyneensä virkarikokseen, josta häntä epäillään. Kuva: Silja Viitala / Yle |
Kortelaista epäillään virka-aseman väärinkäytöstä. Tähän rikokseen voi syyllistyä, mikäli virkamies pyrkii teoillaan hankkimaan hyötyä itselleen tai toiselle, taikka aiheuttamaan haittaa. Alustavien kuulustelujen perusteella epäillään, että Kortelainen olisi pyrkinyt näillä toimillaan varmistamaan tutkintaryhmänsä rahoituksen sekä tulostavoitteiden saavuttamisen. Koska epäillyt ovat poliiseja, tutkintaa johtaa syyttäjä. Syyttäjä-tutkinnanjohtaja Tapio Mäkinen on ollut vaitonainen keskeneräisen tutkinnan yksityiskohdista ja epäiltyjen tarkasta määrästä. Hän on kuitenkin vahvistanut, että rikosepäily koskee sitä, onko tietyissä tutkintatoimissa toimittu pakkokeinolain, poliisilain ja esitutkintalain vastaisesti. Mäkisen mukaan mahdollisia lainvastaisia tilanteita on tullut ilmi useita. Hän ei ole halunnut kommentoida tutkinnassa käytettyjä pakkokeinoja.
Kortelainen vietti putkassa kaksi päivää ja toinen epäilty kolme päivää. Vapauduttuaan Kortelainen suuntasi seuraavana päivänä työpaikalleen, mutta hänen kulkukorttinsa ei enää avannut poliisitalon ovea, vaan lukija piippasi punaista. Paikalle osunut kohtuullisen korkeassa asemassa oleva kollega ilmoitti tylysti, ettei hän voi saattaa Kortelaista hakemaan tavaroitaan poliisitalosta. Helsingin poliisilaitos oli vapauttanut Kortelaisen työvelvoitteesta, mutta tieto tästä ei ollut saavuttanut häntä itseään. Tämä hetki sinetöi Kortelaisen päätöksen jäädä eläkkeelle, ja hän odottaakin parhaillaan virallista eläkepäätöstä. Kaksi muuta epäiltyä eivät enää tutki ihmiskaupparikoksia.
Turun yliopiston apulaisprofessori Tatu Hyttinen on ottanut kantaa poliisin toistuvaan joutumiseen rikostutkinnan kohteeksi. Hänen mukaansa tilanne ei näytä julkisuuteen hyvältä. Hyttinen arvioi Kortelaisen ja toisen epäillyn kiinniottoja ja putkareissuja koviksi toimenpiteiksi virkarikoskategoriassa. Hän pohtii, että poikkeuksellisilla toimilla on todennäköisesti haluttu taktisesti erottaa poliisit toisistaan ja estää heidän keskinäinen viestintänsä tutkinnan alkuvaiheessa.
Saman yksikön poliisimiestä epäillään asiakkaan raiskauksesta
 |
| Helsingin poliisilaitos sijaitsee Helsingin Pasilassa kahdessa toimitalossa. Kuva: Mikko Haapanen / Yle |
Ihmiskaupparikosyksikön ympärillä kuohuu myös toisen, äärimmäisen vakavan ja poikkeuksellisen rikosepäilyn vuoksi. Samaisessa yksikössä työskennellyttä vanhempaa rikoskonstaapelia epäillään asiakkaaseen kohdistuneesta raiskausrikoksesta, ja epäilty teko on tapahtunut Helsingin poliisilaitoksen tiloissa. Yhden tiedonlähteen mukaan teko olisi tapahtunut jopa laitoksen kuulusteluhuoneissa.
Epäilty teko kytkeytyy keväällä 2024 aloitettuun rikostutkintaan, jossa kyseinen poliisimies oli mukana. Hän ehti kuulustella rikoksesta epäiltyä naista useita kertoja. Nyt poliisimiestä epäillään tämän saman naisen raiskaamisesta. Uhrin henkilöllisyyden suojelemiseksi alkuperäisen tutkinnan yksityiskohtia ei ole avattu tarkemmin, mutta nainen on sittemmin tuomittu vankeuteen rikoksesta, josta häntä alun perin epäiltiin. Syyttäjän mukaan tekojen epäillään tapahtuneen maaliskuun 2024 ja kesän 2025 välisenä aikana Helsingissä, osaksi miehen työtehtävien yhteydessä ja osaksi vapaa-aikana.
Elokuussa Helsingin poliisilaitokselle saapui keskusrikospoliisin tutkijoita, jotka ottivat rikoksesta epäillyn poliisimiehen kiinni suoraan kesken työpäivän. KRP suoritti kotietsinnät sekä Helsingin poliisilaitokselle että miehen kotiin takavarikoiden hänen puhelimensa ja tietokoneensa. Mies oli pidätettynä muutaman vuorokauden ajan ja odottaa nyt tutkinnan etenemistä vapaalta jalalta. Hän kiistää syyllistyneensä seksuaalirikoksiin, mutta myöntää syyllistyneensä virkarikokseen.
Rikosepäily on niin vakava, että Helsingin poliisilaitos irtisanoi miehen kesken rikostutkinnan syyskuussa. Poliisilaitoksen tiedotteen mukaan mies katsottiin siinä määrin soveltumattomaksi jatkamaan tehtävässään, ettei virantoimitusta voitu jatkaa. Samalla laitoksella on tehty uudelleenjärjestelyjä ihmiskaupparikosten tutkinnassa. Helsingin poliisilaitoksen johtaja Jari Liukku on kommentoinut tapausta sähköpostitse viittaamalla ainoastaan annettuun tiedotteeseen, todeten, ettei laitoksella ole asiasta muuta lausuttavaa.
Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki on puolestaan ilmaissut kantansa asiaan jyrkästi. Hän korostaa, että poliisissa on ehdoton nollatoleranssi kaikenlaisille väärinkäytöksille ja että poliisiin kohdistuvat epäilyt selvitetään aina perusteellisesti. Koskimäen mukaan poliisimiehellä ei ole minkäänlaisia edellytyksiä jatkaa virassaan. Hän pitää Helsingin poliisilaitoksen nopeaa irtisanomispäätöstä jämäkkänä toimintana ja vahvistaa sen antavan selviä viitteitä siitä, että irtisanomisperusteet ovat olemassa ja miehen käyttäytyminen tekee työn jatkamisen mahdottomaksi.
Poliisin liiallinen voimankäyttö: 16-vuotiaan pahoinpitely tallentui kameralle
Edellä mainittujen tapausten lisäksi poliisin toiminta on herättänyt voimakasta arvostelua ja rikostutkintoja myös liiallisen voimankäytön ja suoranaisen väkivallan vuoksi. Viime vuosina julkisuuteen on noussut useita tapauksia, joissa poliisin toimet kansalaisia kohtaan ovat ylittäneet lailliset valtuudet.
Yksi paljon huomiota herättänyt tapaus sattui Helsingin keskustassa vuodenvaihteessa 2021–2022. Poliisipartio oli puuttumassa ilotulitteiden ampumiseen julkisella paikalla, kun he lyhyen takaa-ajon päätteeksi saivat kiinni 16-vuotiaan pojan. Kiinniottotilanne kärjistyi voimakkaasti: maahan kaadettua ja jo käsiraudoitettua alaikäistä poikaa vastaan käytettiin kaasua. Tämän lisäksi kaksi muuta poliisia nosti pojan ylös, minkä jälkeen yksi poliiseista löi 16-vuotiasta voimakkaasti vatsaan. Tapahtuma tallentui kameralle, ja tapauksen poikkeuksellisuutta korostaa se, että tilanteessa mukana olleet muut poliisit ilmoittivat itse kollegansa epäasiallisesta ja väkivaltaisesta käytöksestä esihenkilöilleen.
Helsingin poliisi pidätti rikoksesta epäillyn poliisin virasta tammikuussa 2022, ja syyttäjä vaati hänelle myöhemmin rangaistusta pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Pojan äiti on kertonut julkisuudessa, kuinka pojan riepottelu ja iskut romuttivat perheen luottamuksen virkavaltaan täysin. Vastaavia tapauksia on ilmennyt myös muualla Suomessa. Esimerkiksi Sisä-Suomen poliisissa työskentelevä vanhempi konstaapeli sai käräjäoikeudessa tuomion 17-vuotiaan nuoren pahoinpitelystä, joka tapahtui maaliskuussa 2023. Nuori ei loukkaantunut vakavasti, mutta kärsi tilanteessa poliisin toimien vuoksi kipua ja säryistä".
Pohdinta: Onko tämä vain jäävuorenhuippu Helsingin poliisissa?
 |
| ari Liukku johtaa Helsingin poliisilaitosta. Kuva: Juha Kivioja / Yle |
Suomen suurimman poliisilaitoksen, Helsingin poliisilaitoksen, ympärillä vellovat skandaalit herättävät väistämättä kysymyksen siitä, ovatko nämä tapaukset vain yksittäisiä ylilyöntejä vai oireita laajemmasta rakenteellisesta ongelmasta – kenties vain jäävuorenhuippu.
Miksi juuri Helsingin poliisilaitoksessa tuntuu tapahtuvan näin paljon? Ensimmäinen selittävä tekijä on laitoksen koko ja luonne. Helsingin poliisi on maan massiivisin yksikkö, joka käsittelee vaativimmat, monimutkaisimmat ja määrällisesti suurimmat rikosvyyhdit. Paine tulosten tekemiseen on kova. Kuten rikosylikomisario Kortelainen itse toi esiin alustavissa kuulusteluissaan, lain rajamailla liikkuvien tai sen ylittävien toimintamallien taustalla on saattanut olla suoranainen paine varmistaa tutkintaryhmän rahoitus ja saavuttaa asetetut tulostavoitteet. Kun yksikön olemassaolo ja resurssit on sidottu tuloksiin, kiusaus oikaista byrokratian ja jopa lain asettamissa raameissa voi kasvaa.
Toinen huolestuttava tekijä on poliisikulttuurin mahdollinen sulkeutuneisuus. Erityisesti raskaissa tutkinnoissa, kuten ihmiskaupassa, yksiköihin voi syntyä oma sisäinen kulttuurinsa, jossa kyseenalaiset toimintatavat normalisoituvat vuosien saatossa. Jos Kortelaisen näkemys siitä, että laitoksen lakimiestäkin oli konsultoitu ja menetelmät olivat laajasti tiedossa jopa viiden vuoden ajan, pitää paikkansa, se viestii vakavasta sisäisen valvonnan ja laillisuusvalvonnan pettämisestä.
Toisaalta synkkien uutisten keskellä on nähtävissä myös valtakunnan tason korjausmekanismien toimivuus. Se, että poliisi joutuu toistuvasti rikostutkinnan kohteeksi, kertoo siitä, ettei virkakunta ole lain yläpuolella. Erityisen merkittävää on 16-vuotiaan pahoinpitelytapauksessa se, että nimenomaan muut paikalla olleet virkaveljet tekivät ilmoituksen kollegansa liiallisesta voimankäytöstä. Myös keskusrikospoliisin suorittamat nopeat ja suorat kiinniotot kollegoiden keskuudessa sekä poliisiylijohtaja Koskimäen painottama nollatoleranssi osoittavat, että vakaviin epäilyihin suhtaudutaan niiden vaatimalla vakavuudella.
Vaikka avoin tutkinta ja epäkohtiin puuttuminen ovat oikeusvaltion elinehto, jatkuvat uutiset poliisiin kohdistuvista virkarikoksista, väkivallasta ja jopa raiskauksista murentavat vääjäämättä kansalaisten luottamusta instituutiota kohtaan. Poliisilla on yhteiskunnassa poikkeuksellinen voimankäytön ja pakkokeinojen monopoli. Jos tämän vallan käyttäjät sortuvat itse sen räikeään väärinkäyttöön, koko oikeusjärjestelmän legitiimiys on koetuksella. Helsingin poliisilaitoksella on edessään valtava työ paitsi omien sisäisten prosessiensa ja kulttuurinsa perkaamisessa, myös kansalaisluottamuksen palauttamisessa.
Kirjoittaja (Aksu)
Lähde: Yle / Yle uutiset (
Päivämäärä: 14.3.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti