 |
| Lähi-idän konflikti on siirtynyt uuteen, entistä tuhoisampaan vaiheeseen, kun strategisiin kohteisiin kohdistetut täsmäiskut pimentävät öisen taivaan. Kuvassa savupatsaat nousevat tuhoutuneiden teollisuuslaitosten ja energiainfrastruktuurin yltä iskujen jälkimainingeissa. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Trump on korottanut panoksia ilmoittamalla Yhdysvaltojen käyvän vakavia keskusteluja uuden ja järkevämmän hallinnon kanssa sotilasoperaatioiden päättämiseksi. Mikäli sopimusta ei synny pian ja Hormuzinsalmea ei avata välittömästi, Yhdysvallat aikoo tuhota täydellisesti Iranin sähköntuotantolaitokset, öljylähteet, Khargin saaren ja mahdollisesti koko vesihuollon. Presidentin mukaan kyseessä on rangaistus 47 vuotta kestäneestä terrorin aikakaudesta ja amerikkalaissotilaiden kuolemista.
Iranin maavoimien ja vallankumouskaartin (IRGC) sisältä on vuotanut materiaalia, joissa sotilaat peittävät kasvonsa ja esittelevät täysin tyhjiä tukikohtia. Eräs loikannut sotilas kertoi suoraan hallinnon erittäin matalasta taistelumoraalista ja siitä, ettei kentälle enää tule minkäänlaisia käskyjä johtoportaasta. Sotilas vetosi suoraan hallintoon antautumisen puolesta, sillä odottavat joukot ovat muodostuneet helpoiksi maaleiksi Yhdysvaltojen ja Israelin iskuille. Videoilla tuodaan esiin, kuinka hallinnon julkaisemat kuvaukset voitoista ovat täysin ristiriidassa todellisuuden kanssa, ja miten jatkuvat iskut ovat romahduttaneet maan puolustusjärjestelmän.
Isfahanissa on tapahtunut massiivisia räjähdyksiä, ja useita IRGC:n kohteita sekä infrastruktuuria on tuhottu. Israelin puolustusvoimat (IDF) on asettanut uusia tavoitteita ja keskittyy nyt suoraan Iranin taloudellisen infrastruktuurin pommittamiseen. Teheranissa teollisuuskeskuksiin iskettiin voimakkaasti yön aikana. Kahden päivän sisällä on pommitettu jopa 40:tä tutkimus- ja tuotantolaitosta, jotka liittyvät keskeisesti Iranin aseohjelmiin. Yli 80 ammusta osui tärkeisiin kohteisiin, kuten pitkän kantaman ohjusten kokoamislaitoksiin, panssarintorjuntaohjusten osia valmistaviin komplekseihin ja ballististen ohjusten moottorien tutkimuskeskuksiin. Lisäksi imaami Husseinin yliopiston alapuolella sijainneet, ballististen ohjusten testaamiseen tarkoitetut tuulitunnelit tuhottiin täysin IDF:n täsmäiskuilla. Andaranin alueella Teheranissa tuhottiin asukkaiden kuvaamana ilmasta käsin suuri lennokkitehdas ja lennokkien osia valmistava laitos.
Yhdysvaltain hallinto on ensimmäistä kertaa ilmoittanut suoraan suunnittelevansa Hormuzinsalmen ottamista täyteen hallintaansa. Talousasiantuntija Scott Bessent kertoi Fox News -kanavalla, että Yhdysvallat aikoo palauttaa navigoinnin vapauden salmeen joko omin tai monikansallisin saattuein. Ulkoministeri Marco Rubio vahvisti myös, ettei Iranin suunnitelmia salmen tullijärjestelmästä sallita missään olosuhteissa. IRGC oli aiemmin julistanut sulkeneensa salmen kokonaan, mutta todellisuudessa muun muassa Kiinan ja Venäjän alukset kulkevat siellä yhä vapaasti, ja maksullinen maksujärjestelmä osoittautui pelkäksi puheeksi.
Presidentin julkistamat neuvottelut "uuden hallinnon" kanssa herättävät asiantuntijoissa arvioita kolmesta eri skenaariosta. Ensimmäinen on hiljainen neuvottelu loikanneiden maavoimien edustajien kanssa. Toinen vaihtoehto on tietoinen, taktinen hämmennysoperaatio IRGC:n sisäisen paniikin ja keskinäisen syyttelyn lietsomiseksi. Kolmas ja epätodennäköisin vaihtoehto on keskustelu Iranin uudistusmielisten kanssa. He ovat edelleen kiinteä osa islamilaista tasavaltaa ja kytköksissä vuosikymmenten väkivaltaisuuksiin. Fanatisoitunut IRGC estäisi tällaiset vallansiirtoyritykset väkivaltaisesti sisältäpäin. Fox News -haastattelussa verrattiin näitä uudistusmielisiä tilanteeseen, jossa ei ole varsinaista käytännön eroa nykyiseen järjestelmään nähden.
Israelin maahyökkäys Libanonissa jatkuu puskurivyöhykkeen luomiseksi. Kuusi IDF:n sotilasta on haavoittunut taisteluissa maan eteläosissa, ja kaksi heistä on vakavassa tilassa. Hizbollahin laukaisemat raketit torjuttiin nopeasti, ja IDF vastasi iskuihin tuhoamalla laukaisupaikat Libanonin Tyroksen alueella.
Irakin puolella shiiamilitantit yrittivät iskeä Yhdysvaltain tukikohtaan Bagdadin lentokentän lähellä, mutta osuivat täysin harhaan ja vaurioittivat Irakin omia ilmavoimia. Samanaikaisesti Iran on siirtänyt irakilaisia sijaisjoukkojaan miehittämään tarkastuspisteitä Iranin sisällä, muun muassa Shirazissa. Päätös tehtiin sen jälkeen, kun Israelin droonit olivat tehokkaasti eliminoineet tarkastuspisteitä miehittäneitä IRGC:n ja Basij-joukkojen jäseniä, ja jäljelle jääneet irakilaisjoukot ovat joutuneet suuren vaaran keskelle.
Iranissa on käynnissä 31. peräkkäinen päivä täydellistä internet-pimentoa. Starlink-laitteita käyttävien signaaleja häiritään aktiivisesti, ja Basij-joukot tekevät kotietsintöjä laitteiden takavarikoimiseksi. Ilman satelliittiyhteyttä asukkaat ovat pelkän valtiollisen tiedotuksen varassa. Kaupunkien ulkopuolelta kuuluvat räjähdykset kertovat asukkaille poikkeustilan jatkumisesta, ja tiedonkulku tapahtuu tällä hetkellä pitkälti salassa suusta suuhun -menetelmällä.
Iranin ulkoministeriön tiedottaja Esmaeil Baghaei on luonnehtinut Yhdysvaltojen ehtoja täysin kohtuuttomiksi ja kiistänyt Iranin osallistumisen Pakistanin isännöimiin välityskeskusteluihin. Varapresidentti Mohammad Reza Aref puolestaan edellyttää, että vastustajat pidättäytyvät hyökkäyksistä ja tunnustavat Iranin kansainväliset oikeudet ennen neuvotteluja. Aref esittää päinvastaisesti Yhdysvaltojen pyytävän neuvotteluja.
Mashhadin alueella IRGC:n maajoukot ampuivat umpimähkään taivaalle yrittäessään torjua hävittäjiä ilmatorjunnallaan, mutta epäonnistuivat täysin. Yhdysvallat ja Israel onnistuivat iskemään menestyksekkäästi alueen kohteisiin. Israelin puolella Haifassa öljynjalostamo kärsi vaurioita ja varastosäiliö syttyi tuleen Iranin ohjusiskun seurauksena, mikä sai IDF:n kohdistamaan välittömästi uusia, entistä raskaampia iskuja Iranin talouteen.
Yhdistyneet arabiemiirikunnat (UAE) on kertonut torjuneensa 11 Iranin ballistista ohjusta ja 27 droonia viimeisen 24 tunnin aikana. Iskujen määrä on laskenut merkittävästi alkuperäisistä sadoista päivittäisistä hyökkäyksistä. Kokonaisuudessaan maan ilmapuolustus on joutunut torjumaan 425 ballistista ohjusta, 15 risteilyohjusta ja yli 1900 droonia konfliktin aikana.
Turkin puolustusministeriö vahvisti, että Iranista laukaistu ballistinen ammus tuli luvatta Turkin ilmatilaan. NATO:n ilmatorjunta itäisellä Välimerellä onnistui neutraloimaan ammuksen. Iranin joukot iskivät Turkkiin jälleen vain kaksi viikkoa edellisen diplomaattisen anteeksipyynnön jälkeen, ja Turkin odotetaan antavan tapahtuneesta erittäin jyrkän vastalauseen.
IRGC:n Quds-joukkojen komentajan Esmail Qaanin olinpaikka on edelleen tuntematon, ja häntä on julkisuudessa epäilty jopa vieraiden valtojen asiamieheksi. Hän on kuitenkin julkaissut kirjallisia lausuntoja, joissa hän pilkkaa Israelin lupausta turvavyöhykkeestä pohjoisessa ja etelässä, sekä vaatii uuteen alueelliseen järjestykseen sopeutumista. Yhdysvaltain sotilasjohdon kerrotaan viivyttävän aikaa lausuntojen keskellä ja odottavan merijalkaväen täydellistä valmiutta.
Lähetyksen aikana analysoitiin perusteellisesti asiantuntijavastauksia yleisön kysymyksiin. Kysymyksissä käsiteltiin muun muassa infrastruktuurin tuhoamisen eettisyyttä, mihin vastattiin korostamalla Yhdysvaltain sotilasjohdon ammattitaitoa ja kylmiä geopoliittisia realiteetteja, joissa ei toimita pelkän tunteen pohjalta. Yleisöä kiinnostivat myös Yhdysvaltojen mahdolliset maajoukkojen sijoituspaikat, joiksi arvioitiin strategisia kohteita kuten Khargin saarta, Bushehria tai Bandar Abbasia, välttäen tietoisesti suurten kaupunkien maahyökkäystä. Lähetyksen vähemmän virallisessa osuudessa raportoitiin poikkeuksellisesta välikohtauksesta, jossa kanavan Persiankissa Saraphina oli hyökännyt ohjelman maskottina toimivan Greg-vuohen kimppuun suklaakakun avulla, ja syyllisen todettiin leikkimielisesti joutuvan teostaan vastuuseen. Lisäksi vahvistettiin asiantuntijan läheisten Teheranissa seuraavan pommituksia toistaiseksi turvallisesti etäältä, ja muistutettiin katsojia tukeutumaan ilmaiseen uutisvälitykseen maksullisten ja rajoitettujen alustojen, kuten Facebookin, sijaan.
Yhdysvallat neuvottelee Iranin parlamentin puhemiehen kanssa – Trump uhkaa tuhota infrastruktuurin
 |
| Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo Persianlahden ja Hormuzinsalmen alueella on kasvanut äärimmilleen samalla, kun poliittiset neuvottelut kulissien takana jatkuvat. Kongressin erimielisyyksistä huolimatta tuhansia erikoisjoukkojen sotilaita ja merijalkaväen taistelijoita on sijoitettu asemiin ratkaisemaan alueellinen konflikti. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Yhdysvaltain hallinto käy suoria neuvotteluja Iranin parlamentin puhemiehen Mohammad Bagher Ghalibafin kanssa. Presidentti Donald Trump on ilmoittanut käyvänsä "vakavia neuvotteluja järkevän ja uuden hallinnon kanssa" tavoitteenaan sotilasoperaatioiden päättäminen. Tilanne on kuitenkin kiristymässä, sillä Yhdysvaltain presidentti on asettanut yhden viikon, eli 6. huhtikuuta asti ulottuvan takarajan sopimuksen syntymiselle. Mikäli sopimukseen ei päästä tai Hormuzinsalmea ei avata, Yhdysvallat on uhannut tuhota täydellisesti Iranin sähköntuotantolaitokset, öljylähteet, Khargin saaren sekä vedenpuhdistus- ja jakeluverkostot. Tämä edustaa yhtä kovasanaisimpaa uhkausta koko kuukauden kestäneen konfliktin aikana. Samaan aikaan Yhdysvallat ja Israel jatkavat iskuja Iranin ja sen liittolaisten asemiin. Tämän päivän kohteina ovat olleet muun muassa imaami Husseinin yliopisto Teheranissa sekä Parsabadin lentokenttä Ardabilissa.
Washingtonin ja Valkoisen talon viestintä vaikuttaa ulospäin osin ristiriitaiselta. Presidentti Trump korostaa neuvottelevansa kulissien takana loogisesti ajattelevien osapuolten kanssa tavoitteenaan rauhansopimus, vaikka myöntääkin, ettei sopimusta välttämättä synny. Toisaalta Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio on kuvaillut samoja neuvottelukumppaneita mielipuoliksi huomauttaen, että vuosikymmenten ajan hallinto on ajanut Iranin kansan kuilun partaalle äärimmäisillä vaatimuksillaan. Valkoisen talon lehdistösihteeri Karoline Leavitt on myös vahvistanut käynnissä olevat neuvottelut ja todennut julkisuudessa olevien, hallinnon esittämien virheellisten tietojen eroavan merkittävästi kulissien takaisesta todellisuudesta. Leavittin mukaan kymmenen päivän neuvottelutauko tarjoaa historiallisesti merkittävän tilaisuuden luopua ydinohjelmasta ja terrorismin tukemisesta. Mikäli tilaisuus hukataan, Yhdysvaltain voimakas armeija on valmis asettamaan hallinnon maksamaan äärimmäisen hinnan.
Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo ja valmius Lähi-idässä vahvistuu. Sadat Pentagonin erikoisjoukkojen sotilaat, mukaan lukien Navy SEAL -erikoisjoukot ja armeijan Rangerit, ovat siirtyneet alueelle. Lisäksi tuhansia merijalkaväen sotilaita ja laskuvarjojääkäreitä on asettunut asemiin. Joukkojen uudelleensijoittelu antaa Yhdysvalloille laajat kyvykkyydet avata Hormuzinsalmi, vallata Khargin saari ja ottaa haltuunsa rikastetun uraanin varastot. Yhdysvaltain entinen keskushallintokomennon (CENTCOM) komentaja Frank McKenzie on todennut Yhdysvaltain armeijan suunnitelleen vuosia maaoperaatioita Iranin sisällä. Asiantuntijat arvioivat noin 40 prosentin todennäköisyydellä erikoisjoukkojen taktista käyttöä operaatioissa. Keskeisimpiä tavoitteita maaoperaatioille olisivat Larakin ja Khargin saarten haltuunotot tai 60-prosenttisesti rikastetun uraanin turvaaminen erityisesti Isfahanin kohteissa.
Uraanivarastojen turvaaminen nykyisen konfliktin keskellä nähdään yhtenä Yhdysvaltojen keskeisenä poliittisena ja sotilaallisena strategiana. Operaatio edellyttäisi usean vaiheen tarkkaa koordinointia: ensimmäisenä paikallisten joukkojen neutralointia, sen jälkeen täsmäaseilla, kuten risteilyohjuksilla ja Tomahawk-ohjuksilla valmiiksi pommitettujen laitosten syvempää läpäisyä maaoperaatiota varten, ja lopulta ydinmateriaalin turvallista ulosvientiä. Vaikka taivas on pitkälti Yhdysvaltain ja Israelin hallinnassa, Iranin islamilaisen vallankumouskaartin tukikohtien jatkuva toiminta Isfahanin ja Natanzin alueilla, joista yhä laukaistaan ohjuksia ja drooneja, muodostaa erittäin merkittävän haasteen tällaisille operaatioille.
Kongressissa käydään kiivasta sisäistä kamppailua konfliktin laajentamisesta. Erityisesti senaattori Lindsey Graham on saanut osakseen poikkeuksellisen voimakasta kritiikkiä republikaanien ja konservatiivien leireistä vaadittuaan maajoukkojen, kuten Khargin saaren valtausta. Kriitikot, kuten kongressiedustaja Nancy Mace, ovat syyttäneet häntä yhdysvaltalaissotilaiden hengen vaarantamisesta ja "sotakoneiston" rakentamisesta. Samaan aikaan yhä useampi lainsäätäjä kuitenkin siirtyy tukemaan ajatusta tarvittavien operaatioiden rahoittamisesta. Presidentti Trumpilla arvioidaan olevan vahva laillinen selkänoja operaatioiden suorittamiseen, jopa vastoin joidenkin demokraattien pyrkimyksiä pysäyttää sotatoimet lakialoittein, ja vertauksia on tehty presidentti Rooseveltin aikakauden vastaaviin päätöksiin.
Yhdysvaltain entisen tiedustelupalvelun Iran-osaston johtaja Norman Roule vahvistaa, että käynnissä olevan sotilaallisen kampanjan päätavoitteena on Iranin ydin- ja ohjusohjelman tuhoaminen sekä Quds-joukkojen rakenteiden ja valtion sortokoneiston purkaminen. Hormuzinsalmen osalta kyse on suorasta voimannäytöstä, jossa Iran on asettanut kauppamerenkulun vaaraan halvoilla drooni- ja pikaveneteknologioillaan. Vaikka Yhdysvaltojen joukot alueella ovat kokeneet kalustotappioita, kuten AWACS-koneen tuhoutumisen, kyseiset tappiot ovat sotilaallisessa mittakaavassa vähäisiä, eikä Yhdysvaltojen iskuvoima alueella ole kärsinyt.
Iranin sotilaallinen kyky toimia ei ole kadonnut massiivisista pommituksista huolimatta. Yhdistyneet arabiemiirikunnat raportoivat yhä kymmenistä iskuista; tänään torjuttiin 11 ballistista ohjusta ja 27 droonia. Asiantuntijoiden mukaan vallankumouskaarti kykenee ylläpitämään iskuvoimaansa hyödyntämällä vuoristojen sisään rakennettuja ohjustunneleita. Vaikka iskujen suuaukot on useaan otteeseen tuhottu, infrastruktuuri on laaja ja kaarti kykenee avaamaan uusia laukaisuaukkoja hyvinkin nopealla aikataululla. Järjestelmän luhistuminen vaatisi tunkeutumista tunneleiden ytimeen raskailla, esimerkiksi 2000 paunan bunkkerinmurtajapommeilla.
Tilanne Iranin sisällä ja Libanonissa heijastaa hallinnon epävakaata tilaa. Libanonissa Iranin suurlähettiläs Mojtaba Amani kieltäytyy poistumasta maasta, vaikka hänet on julistettu persona non grataksi. Israelin ulkoministeri onkin todennut Libanonin olevan de facto Iranin miehittämä, mikä korostaa Hizbollahin mittavaa vaikutusvaltaa maan sisäisessä politiikassa ja kykyä suojella Iranin edustajaa diplomaattisesta paineesta huolimatta. Iranin poliittinen ja sotilaallinen ydinrakenne on kärsinyt kuukaudessa poikkeuksellisen suuria menetyksiä ylimmässä johdossa, mikä asettaa nykyhallinnon täydellisen romahtamisen partaalle. Lopullinen suunta määräytyy sen perusteella, hyväksyykö Ghalibafin edustama siipi Yhdysvaltain vaatimukset, vai päättääkö sotilasjohto jatkaa konfliktia katkeraan loppuun saakka.
Trumpin uhkavaatimus ja aikaraja: On totta, että presidentti Donald Trump on asettanut maanantain 6. huhtikuuta 2026 takarajaksi Hormuzinsalmen avaamiselle. Hän on julkisesti uhannut tuhota Iranin energiainfrastruktuurin, kuten sähkölaitokset ja Khargin saaren öljykeskittymän, mikäli sopimukseen ei päästä.
Hormuzinsalmen hallinta: Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent totesi hiljattain Fox Newsin haastattelussa täsmälleen kuten videolla mainittiin: Yhdysvallat aikoo ottaa Hormuzinsalmen takaisin hallintaansa joko omin tai monikansallisin voimin varmistaakseen merenkulun vapauden. Myös ulkoministeri Marco Rubio on vahvistanut, ettei Iranin sallita hallita salmea tai periä siellä tullimaksuja.
Sotatoimet ja iskut infrastruktuuriin: Yhdysvaltojen ja Israelin helmikuun lopussa 2026 aloittama konflikti Iranin kanssa on jatkunut noin kuukauden ajan. Israelin puolustusvoimat (IDF) on tehnyt raskaita iskuja Iranin aseteollisuuteen ja infrastruktuuriin sekä edennyt Libanonin eteläosissa.
Neuvottelut: Yhdysvallat on kertonut käyvänsä välillisiä neuvotteluja (muun muassa Pakistanin toimiessa välikätenä) konfliktin päättämiseksi, ja Trump on kertonut keskustelujen edistyvän. Iranin viralliset lausunnot ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia sen suhteen, kuinka suoraan maa on neuvotteluissa mukana.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: Tousi TV, Iran International ايران اينترنشنال
Päivämäärä: 31.3.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti