 |
| Yhdysvaltain kongressitalo (Capitol Hill) kylpee dramaattisen, tumman taivaan alla, heijastaen senaatissa käytävän Iran-debatin vakavuutta. Senaattori Mullinin mukaan Iran on ollut uhka Yhdysvalloille vuodesta 1979 lähtien, ja presidentti Trumpin toimet ovat olleet välttämättömiä maan etujen puolustamiseksi. AI Kuva/Gemin Nano Banana 2 |
Senaattori Mullin ryöpytti demokraattien tekopyhyyttä Iran-kysymyksessä: "Obama pudotti 26 000 pommia vuonna 2016!"
WASHINGTON D.C. – Senaattori Markwayne Mullin antoi painokkaan puheenvuoron, jossa hän vastasi kollegoidensa esittämään kritiikkiin koskien presidentin toimia Irania vastaan. Mullin aloitti puheenvuoronsa vastaamalla syytöksiin, joiden mukaan presidentti olisi tehnyt virheen vetäytyessään Iranin ydinsopimuksesta ensimmäisellä kaudellaan. Mullinin mukaan kyseessä oli kauhea ja katastrofaalinen diili, joka olisi alun perin mahdollistanut Iranille uraanin rikastamisen tasolle, jolla he voisivat valmistaa ydinaseen.
Senaattori ihmetteli kollegoidensa vaatimuksia siitä, että presidentin tulisi palata pyytämään uusia valtuutuksia toiminnalleen. ”En muista hänen sanoneen mitään vuonna 2016, kun Barack Obama pudotti tuolloin 26 000 pommia Syyriassa, Pakistanissa ja Libyassa, vain muutamia mainitakseni. Enkä todellakaan muista kollegoideni vuonna 2013 valittaneen lainkaan siitä, että silloinen presidentti Barack Obama meni Syyriaan”, Mullin totesi. Hän esitti kysymyksen siitä, minkä uhan Syyria tai Libya muodostivat Yhdysvalloille Arabikevään aikana, jolloin nämä johtajat syrjäytettiin.
Mullin jatkoi kysymällä, millainen uhka Iran on ollut Yhdysvalloille, ja totesi, ettei asiasta pitäisi edes joutua keskustelemaan. Hän muistutti, kuinka monta kertaa Iran on tappanut tuhansia amerikkalaisia vuodesta 1979 lähtien, aina ensimmäisestä panttivankikriisistä marraskuussa 1979 viimeisimpään hyökkäykseen kesäkuussa 2025. Mullin haastoi vastapuolen kysymällä, epäileekö kukaan, etteikö Iran toimittaisi ydinasetta Yhdysvaltoihin, jos tai kun he sellaisen saisivat, ottaen huomioon heidän kykynsä ja ”Kuolema Amerikalle” -huutonsa.
”Kielletäänkö täällä se tosiasia, että presidentti oli ennakoiva vastustajaa kohtaan, joka on huutanut kuolemaa Amerikalle vuodesta 1979? Kielteleekö joku, että Iran oli uhka meille ja palvelukseen astuneille jäsenillemme, vai pitääkö teitä muistuttaa siitä, kuinka monta he ovat loukkaannuttaneet ja tappaneet sijaistensa ja suoran toiminnan kautta?” Mullin kysyi painokkaasti. Hän totesi Trumpin olevan ensimmäinen presidentti seitsemän hallintokauden aikana, joka todella teki jotain tälle jatkuvalle riesalle.
Senaattori tyrmäsi väitteet toimien laittomuudesta huomauttamalla, että kyseessä on sama valtuutus, jota sekä demokraatti- että republikaanipresidentit ovat käyttäneet aiemmin. Hän kiitti sitä, että Yhdysvalloilla on presidentti, jolla on selkärankaa päästä eroon ”murhaavasta hallinnosta”. Mullin muistutti juridisesta puolesta todeten, että presidentin on vastattava kongressille tai tiedotettava sitä 48 tunnin kuluessa, mikä on tapahtunut, ja 60–90 päivän kuluessa ilmoitettava, jos ollaan menossa sotaan. Hän painotti, että presidentillä on perustuslain artikla 2:n nojalla selvä velvollisuus ja valta puolustaa Yhdysvaltain etuja kotimaassa ja ulkomailla.
Mullin syytti vastapuolta politiikan peluusta ja esiintymisestä (grandstanding). ”Pitäisikö meidän sanoa: ’Kiitos herra presidentti, kun vihdoin pääsit eroon tästä riesasta, tästä murhaajasta, tästä terrorismin sponsorista’. Hän teki maailmalle palveluksen ja maailma on turvallisempi paikka sen vuoksi”, Mullin sanoi. Hän lisäsi, että vaikka presidentin toimista tai politiikasta voisi olla eri mieltä, ei voida kieltää Iranin muodostamaa kasvavaa uhkaa.
Puheenvuoronsa lopuksi Mullin esitti strategisen kysymyksen sihteeri Kobelle siitä, miten hänen osastonsa tekee yhteistyötä puolustusministeriön kanssa erityisesti Venäjää koskevissa strategioissa Kanadan kanssa. Sihteeri Kobe vastasi, että he tekevät paljon yhteistyötä kanadalaisten kumppaneiden kanssa, mutta totesi Kanadan olevan yksi niistä maista, joiden on todella ryhdistäydyttävä. Kobe muistutti Kanadan loistavasta sotahistoriasta maailmansodissa, mutta totesi Kanadan asevoimien käytännössä purkautuneen kylmän sodan jälkeen.
Kobe kertoi olleensa jatkuvassa yhteydessä Kanadan edustajiin, jotta maa saataisiin täyttämään paitsi NATO-tavoitteet, myös kotimaan puolustuksen vaatimukset osana NORADia ja mahdollista ”Kultaista kupolia” (Golden Dome). Yhdysvallat seuraa tarkasti, että Kanada vastaa huutoon kollektiivisessa puolustuksessa muiden NATO-maiden tavoin.
Lähde: Senaattori Markwayne Mullinin virallinen kanava / YouTube
https://www.youtube.com/watch?v=80H3NaXiuRo&list=PL5_bhjw6PxLYPN7vqWI7dIrBpK8d5hpmA&index=2&t=12s
Päivämäärä: 4. maaliskuuta 2026
Kirjoittanut Aksu
Operaatiokeskus/Aksu
#Yhdysvallat #Iran #Politiikka #Senaatti #Turvallisuus #USA #Iran #Politics #Senate #Security
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti