 |
| Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio on G7-ministerikokouksessa ottanut voimakkaasti kantaa asetoimituksiin sekä Ukrainan tilanteeseen, samalla kun Euroopan unionin sisäiset jännitteet kasvavat Unkarin ja Slovakian poliittisten linjausten myötä. Senator Rubio official portrait.jpg (Wikimedia Commons) |
Euroopan unionin 1,8 biljoonan euron budjettineuvottelut ovat tällä hetkellä vahvasti sidoksissa Unkarin ensi kuussa järjestettäviin vaaleihin. Politico-lehden artikkelin mukaan eräs EU-diplomaatti on todennut Unkarin vaalien olevan jopa Ranskan vaaleja tärkeämmät neuvottelujen suunnan määrittämisessä.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán on ilmoittanut käyttävänsä veto-oikeuttaan mihin tahansa budjettiin, joka sitoo EU-maksut demokraattisiin vaatimuksiin. Brysselissä puolestaan halutaan kiireesti hyväksyä ehdotettu teksti, joka sisältää tällaiset takuut, ennen Ranskan ratkaisevia vuoden 2027 presidentinvaaleja. Pelkona on, että Ranskan vaalit saattavat tuoda valtaan oikeistohallituksen, joka asettuisi Budapestin puolelle ja uhkaisi pitää 1,8 biljoonan euron kassaa panttivankina.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan unioni haluaa sitoa varojen saannin demokraattisiin arvoihin. Mikäli jäsenmaa ei noudata Brysselin määrittelemiä demokraattisia vaatimuksia, sen on erittäin vaikea saada osuuttaan kyseisistä varoista. Tilanteen panokset ovat korkeat, sillä tähän asti Viktor Orbán on ollut ainoa äänekäs vastustaja tietyille Brysselin aloitteille. Taustasuunnitelmana on ollut Unkarin sivuuttaminen tilanteen jatkuessa, mutta mikäli Ranska liittyy Unkarin rinnalle ensi vuonna, Ranskan sivuuttaminen ei ole toteutettavissa oleva vaihtoehto. Tämän vuoksi EU pyrkii toteuttamaan tiettyjä toimia jo nyt, jotta mahdollisen tulevan oikeistohallituksen olisi Ranskassa erittäin vaikea muuttaa niitä. Kansalaisten äänestäessä tiettyjä puolueita he valitsevat edustajansa itse, mutta tämä asetelma nähdään Brysselissä huolestuttavana, ja poliittisesti valtavirrasta poikkeavat puolueet nimetään helposti äärioikeistoksi heti, kun ne alkavat kyseenalaistaa unionin nykyisiä linjauksia.
Kiristääkseen otettaan Budapestista EU:n toimeenpaneva elin on ehdottanut demokraattisten standardien ja maksujen välisen yhteyden laajentamista uudessa budjetissa koskemaan koko varallisuutta, eikä vain rajoittamaan sitä tiettyihin politiikan aloihin, kuten tällä hetkellä on asian laita. Uuden ehdotetun järjestelmän puitteissa EU:lla olisi valta keskeyttää tai rajoittaa pääsyä mihin tahansa budjetin osaan, mikäli maa rikkoo demokraattisia standardeja. Nykytilanteessa EU voi sulkea vain tietyt rahoitushanat, mutta uuden järjestelmän myötä kaikki hanat voitaisiin tarvittaessa sulkea. Brysselissä elää vahva toivo siitä, että Péter Magyar ja hänen TISA-puolueensa voittaisivat Unkarin vaalit. TISA on vaaliohjelmassaan luvannut ottaa käyttöön korruptionvastaisia toimia sekä palauttaa oikeudellisen ja akateemisen itsenäisyyden, mikä käytännössä linjaisi Unkarin tiiviimmin Brysselin vaatimusten mukaisesti.
Slovakiassa on puolestaan käynnissä poikkeuksellinen poliittinen ja oikeudellinen tilanne. Slovakian poliisi on aloittanut tutkinnan pääministeri Robert Ficoa vastaan, jota oppositio on syyttänyt maanpetoksesta hätäsähkötoimitusten keskeyttämisestä Ukrainalle. Päätös oli puhtaasti ulkopoliittinen. Poliisi on tiedottanut tutkivansa tässä vaiheessa valituksen sisältöä ja sitä, muodostavatko kuvatut tosiseikat rikoksen. Virallisen valituksen istuvan pääministerin tekemästä maanpetoksesta on tehnyt liberaalin Vapaus ja solidaarisuus -puolueen johtaja Branislav Gröhling. Hänen mukaansa yli 13 000 ihmistä on allekirjoittanut valituksen. Tämä kehityskulku asettaa erittäin vaarallisen ennakkotapauksen, mikäli maanpetossyytteitä aletaan sitomaan tiettyihin ulkopoliittisiin päätöksiin pelkästään siksi, että jonkun päätöksen katsotaan hyödyttävän vihollista – tässä tapauksessa Venäjää –, vaikka päätös perustuisi valtion omaan ulkopoliittiseen harkintaan.
Samaan aikaan Ukraina ei ole vieläkään antanut EU-asiantuntijoille pääsyä tutkimaan Druzhba-öljyputkea. Asiaa tunteva EU-virkamies on kertonut nimettömänä pysytellen, ettei Ukraina ole toistaiseksi myöntänyt tällaista lupaa. Asiantuntijat ovat olleet Kiovassa jo noin kymmenen päivän ajan, mutta he eivät ole saaneet lupaa vierailla paikalla, jossa putki on vaurioitunut vakavasti.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán on puolestaan antanut tiukkasanaisen palautteen Latvian pääministerille Evika Siliņalle tämän asettuessa Kiovan puolelle Budapestia vastaan kiistassa EU:n Ukrainalle myöntämästä lainasta. Orbán huomautti Siliņalle tämän olevan erehtynyt ja korosti Unkarin toimivan joulukuussa 2025 solmitun EU-sopimuksen mukaisesti. Unkari suostui järjestelyyn, koska tuolloin Ukraina noudatti edelleen Euroopan unionin assosiaatiosopimuksen mukaisia velvoitteitaan eikä estänyt öljykuljetuksia Venäjältä Unkariin. Orbán totesi, ettei häntä voida pyytää tukemaan EU-lainaa maalle, joka on laittomasti muuttanut joulukuun 2025 sovittuja ehtoja. Tästä huolimatta unionin odotuksena näyttää olevan, että Unkarin tulisi luopua veto-oikeudestaan riippumatta mistään muista muuttujista tai tapahtuneista sopimusrikkomuksista.
Yhdysvaltain suunnalla presidentti Donald Trump on väläyttänyt Yhdysvaltain puolustustuen leikkaamista Natolle Euroopan ja Yhdysvaltain välisten jännitteiden seurauksena, jotka liittyvät Iranin sotaan. Trump on pitänyt suurena virheenä sitä, ettei Nato asettunut Yhdysvaltain tueksi. Hän totesi asian tuovan paljon rahaa Yhdysvalloille, sillä maa on käyttänyt vuosittain satoja miljardeja dollareita Naton ja sen jäsenten suojelemiseen. Trumpin mukaan Yhdysvallat olisi aina ollut heidän tukenaan, mutta Euroopan omien toimiensa perusteella Yhdysvaltojen ei nähtävästi enää tarvitse olla. Trumpin tiukkaa linjaa tuki ulkoministeri Marco Rubio G7-ministerikokouksessa, jossa hän otti julkisesti yhteen eurooppalaisten kollegoidensa kanssa Iranin ja Ukrainan sodista. Rubio muistutti, ettei Ukraina ole Yhdysvaltain sota, vaikka Yhdysvallat on antanut kyseiseen taisteluun enemmän tukea kuin yksikään toinen maa maailmassa. Hän lisäsi asian olevan sellainen, jota presidentin on tulevaisuudessa tarkasteltava huolellisesti.
Raporttien mukaan Ukraina on edelleen Euroopan suurin huolenaihe, ja Euroopan johtajat pyrkivät eristämään Venäjän yhdistämällä Ukrainan ja Iranin sodat toisiinsa. EU:n ulkopoliittinen edustaja Kaja Kallas on todennut Venäjän tarjoavan Iranille tiedustelutietoa yhdysvaltalaisten paikantamiseksi ja kohteeksi ottamiseksi. Tämän kytköksen rakentamisen taustalla on eurooppalaisten johtajien pyrkimys saada Yhdysvallat vahvemmin Ukrainan puolelle, jotta ukrainalaisten edut voitaisiin turvata neuvotteluissa Venäjän kanssa. Koska Yhdysvallat ei ole toistaiseksi lähtenyt tälle tielle, Eurooppa yrittää vedota yhdysvaltalaisiin korostamalla Venäjän roolia amerikkalaissotilaiden vaarantamisessa Iranin konfliktissa.
Marco Rubio on myös ottanut kantaa aseiden toimituksiin todeten, ettei Yhdysvallat siirrä Ukrainalle tarkoitettuja aseita Lähi-itään, mutta näin voisi tapahtua tulevaisuudessa. Hän painotti, ettei mitään ole vielä siirretty ja että kyseessä ovat Yhdysvaltain omat aseet ja myynnit. Jos Yhdysvalloilla on sotilaallinen tarve joko omien varastojen täydentämiseksi tai kansallisen edun mukaisen tehtävän suorittamiseksi, Yhdysvallat asettaa itsensä aina etusijalle. Rubio tähdensi, että jos jokin asia on amerikkalainen ja Amerikka tarvitsee sitä, se pidetään Amerikassa. Yhdysvallat ei Trumpin hallinnon alaisuudessa selvästikään allekirjoita eurooppalaisen solidaarisuuden periaatetta vastoin omia etujaan.
Lopuksi Marco Rubio on syyttänyt Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä totuudenvastaisista puheista turvallisuustakuiden ehtoihin liittyen. Yhdysvaltain ulkoministeri sanoi Ukrainan presidentin lausuntojen olevan valhetta ja kertoi olevansa pahoillaan kuullessaan tällaisia lausuntoja. Zelenskyi oli aiemmin kertonut amerikkalaisten asettaneen Ukrainalle annettavien turvallisuustakuiden ehdoksi sen, että Ukrainan armeija vetäytyy Donbasin alueelta. Rubio kiisti tämän täysin. Rubion selityksen mukaan Yhdysvallat on ainoastaan kertonut Ukrainan puolelle, mitä Venäjä vaatii. Yhdysvallat ei ole puoltanut näitä vaatimuksia, vaan tehnyt selväksi, että päätös on täysin Ukrainan oma, eikä Yhdysvallat voi tehdä sitä heidän puolestaan. Yhdysvallat ei ole esittänyt Ukrainalle ota tai jätä -ehtoja. Rubion mukaan Yhdysvaltain roolina on ollut yrittää selvittää molempien osapuolien tavoitteet ja katsoa, onko löydettävissä keskitie. Lopullinen päätös on Ukrainalla, ja jos he eivät halua tehdä tiettyjä päätöksiä tai myönnytyksiä, sota jatkuu. Tosiasia on, ettei Yhdysvallat voi antaa Ukrainalle turvallisuustakuita ennen kuin sota on päättynyt. Jos takuut annettaisiin sodan vielä kestäessä, se tarkoittaisi Yhdysvaltain osallistumista sotaan aktiivisena osapuolena.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: Sebastian Sas
Päivämäärä: 29.3.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti