 |
| Naton pääsihteeri esitteli vuoden 2025 vuosiraportin, korostaen jäsenmaiden historiallista puolustusmenojen kasvua sekä vankkumatonta tukea Yhdysvaltojen toimille Iranin uhan neutralisoimiseksi. AI Kuva/Grok Image |
Naton pääsihteeri avasi vuoden 2025 vuosiraportin julkistustilaisuuden korostaen, että takana on erittäin tapahtumarikas vuosi jatkuvasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Vuosiraportti vetää yhteen liittouman käymät keskustelut, tehdyt päätökset ja toimeenpannut toimenpiteet.
Vladimir Putinin hyökkäyssota jatkui, ja Venäjä sai siihen edelleen tukea Kiinalta, Iranilta, Pohjois-Korealta ja Valko-Venäjältä. Samalla Venäjän käytös Naton alueen tuntumassa muuttui entistä piittaamattomammaksi muun muassa ilmatilan loukkausten ja hybridouhkien myötä. Myös Kiina jatkoi sotilaallista varustautumistaan, ja terrorismin uhka säilyi ajankohtaisena. Nämä moninaiset uhat tekivät pääsihteerin mukaan selväksi, että Naton on tehtävä enemmän.
Vastatakseen monimutkaistuvaan ja vaarallisempaan turvallisuustilanteeseen Nato on aloittanut yhteisessä puolustuksessaan uuden luvun, joka vaatii rohkeampaa, vahvempaa, reilumpaa ja pelotevoimaisempaa liittoumaa. Tämän vuoksi Haagissa järjestetyssä Naton huippukokouksessa tehtiin historiallinen päätös nostaa puolustusmenotavoite 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta, josta 3,5 prosenttia ohjataan ydintuorvallisuuteen ja ydinpuolustukseen. Jotta toimitukset vastaavat kasvanutta kysyntää, Nato-maat sopivat myös puolustustuotannon ja innovaatioiden kiihdyttämisestä.
Vuosiraportin luvut kertovat pääsihteerin mukaan omaa kieltään: Nato on nyt vahvempi kuin koskaan. Vuonna 2025 kaikki jäsenmaat saavuttivat ensimmäistä kertaa vuonna 2014 asetetun 2 prosentin tavoitteen, ja monet ylittivät sen merkittävästi. Euroopan ja Kanadan puolustusmenot kasvoivat 20 prosenttia edellisvuodesta. Pääsihteeri huomautti, että Euroopan maat ja Kanada olivat liian pitkään liian riippuvaisia Yhdysvaltain sotilasmahdista, mutta nyt ajattelutavassa on tapahtunut todellinen muutos, josta hän eurooppalaisena on ylpeä.
Venäjä on edelleen euroatlanttisen alueen merkittävin ja vakavin uhka. Venäjä on yrittänyt testata turvallisuutta ja häiritä yhteiskuntia ilmatilan loukkauksilla, sabotaasilla, haitallisella kybertoiminnalla, poliittisella häirinnällä ja informaatiouhkilla. Naton vastaus on ollut selkeä ja nopea. Vedenalaisen infrastruktuurin vauriot johtivat "Baltic Sentry" -operaation luomiseen, ja Puolan ilmatilan loukkaukset venäläisillä drooneilla syyskuussa 2025 käynnistivät "Eastern Sentry" -operaation. Näillä hankkeilla testataan uusia ratkaisuja ja integroidaan innovaatioita, kuten drooni- ja vastadrooniteknologiaa, korkeasta pohjoisesta aina Mustallemerelle saakka.
Nato on jatkanut myös vankkaa tukeaan Ukrainalle. Vuonna 2025 liittolaiset tarjosivat valtaosan Ukrainalle annetusta sotilaallisesta, humanitaarisesta ja ei-kuolettavasta avusta. Helmikuussa 2025 Puolaan avattiin JTEC (Joint NATO-Ukraine Center) -keskus sodasta saatujen oppien jakamiseksi. Kesällä 2025 käynnistettiin Pearl-ohjelma, joka tarjoaa Ukrainalle miljardien eurojen edestä elintärkeää yhdysvaltalaista sotilaskalustoa Naton jäsenmaiden ja kumppaneiden maksamana. Nato työskentelee lisäksi "halukkaiden koalition" kanssa varmistaakseen, että sodan päätyttyä Ukrainalle on tarjolla pitävät turvatakuut rauhan takaamiseksi.
Toimittajien kysymysosiossa pääsihteeri kohtasi tiukkoja kysymyksiä. Associated Pressin Lauren Cook haastoi lausunnon Naton ennennäkemättömästä vahvuudesta, huomauttaen, että yksi jäsenmaa esitti aluevaatimuksia Grönlantiin ja kutsui toisia jäseniä pelkureiksi, Yhdysvaltain ulko- ja puolustusministerit jättivät kokouksia väliin, eikä Venäjän presidentti Vladimir Putin vaikuta pelotellulta. Pääsihteeri vastasi suoraan: hän uskoo, että ilman Yhdysvaltain nykyistä hallintoa kaikki Nato-maat – mukaan lukien suuret taloudet kuten Espanja, Italia, Belgia ja Kanada – eivät olisi saavuttaneet 2 prosentin rajaa, eivätkä varsinkaan uutta 5 prosentin tavoitetta. Hän antoi tunnustusta myös Yhdysvaltain 47. presidentin, Donald Trumpin, aloittamalle uudelle vuoropuhelulle Venäjän kanssa Ukrainan sodan lopettamiseksi, katsoen vain Yhdysvaltojen kyenneen murtamaan tuon pattitilanteen.
Deutsche Wellen toimittaja kysyi Lähi-idän roolista uhkakuvissa ja Naton tuesta Yhdysvaltain hyökkäyksille Iranissa. Pääsihteeri painotti Naton olleen jo pitkään sitä mieltä, ettei Iran saa hankkia ydinasetta ja että maan ohjusohjelma muodostaa uhan liittolaisille. Yhdysvaltain toimet Iranissa pyrkivät tuhoamaan näitä kyvykkyyksiä. Esimerkkinä uhan kasvusta hän mainitsi Ison-Britannian ja Yhdysvaltain Diego Garcian tukikohtaan suunnatun ohjuksen, joka osoittaa Iranin ohjusten kantaman olevan nyt 4 000 kilometriä. Samalla hän muistutti Naton torjuneen menestyksekkäästi kolme Iraniin jäljitettävää ballistista ohjusta, jotka suuntasivat kohti Turkkia. Kansainvälisen merenkulun turvaamiseksi on myös koottu 30 maan ryhmittymä varmistamaan elintärkeiden meriväylien aukiolo.
BBC nosti esille pääsihteerin lausunnon CBS Newsille, jossa tämä totesi presidentti Trumpin toimivan Iranissa tehdäkseen koko maailmasta turvallisemman, ja kysyi, miten tämä vaikuttaa Ukrainan tilanteeseen, joka saattaa jäädä varjoon. BBC kysyi myös pääsihteerin reaktiosta Trumpin "Truth Social" -julkaisuun, jossa Trump syytti Nato-maita pelkureiksi, kun nämä eivät liittyneet välittömästi mukaan Iran-operaatioon. Pääsihteeri vastasi, että Yhdysvaltain ja Naton elintärkeä asetoimitusvirta Ukrainalle jatkuu Pearl-ohjelman kautta saumattomasti. Mitä tulee Trumpin kommentteihin, hän ymmärtää presidentin turhautumisen viiveeseen, mutta huomautti, että Yhdysvallat piti operaation tietoisesti salassa vuotojen estämiseksi, minkä seurauksena Euroopan mailla menee oma aikansa järjestäytyä. Nyt kuitenkin yli 30 maata on sitoutunut meriväylien turvaamiseen, mikä vastaa suoraan Trumpin pyyntöön.
Ukrainan asetoimituksista ja Washington Postin uutisesta, jonka mukaan Pentagon harkitsisi Pearl-ohjelmalla ostettujen, Ukrainalle tarkoitettujen aseiden uudelleenohjaamista Lähi-itään, pääsihteeri vakuutti toimitusten Ukrainalle jatkuvan. Hän mainitsi, että Pearl-ohjelma on toimittanut noin 75 prosenttia Ukrainan Patriot-ohjuksista ja 90 prosenttia muun ilmapuolustuksen ammuksista.
Anadolu-uutistoimisto kysyi Turkin turvallisuudesta Iranin ohjusiskujen jälkeen. Pääsihteeri ei voinut mennä operatiivisiin yksityiskohtiin, mutta takasi Naton puolustavan jokaista tuumaa jäsenmaidensa alueesta, mistä kolmen Turkkiin suunnatun ohjuksen tuhoaminen on selvä todiste.
Ammusvarastojen ehtymisestä huolestuneelle Breaking Defense -julkaisun toimittajalle pääsihteeri myönsi puolustusteollisuuden kapasiteetin olevan edelleen riittämätön, vaikka ammustuotanto onkin kuusinkertaistunut parin vuoden takaisesta. Haasteita on niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin, ja ratkaisuna on tuotannon skaalaaminen uusilla tehtailla ja työvuoroilla. Puolustusbudjettien valtava kasvu antaa teollisuudelle nyt kaivatun pitkän aikavälin varmuuden tilauksista.
Frankfurter Allgemeine Zeitungin edustaja tiedusteli raporteista, joiden mukaan Venäjä toimittaa taisteludrooneja Iranille. Pääsihteeri ei kommentoinut suoraan tiedustelutietoja, mutta vahvisti olevan selvää, ettei kyseisten maiden (Venäjä, Iran, Pohjois-Korea ja Kiina) tiivistä yhteistyötä pidä katsoa sinisilmäisesti. Hän ei myöskään ottanut suoraan kantaa Unkarin ulkoministerin väitettyihin tietovuotoihin, todeten vain kaikkien 32 liittolaisen jakavan yhteisen tilannekuvan Venäjän muodostamasta uhasta.
Al Jazeeran kysymykseen pääsihteerin mahdollisesta roolin ylittämisestä ja eurooppalaisen diplomaattikunnan tyytymättömyydestä hänen Yhdysvaltain toimia tukeviin lausuntoihinsa, pääsihteeri totesi seisovansa sanojensa takana. Hänen mukaansa koko Nato jakaa näkemyksen siitä, ettei Iran saa saavuttaa ydin- tai laajaa ohjuskyvykkyyttä, ja hän pitää Yhdysvaltojen toimia näiden kyvykkyyksien heikentämiseksi kannatettavina.
Lehdistötilaisuuden lopulla käsiteltiin vielä Ukrainan mahdollista maaluovutusta vastineena turvatakuille ja Yhdysvaltojen painostusta alueellisiin myönnytyksiin, kuten Donbasista luopumiseen. Pääsihteeri painotti, että kaikki haluavat sodan päättyvän, mutta rauhan on oltava kestävä, taaten Ukrainan suvereniteetti ja turvallisuus. Alueelliset päätökset tekee yksinomaan Ukraina. Turvatakuut ovat kuitenkin elintärkeät, jotta Venäjä ei koskaan enää hyökkää maan kimppuun pitkäaikaisen tulitauon tai rauhansopimuksen jälkeen. Aivan viimeisessä kysymyksessä pääsihteeri vahvisti vielä huolen siitä, että Iranin uudet 4 000 kilometrin kantaman omaavat ohjukset, joiden kyvykkyys todistettiin Diego Garcian iskussa, muodostavat entistä suuremman ja vaarallisemman uhan koko liittouman turvallisuudelle, joskin Nato on valmiina puolustamaan koko aluettaan.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: Sky News
Päivämäärä: 27.3.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti