 |
| Pohjoismaiden ja Kanadan johtajat osoittivat vahvaa yhtenäisyyttä Oslossa järjestetyssä huippukokouksessa, jossa puolustettiin muun muassa Tanskan ja Grönlannin itsemääräämisoikeutta sekä linjattiin yhteisistä toimista arktisen alueen turvaamiseksi. AI Kuva/Grok Image |
Oslossa on järjestetty korkean tason huippukokous ja lehdistötilaisuus, johon osallistuivat Norjan, Kanadan, Tanskan, Ruotsin, Suomen ja Islannin pääministerit. Tiiviiden ystävämaiden välinen työskentelyistunto toi yhteen pohjoismaiset naapurit ja Kanadan pääministeri Mark Carneyn keskustelemaan kriittisistä globaaleista ja alueellisista haasteista.
Norjan pääministeri avasi tilaisuuden korostamalla, että osallistujamaat ovat vahvempia yhdessä. Keskustelujen ytimessä olivat kaikille maille elintärkeät kysymykset: arktisen alueen turvallisuus osana transatlanttista liittoumaa, talouksien kriittisten riippuvuuksien turvaaminen yhteiskuntien kehittyessä sekä avoimien, liberaalien ja modernien demokratioiden arvojen suojeleminen maailmassa, jossa autokraattiset voimat etenevät ja käyttävät kriittisiä resursseja aseenaan. Norjan pääministerin mukaan nämä kuusi maata eivät ole heikkoja, vaan arvojensa ja päättäväisyytensä puolesta vahvoja valtioita. Maat ovat sopineet jatkotoimista ja konkreettisesta yhteistyöstä niin kuuden maan kesken kuin Euroopan unionin, lähestyvän Nato-huippukokouksen, Maailman kauppajärjestö WTO:n ja YK:n puitteissa. Asialistalla olivat myös modernien vihreiden talouksien kehittäminen, uudet teknologiat, avaruus ja tekoäly.
Kanadan pääministeri Mark Carney kiitti tehokasta ryhmää, joka jakaa yhteisen tarkoituksen, arvot ja kyvyn tehdä yhteistyötä muiden kanssa niin epävirallisesti kuin virallisemmissa rakenteissa, kuten Arktisessa neuvostossa, Natossa ja halukkaiden koalitioissa. Carney painotti kasvavaa luetteloa haasteista: arktisen turvallisuuden uhat, sodankäynnin muuttuva luonne, uudet teknologiat sekä fyysiset ja virtuaaliset konfliktit, jotka siirtyvät yhä lähemmäs. Turvallisuuskäsitys on laajentunut perinteisestä puolustuksesta, energiasta ja ruoasta koskemaan strategisia ydinkapasiteetteja, kuten kriittisiä mineraaleja, tekoälyä, avaruutta ja digitaalista infrastruktuuria. Carney huomautti, että maiden talouksien ja asiantuntemuksen välillä on huomattavaa täydentävyyttä, ja keskusteluissa keskityttiin strategisen autonomian ja häiriönsietokyvyn lisäämiseen sekä työllisyyden tukemiseen kestävyysarvojen mukaisesti. Kanadalle yhteistyö tämän ryhmän kanssa on strategisten etujen ytimessä.
Tanskan pääministeri esitti voimakkaan kiitoksen Mark Carneylle tämän Davosissa pitämästä puheesta, joka on herättänyt poikkeuksellisen paljon myönteistä vastakaikua ja pohdintaa Pohjoismaissa. Tanskan pääministerin mukaan Carney osoittaa johtajuutta puhuessaan demokratioiden yhteistyön tiivistämisestä tilanteessa, jossa vanha maailmanjärjestys on kadonnut, eikä se todennäköisesti koskaan palaa. Uusi järjestys on rakennettava jaettujen arvojen varaan. Tanskan pääministeri esitti syvän ja tunteikkaan kiitoksensa saamastaan tuesta tilanteessa, jossa Tanskan kuningaskunta ja Grönlanti ovat kohdanneet täysin ei-hyväksyttävää painostusta Yhdysvaltojen ja sen presidentin taholta. Tuki Pohjoismailta, Euroopasta ja erityisesti Kanadalta on auttanut Tanskaa pitämään kiinni suvereenien valtioiden kunnioittamisen ja kansojen itsemääräämisoikeuden periaatteista. Tanska jatkaa yhteistyön syventämistä arktisella alueella ja sotilaallisesti Pohjois-Euroopassa. Pääministeri nosti esiin myös huolensa Ukrainan sodasta, Yhdysvaltojen valitettavasta päätöksestä poistaa Venäjän vastaisia pakotteita sekä Lähi-idän sodasta, joiden vuoksi samanmielisten maiden on pysyttävä yhdessä.
Ruotsin pääministeri yhtyi näkemyksiin ja iloitsi siitä, että "pohjoismaisin Pohjoismaiden ulkopuolinen maa" on mukana kokouksessa. Hänen mukaansa ryhmän saumaton yhteistyö osoittaa, että keskikokoiset vallat tekevät suuren eron maantieteellisissä kysymyksissä, arktisella alueella, Ukrainan tukemisessa, sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen ylläpitämisessä sekä teknologiassa ja kaupassa. Maiden on oltava entistä proaktiivisempia ja eteenpäin suuntautuvia.
Suomen pääministeri Petteri Orpo piti tärkeänä yhteistyön syventämistä Kanadan ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Orpo korosti, että maita yhdistävät jaetut arvot ja pohjoinen sijainti. Ryhmä on sitoutunut tukemaan Ukrainaa ja vahvistamaan arktista turvallisuutta. Suomen pääministeri painotti vahvan Naton merkitystä arktisella alueella ja muistutti, että Kanada ja Pohjoismaat ovat tehneet merkittäviä investointeja alueen suorituskykyihin. Jaetun arktisen asiantuntemuksen avulla maat voivat tukea myös liittolaisiaan näiden kyvykkyyksien kehittämisessä.
Islannin pääministeri korosti yleisön ja kansalaisten kiitollisuutta Kanadan osoittamaa globaalia johtajuutta kohtaan, joka on täyttänyt maailmalla vallinneen tyhjiön. Hän totesi, että vaikeiden aikojen keskellä on myös mahdollisuuksia, ja tämä vahva maaryhmä voi toimia voimapositiosta käsin rakentaen uusia investointiyhteisöjä ja mahdollisuuksia erityisesti arktisella alueella. Islanti on tuntenut ympäristön paineen ja ollut huolissaan Grönlannin tilanteesta sekä Ukrainan sodasta, mutta maa ei ole peloissaan. Tilanne nähdään tapana laajentaa liittoumia ilman, että ketään suljetaan pois. Naton huomion siirtyminen pohjoiseen, arktinen turvallisuus ja taloudellinen integraatio ovat nyt erittäin ajankohtaisia, ja Islanti on tässä merkittävä toimija, joka toivoo konkreettisia toimia.
Toimittajien kysymysosiossa ensimmäinen kysymys koski Iranin ja Lähi-idän sotaa sekä mahdollista yhteistä linjausta sodan päättämiseksi. Norjan pääministeri vastasi, että maat eivät ole osapuolia sodassa eivätkä aloittaneet sitä, mutta ovat sen vaikutusten alaisina. Kansainvälistä oikeutta on kunnioitettava, ja osapuolten vastuulla on löytää tavat vihollisuuksien lopettamiseksi. Pääministeri ilmaisi huolensa eskalaatiosta ja Persianlahden energiatilanteen vaikutuksista maailmantalouteen. Kaikkia mahdollisia kanavia käytetään osapuolten kehottamiseksi välttämään laajentumista. Sodan vaara on siinä, että ne noudattavat harvoin valmista käsikirjoitusta.
Toisessa kysymyksessä käsiteltiin Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin haluamia arktisia resursseja, Yhdysvaltojen muodostamaa uhkaa Grönlannin ja Kanadan suvereniteetille sekä keinoja puolustautua kansallisen itsemääräämisoikeuden uhkia vastaan. Carney nosti esiin tarpeen ottaa enemmän vastuuta arktisesta turvallisuudesta ja yhdistää resursseja tehokkaammin, esimerkkinä Operaatio Cold Response. Kriittisten mineraalien kehittäminen kumppanien kanssa sekä turvallisuuden laajemmat osa-alueet, kuten avaruus, tekoäly ja kvanttiteknologia, vaativat kykyjen yhdistämistä uhkien minimoimiseksi. Norjan pääministeri ylisti Tanskan toimintaa kansainvälisen oikeuden, kansallisen suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden puolustajana. Hän painotti, että tällaiset uhat ovat täysin ei-hyväksyttäviä yleisesti, mutta vielä vähemmän hyväksyttäviä liittolaisten kesken.
Kysymykseen siitä, olisiko Kanada valmis asettamaan sotilaallista vastarintaa suojellakseen Grönlantia, jos NATO-liittolainen yrittäisi vallata sen, Carney vastasi Kanadan seisovan horjumatta suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden takana. Päätösvalta kuuluu Grönlannin ja Tanskan kansalle, ja Kanada tukee tätä tarvittaessa vaadittavin toimenpitein. Carney huomautti, että selkeä asenne on auttanut luomaan tilaa paremmalle turvallisuussateenvarjolle arktisella alueella ja Grönlannissa. Myös Norja ja Suomi ilmaisivat täyden tukensa Tanskalle ja korostivat liittokunnan solidaarisuutta ja kollektiivisen turvallisuuden merkitystä kaikilla arktisilla alueilla.
Asehankintoja koskevassa kysymyksessä tiedusteltiin Kanadan kiinnostuksesta hankkia sukellusveneitä Norjasta tai Saksasta sekä hävittäjiä Ruotsista. Carney ei kommentoinut käynnissä olevaa riippumatonta tarjouskilpailua, mutta korosti, että koordinoimaton puolustusbudjettien käyttö ei suojele kansalaisia tehokkaasti eikä tuota taloudellisia hyötyjä veronmaksajille. Hän toi esiin, että historiallisesti Kanadan puolustushankinnoista yli 70 senttiä jokaisesta dollarista on mennyt Yhdysvaltoihin. Kanada aikoo vastedes hankkia paljon enemmän yhteistyössä laajemman kumppanijoukon kanssa, ja Pohjoismaat ovat luonnollisia kumppaneita erityisesti arktisten ja merellisten tarpeiden vuoksi. Norjan pääministeri ja Suomen pääministeri yhtyivät tähän, korostaen merellisen yhteistyön, kuten fregatti- ja sukellusvenehankkeiden sekä jäänmurtajayhteistyön, tuomaa yhtenäisyyttä ja turvallisuutta.
Ydinasepolitiikkaa koskevassa kysymyksessä Suomen pääministeri Orpo totesi, ettei Suomi etsi ydinaseita alueelleen eikä Natolla ole tällaisia suunnitelmia. Hallitus pyrkii kuitenkin poistamaan lainsäädännöllisiä esteitä, joita muissa Pohjoismaissa ei tässä muodossa ole. Suomi pitää Ranskan ydinasepelotealoitetta Euroopan turvallisuuden kannalta myönteisenä ja on kiinnostunut kuulemaan siitä lisää. Tanska kertoi syventävänsä sitoutumistaan Naton ydinasepelotteeseen ja hyväksyneensä Ranskan kutsun yhteistyökeskusteluihin. Norjan pääministeri ilmoitti, ettei lainsäädäntöä olla muuttamassa eikä ydinaseita sijoiteta Norjaan, mutta maa on valmis keskustelemaan Ranskan aloitteesta heikentämättä Naton nykyistä pelotetta. Kanada ei tavoittele ydinaseita, mutta kiittää presidentti Macronin aloitetta pelotekerroksen luomisesta. Islanti huomautti, ettei muutoksia ole luvassa, vaikka maa onkin hiljattain sallinut ydinkäyttöisten sukellusveneiden telakoitumisen aluevesillään.
Viimeinen kysymys käsitteli Arctic Sentry -operaatiota ja arktisen alueen suurinta haastetta. Kanadan pääministeri Carney nimesi Venäjän suurimmaksi fyysiseksi turvallisuusuhaksi arktisella alueella, ja kiitteli Naton vihdoin kohdistavan huomiota alueen turvallisuuteen, minkä ilmentymä Arctic Sentry on. Tanskan pääministeri korosti pysyvän läsnäolon tärkeyttä laajalla arktisella alueella ja tarvetta valvonnan vahvistamiselle koko Naton tuella yhteisten hankintojen ja investointien kautta. Norjan pääministeri muistutti, että 20 vuotta sitten Naton läsnäolo arktisella alueella oli vähäistä, mutta nyt 34 000 sotilasta harjoittelee Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Norjassa. Venäjä on pitkän aikavälin määrittävä uhka, mutta myös Kiinan ja muiden ulottuvuuksien kehitykseen on varauduttava ajoissa. Islannin pääministeri korosti tarvetta olla kosketuksissa todellisuuteen ja lisätä aktiivista läsnäoloa turvallisuudentunteen luomiseksi. Suomen pääministeri Orpo päätti tilaisuuden toteamalla, että Arctic Sentry on ratkaisevan tärkeä, sillä tarvitaan lisää arktisia kyvykkyyksiä, suunnitelmia ja yhteistä harjoittelua. Hän vahvisti, että Venäjä on ja pysyy Pohjoismaiden arktisten alueiden suurimpana uhkana.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: DWS News
https://www.youtube.com/watch?v=Mt3MDB-HCj8&list=PL5_bhjw6PxLZM0A2hPT-NEE8E_1TGDdDw&index=2
Päivämäärä: 16. maaliskuuta 2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti