 |
| Unkarin vaalit ovat saavuttaneet kriittisen pisteen, kun oppositio haastaa vuosikymmeniä valtaa pitäneen hallinnon. Vaaliuurnille suuntaava kansa on poikkeuksellisen kansainvälisen huomion ja ulkovaltojen vaikuttamisyritysten polttopisteessä. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Kuusitoista vuotta sitten Viktor Orbán nousi valtaan Unkarissa varmistaen superenemmistön Fidesz-puolueelleen. Hän lupasi tuolloin taistella korruptiota vastaan, tehdä Unkarista vauraimman ja nostaa maan arvostusta maailmalla.
Nyt, siirryttäessä vuoteen 2026 ja neljän peräkkäisen valtakauden jälkeen, nykypäivän Unkari on koko Euroopan unionin korruptoitunein maa, sen talous on pysähtynyt ja maasta on tullut poikkeustapaus Euroopan unionin sisällä. Kuitenkin vaalien aattona Viktor Orbán nauttii poikkeuksellisen liittouman tukea, johon kuuluvat muun muassa Vladimir Putin ja Donald Trump. Kysymys kuuluu, riittääkö tämä takaamaan jälleen yhden kauden vallassa. Aihetta käsitellään Wider View from Brussels -ohjelmassa, jota isännöi Marcin Zaborowski.
Keskusteluun Unkarin tulevista vaaleista sekä niiden seurauksista Euroopan unionille ja laajemmalle maailmalle osallistuvat Zsuzsanna Szelényi ja Jan Strupczewski. Szelényi toimii Keski-Euroopan yliopiston demokratiainstituutin ohjelmajohtajana ja on kirjoittanut ajankohtaisen teoksen "Tainted Democracy: Viktor Orbán and the Subversion of Hungary". Strupczewski on Reutersin Brysselin-toimiston apulaisjohtaja, joka vastaa Ranskan ja Benelux-maiden alueesta ja on raportoinut vaaleista yli 20 vuoden ajan.
Unkarin vaaleihin on aikaa alle kaksi viikkoa, ja 16 vuotta kestänyt Orbánin valtakausi saattaa olla uhattuna. Oppositiopuolue Tisza, jota johtaa Péter Magyar, johtaa mielipidemittauksia merkittävästi noin 10 prosenttiyksikön erolla. Tilanne on kuitenkin ennalta-arvaamaton, sillä Unkarin vaalilaki suosii Fidesz-puoluetta, ja ulkomailla asuva diaspora äänestää tyypillisesti Orbánia. Strupczewskin mukaan 10 prosenttiyksikön johto on huomattava, mutta kahden viikon aikana voi tapahtua mitä tahansa. Orbánin markkinointikoneisto on erittäin taitava erityisesti sosiaalisessa mediassa, ja hän saa osakseen myös ulkopuolista apua. Brysselissä monet diplomaatit toivovat Orbánin tappiota ja Eurooppa-myönteisempää korvaajaa, mutta erilaisia B-suunnitelmia on myös valmisteltu kaiken varalta.
Szelényi, joka tuntee Fideszin toiminnan sen alkujuurilta asti oltuaan itsekin aiemmin poliitikko, avaa puolueen vahvaa poliittista viestintää. Fidesz on aina pitänyt kiinni viestistä, että he ovat ainoa mahdollinen valinta unkarilaisille. Vaikka Orbán ei ole koskaan saanut yli puolta äänistä (esimerkiksi vuonna 2010 hän sai 52 prosenttia äänistä), vääristynyt vaalijärjestelmä on taannut hänelle 67 prosentin edustajamäärän ja sitä kautta perustuslaillisen superenemmistön. Vaalisääntöjä on muutettu yli 30 kertaa ennen eri vaaleja. Muutokset sisältävät vaalipiirirajojen manipulointia, puoluerahoituslakien ja mainoslakien muokkaamista sekä vaalipiirien kokojen muuttamista niin, että Fidesziä tukevat pienemmät asutuskeskukset tuottavat suhteessa enemmän edustajanpaikkoja kuin opposition hallitsema Budapest, jonka paikkamäärä laskettiin 18:sta 16:een.
Lisäksi Fidesz hallitsee noin 80 prosenttia koko mediakentästä. Täysi julkinen media ja kaupallinen media ovat puolueen lähellä olevien liikemiesten käsissä. Oppositiojohtaja Péter Magyar ei ole koskaan saanut puhua Unkarin julkisessa televisiossa, eikä häntä ole kutsuttu mihinkään keskusteluihin. Julkinen media on täysin hallinnon viestien, virheellisen tiedon ja disinformaation täyttämä. Viime kuukausina myös ulkomaisten toimijoiden vaikutusyritykset ovat olleet vahvasti läsnä sosiaalisessa mediassa.
Unkarin kansallispäivänä järjestettiin kaksi massiivista marssia Budapestissa samaan aikaan. Toista johti Magyar ja toista Orbán. Magyar julisti Orbánin hengen kuuluvan menneisyyteen ja painotti toistuvasti, että he eivät halua sotaa. Orbán puolestaan korosti, että edessä on 28 kovaa päivää, joiden aikana on saavutettava historiallinen voitto ja ylitettävä kolmen miljoonan äänen kynnys rauhanliittouman uudistamiseksi.
Strupczewskin mukaan Orbán pyrkii asemoimaan itsensä sodanvastaisena ehdokkaana ja leimaamaan Magyarin henkilöksi, joka haluaa vetää Unkarin mukaan Ukrainan sotaan. Magyarin toistuva sodanvastainen viesti on älykäs liike maassa, jossa vapaata mediaa ei ole ja totuuden läpisaaminen on erittäin vaikeaa.
Szelényi taustoittaa Fideszin viestintää, joka on rakentunut salaliittoteorioille jo kahden vuosikymmenen ajan. Viholliskuvia on luotu toisensa perään: kommunistit, syvä valtio, ulkomaiset sijoittajat, IMF, George Soros ja siirtolaismassat. Koska Orbán voitti edelliset vaalit rauhankampanjalla, uudeksi sumeaksi viholliseksi on nostettu Ukraina ja Volodymyr Zelenskyi, jotka esitetään ulkomaisena voimana. Tämän voiman tuodaan ilmi haluavan vetää Unkari sotaan, maksamaan sodasta ja lähettämään unkarilaiset pojat kuolemaan. Magyar esitetään Ukrainan ja Brysselin eliitin agenttina, joka ajaa samaa päämäärää. Magyar pyrkii vastaamaan tähän puhumalla myös itse rauhasta.
Vaaleihin kohdistuu merkittävää ulkoista vaikuttamista. Washington Post on raportoinut Venäjän tiedustelupalveluiden harkinneen jopa lavastettua salamurhayritystä Viktor Orbánia vastaan myötätuntoäänten keräämiseksi. Myös Puolan pääministeri on kiinnittänyt huomiota Orbánin ja Moskovan väliseen jatkuvaan ja johdonmukaiseen energiayhteistyöhön, joka kattaa sekä öljyn että ydinenergian. Puolan hallitus arvioi Orbánin toimivan järjestelmällisesti Puolan ja Euroopan etuja vastaan yrittäessään palauttaa normaalit liiketoimintasuhteet Venäjän kanssa.
Szelényi vahvistaa Venäjä-yhteyksien tärkeyden. Orbán muutti Unkarin ulkopoliittista suuntaa 15 vuotta sitten luomalla pragmaattisen suhteen Venäjään ja vakuuttamalla maansa perinteisesti Venäjä-vastaisen konservatiivisen eliitin sen tarpeellisuudesta. Viimeisen 15 vuoden aikana Fidesz-puolueen ympärille on kasvanut useita energiakaupasta, erityisesti kaasusta ja öljystä, merkittävästi hyötyneitä yrityksiä. Vuonna 2014 solmittiin salainen sopimus Venäjän kanssa uuden ydinvoimalan rakentamisesta venäläisellä lainalla. Sopimuksen ehtoja ei edelleenkään tunneta, mutta pääministerin perhettä lähellä olevien yritysten oletetaan hyötyvän rakennushankkeesta suuresti. Viimeisen viiden vuoden aikana Unkarin riippuvuus venäläisestä öljystä on kasvanut 65 prosentista 90 prosenttiin, vaikka muut Euroopan maat ovat pyrkineet eroon venäläisestä energiasta. Venäjän tiedustelupalvelu tukee vahvasti Orbánin kampanjaa ja levittää disinformaatiota Unkarin internetissä, sillä Orbánin pysyminen vallassa on Venäjälle erittäin tärkeää.
Venäjän lisäksi Orbán saa poikkeuksellista tukea Yhdysvalloista. Donald Trump on antanut hänelle tukensa, samoin Marco Rubio, ja JD Vancen odotetaan matkustavan Unkariin pian. Strupczewskin mukaan Orbánilla ja Trumpilla on hyvin samanlaiset näkemykset erityisesti maahanmuutosta ja muista nationalistisista politiikoista. Orbán myös tuki Trumpia tämän uudelleenvalintakampanjassa. Brysselissä tällaista toimintaa katsotaan erittäin pahalla. Orbánin nähdään asettavan suhteet Euroopan unionin ulkopuolisiin maihin etusijalle, eikä häntä pidetä lojaalina EU-perheen jäsenenä.
Jos Tisza-puolue voittaisi vaalit, edessä olisi erittäin monimutkainen ja vaikea siirtymäkausi. Szelényin mukaan Fidesz on viimeisen 15 vuoden aikana muuttanut valtion ja lainsäädännön sellaiseksi, että Unkaria on mahdotonta hallita ilman superenemmistöä. Jopa valtionbudjetin hyväksyminen vaatii perustuslaillisen enemmistön. Valtion instituutioissa, kuten presidentin virassa, perustuslakituomioistuimessa ja tuomarikunnassa, on satoja Fidesziä palvelevia henkilöitä, jotka voivat täysin halvaannuttaa uuden hallituksen ja parlamentin toiminnan. Szelényi ei usko rauhanomaiseen vallanvaihtoon, vaan näkee tilanteen paljon Puolan siirtymää monimutkaisempana.
Strupczewski toteaa, että diplomaatit eivät odota ihmeitä, vaikka hallitus vaihtuisi. Magyarin politiikka ei todennäköisesti olisi 180 astetta erilaista kuin Orbánin. Magyar kuitenkin todennäköisesti pyrkisi noudattamaan EU:n lakeja. Unkarilta on tällä hetkellä jäädytettynä 17 miljardia euroa oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen vuoksi, ja kaksi miljardia on menetetty lopullisesti. Joulukuussa 2023 Unkari sai 10 miljardia euroa, kun Orbán poistui kahville Ukrainan jäsenyysäänestyksen ajaksi, jottei hänen tarvinnut äänestää puolesta tai vastaan. Nyt Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamies on esittänyt, että nämäkin rahat tulisi periä takaisin. Yhteensä kyse on 19 miljardista eurosta, jotka toimivat suurena kannustimena Magyarille muuttaa maan politiikan suuntaa.
Unkarin vaalien kulissien takana: Orbánin vankkumaton suosio, EU:n painostustoimet ja Ranskan vaalien luoma aikaraja
 |
| Unkarin pääministeri Viktor Orbánin kannattajakunta pysyy vankkana huolimatta Euroopan unionin asettamasta ennennäkemättömästä taloudellisesta ja poliittisesta paineesta. Vaalien lopputulos sanelee tahdin koko EU:n tuleville lakihankkeille, joita Bryssel pyrkii kiirehtimään ennen Ranskan uhkaavaa poliittista suunnanmuutosta. AI Kuva/Grok Image |
Unkarin lähestyvät vaalit kietoutuvat poikkeuksellisen syvälle Euroopan unionin sisäiseen valtataisteluun ja laajempaan geopoliittiseen murrokseen. Vaikka kansainvälinen huomio keskittyy usein hallinnon haastajiin ja oppositiopuolueen nousuun, pääministeri Viktor Orbánin poliittinen asema ja suosio lepäävät edelleen erittäin vahvalla pohjalla. Orbán on rakentanut vuosikymmenten aikana laajan ja uskollisen kannattajakunnan, joka tukeutuu perinteisten arvojen, perhekeskeisen politiikan ja tiukan kansallisen suvereniteetin puolustamiseen. Erityisesti maaseudulla ja konservatiivisten äänestäjien keskuudessa hänet nähdään vakauden takaajana ja johtajana, joka suojelee Unkaria ulkoisilta paineilta sekä kulttuurisilta muutoksilta.
Euroopan unioni on ottanut Unkarin vaaleissa ennennäkemättömän vahvan roolin. Unionin johto on jäädyttänyt merkittävän määrän Unkarille korvamerkittyjä tukimiljardeja, perustellen toimintaansa oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen puutteilla. Unkarin hallituksen ja Fidesz-puolueen tukijoiden näkökulmasta tämä asetelma näyttäytyy puhtaana poliittisena kiristyksenä ja suorana puuttumisena suvereenin valtion demokraattisiin vaaleihin. EU:n katsotaan käyttävän taloudellista vipuvartta ohjatakseen äänestäjien käyttäytymistä ja tukeakseen oppositiota, mikä on osaltaan vain vahvistanut Orbánin kannattajien EU-kriittisiä asenteita ja koonnut heitä tiiviimmin hallinnon taakse.
Tilanteessa on havaittavissa selkeitä yhtymäkohtia Moldovan ja Romanian viimeaikaisten vaalien poliittiseen ilmastoon. Näissä maissa äänestykset muuttuivat äärimmäisen tiukoiksi ja kahtiajakautuneiksi kamppailuiksi EU-myönteisten ja tiukempaa kansallista linjaa ajavien voimien välillä. Moldovassa ja Romaniassa vaalitulokset ratkesivat hiuskarvan varassa, ja prosessia leimasivat voimakkaat syytökset ulkovaltojen vaikuttamisyrityksistä sekä yhteiskunnan syvä polarisaatio. Unkarin vaaliasetelma heijastelee tätä samaa itäisen ja keskisen Euroopan repeämää, jossa kansalaiset äänestävät paitsi maan sisäisestä johdosta, myös koko valtion geopoliittisesta ja aatteellisesta suuntauksesta.
Euroopan unionin johdolle Unkarin vaalien lopputulos on elintärkeä, ja kyse on paljon laajemmasta asiakokonaisuudesta kuin vain yhden jäsenmaan hallinnosta. Mikäli Orbán häviää vaalit, Eurooppa-neuvostossa pitkään toiminut, integraatiota jarruttanut kansallismielinen blokki heikkenee merkittävästi. Tämä avaisi Brysselille kriittisen ja kiireellisen aikaikkunan viedä läpi unionin sisäisiä lakimuutoksia ja syventää integraatiota.
Tämä kiire johtuu suoraan Ranskan poliittisesta tilanteesta. EU:n ylin johto on tunnistanut todellisen mahdollisuuden sille, että Ranskan tulevissa presidentinvaaleissa valtaan saattaa nousta nykyistä huomattavasti oikeistolaisempi ja EU-kriittisempi presidentti. Mikäli näin tapahtuisi, unionin nykyisten lakiehdotusten ja pitkän aikavälin integraatiosuunnitelmien toteutuminen vaikeutuisi tai jopa estyisi kokonaan Ranskan asettuessa poikkiteloin. Tästä syystä Orbánin mahdollinen poistuminen vallankahvasta nähdään Brysselissä ratkaisevana hetkenä: EU:lla on pakottava tarve sementoida omat lakimuutoksensa ja poliittiset tavoitteensa välittömästi Unkarin vaalien jälkeen, ennen kuin Ranskan mahdollinen poliittinen suunnanmuutos sulkee tämän mahdollisuuden lopullisesti.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: TVP WORLD,Toimituksellinen analyysi
Päivämäärä: 30.3.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti