 |
| Ryhmä kurditaistelijoita etenee Iranin länsiosassa tavoitteenaan käynnistää kansannousu hallintoa vastaan. AI Kuva/Grok Image |
IRAKIN JA IRANIN RAJASEUTU – 5. maaliskuuta 2026
LiveNOW from FOX -lähetyksessä ankkuri Andy Mack ja JINSA:n (Jewish Institute for National Security of America) politiikan varapuheenjohtaja Blaise Misztal perkasivat Iranin konfliktin uusinta ja mahdollisesti käänteentekevää kehityskulkua. Tuoreiden raporttien mukaan tuhannet irakilaiset ja iranilaiset kurditaistelijat ovat aloittaneet maahyökkäyksen ylittämällä rajan Pohjois-Irakista Iraniin.
Uutisankkuri Andy Mack avasi lähetyksen viittaamalla presidentti Trumpin aiempiin lausuntoihin keskusteluista Lähi-idän liittolaisten kanssa koskien Iranin tilannetta. Nyt huomio on kiinnittynyt erityisesti Pohjois-Irakissa toimivaan kurdien dissidenttiryhmään, joka on valmistautunut rajat ylittävään sotilasoperaatioon. Tilanne on kentällä erittäin elävä.
Kurdien paluu ja kansannousun tavoite
Fox Newsin Jennifer Griffin on vahvistanut, että aiemmin Iraniin kohdistuvaa vainoa pakoon lähteneet kurdit ovat nyt palanneet maahan. Heidän tavoitteenaan ei ole ainoastaan sotilaallinen voitto, vaan kipinän sytyttäminen laajempaan kansannousuun. Toiveena on, että kurdien läsnäolo ja eteneminen rohkaisisivat Iranin siviiliväestöä nousemaan lopullisesti hallinnon jäänteitä vastaan. Yhdysvaltain viranomaiset ovat vahvistaneet tuhansien kurdien ylittäneen rajan ja aloittaneen maahyökkäyksen.
Blaise Misztal valotti lähetyksessä kurdien merkitystä ja historiaa. Kurdit ovat maailman suurin kansa ilman omaa valtiota – heitä on arviolta 30–40 miljoonaa, ja he asuvat pääasiassa Turkin, Irakin, Syyrian ja Iranin alueilla. Iranin sisällä elää noin 8–10 miljoonaa kurdia, pääosin maan länsiosissa lähellä Irakin rajaa.
Misztalin mukaan kurdit ovat pitkään kärsineet sorrosta, kielellisestä syrjinnästä ja identiteettinsä kieltämisestä. Tämä on johtanut vuosikymmenten mittaiseen taisteluun oikeuksien ja itsenäisyyden puolesta. Vaikka jotkin ryhmät, kuten Turkin PKK, on luokiteltu terroristeiksi, Irakin kurdit ovat olleet Yhdysvaltain luotettavia kumppaneita vuodesta 2003 lähtien. Irakin Kurdistan on ollut maan vakain ja turvallisin alue, ja kurdit olivat avainasemassa Isisin kukistamisessa sekä Irakissa että Syyriassa.
Historiallinen liittoutuma ja strateginen muutos
Yksi kurdien suurimmista haasteista on perinteisesti ollut sisäinen hajanaisuus. Misztal paljasti kuitenkin historiallisen kehityksen: viime viikolla viisi iranilaista kurdiryhmää, joilla on ollut hyvinkin erilaisia ideologisia näkemyksiä, muodosti yhteisen koalition.
Tämä uusi liittoutuma allekirjoitti asiakirjan, jossa he sitoutuvat vapauttamaan Iranin kansan ja työskentelemään demokratian puolesta koko maassa. Merkittävää on, että ryhmät hylkäsivät separatismin; he eivät pyri irrottamaan Kurdistania Iranista, vaan haluavat oikeuksia osana vapaata ja demokraattista Irania. Tämä tekee heistä strategisesti sopivan kärjen islamilaisen tasavallan kaatamiseen.
Sotilaallinen eteneminen ja merialueiden tilanne
Rajanylitykset on valmisteltu huolellisesti. Yhdysvaltojen ja Israelin ilmaiskuja on viime päivinä kohdistettu nimenomaan Länsi-Iranin ja Pohjois-Irakin rajaseuduille, missä Iranin hallinnolle myönteiset miliisit ja armeijan joukot ovat yrittäneet iskeä kurdien leireihin lennokein ja ohjuksin. Nämä vastaiskut ovat luoneet kurdeille tilaisuuden edetä kohti iranilaista kaupunkeja.
Misztal nosti esiin myös muita myönteisiä merkkejä konfliktin viidentenä päivänä:
Iranin hyökkäyskyvyn mureneminen: Iranin laukaisemien ohjusten ja lennokkien määrä on pudonnut noin 95 prosenttia sodan ensimmäisestä päivästä. Yhdysvallat ja Israel ovat onnistuneet tuhoamaan laukaisualustoja ennen niiden käyttöä.
Merenkulun turvaaminen: Yhdysvaltain laivasto on tehnyt poikkeuksellista työtä upottamalla noin 20 iranilaista alusta. Erityistä huomiota herätti se, että sukellusvene upotti aluksen torpedolla – tämä on ensimmäinen kerta sitten toisen maailmansodan. Presidentti Trump on luvannut palauttaa turvallisen meriliikenteen Hormuzinsalmeen.
Huthien hiljaisuus: Vastoin odotuksia, Jemenin huthit eivät ole vielä aktivoituneet laajamittaisesti, vaikka he ovat Iranin vahvin jäljellä oleva sijaissotija.
Vaikka riskit ovat suuret ja pelko maan hajoamisesta voi saada jotkut iranilaiset ryhmittymään hallinnon taakse, Yhdysvaltain selkeä viestintä ja kurdien uusi yhtenäisyys tarjoavat mahdollisuuden merkittävään muutokseen. Presidentti Trump on arvioinut operaation kestoksi neljästä viiteen viikkoa, mutta jotkut asiantuntijat uskovat sen voivan viedä kahdeksankin viikkoa.
Kirjoittaja: Aksu
Lähde: LiveNOW from FOX / Andy Mack & Blaise Misztal
https://www.youtube.com/watch?v=l_BWGltDZ5Y&list=PL5_bhjw6PxLZM0A2hPT-NEE8E_1TGDdDw&index=2
Päivämäärä: 6. maaliskuuta 2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti