 |
| Donald Trump vieraili CNN:n Larry King Live -ohjelmassa syyskuussa 1987. Laajassa haastattelussa kiinteistömoguli arvosteli voimakkaasti Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa ja liittolaisten ilmaista puolustamista, samalla kun hän nosti esiin kotimaan vakavat ongelmat, kuten kodittomuuden ja maanviljelijöiden ahdingon. AI Kuva/chatgpt |
CNN:n Larry King Live -ohjelmassa syyskuussa 1987 esiintynyt monimiljonääri ja kiinteistökehittäjä Donald Trump on herättänyt laajaa huomiota puheenvuoroillaan, jotka tuovat ohjelman isännän mukaan mieleen enemmän poliitikon kuin perinteisen liikemiehen.
Trump on sijoittanut 95 000 dollaria kokosivun lehti-ilmoituksiin useissa Yhdysvaltain suurimmissa sanomalehdissä kritisoidakseen voimakkaasti ja avoimesti Yhdysvaltain hallinnon harjoittamaa ulkopolitiikkaa. Tämän myötä poliittisissa piireissä on herännyt kysymyksiä siitä, tähtääkö manhattanilainen kiinteistömoguli todellisuudessa Valkoiseen taloon vai onko kyseessä ainoastaan suora julkinen kannanotto asioiden nykytilaan. Trump itse toteaa haastattelussa olevansa republikaani ja huomauttaa, että mikäli hän koskaan osallistuisi politiikkaan, se tapahtuisi republikaanien riveissä. Hän ei kuitenkaan näe poliittista uraa tai presidenttiyttä itselleen ajankohtaisena tai toivottavana.
Syynä laajaan lehtikampanjaansa Trump pitää syvää turhautumistaan siihen, kuinka lukuisat muut valtiot käyttävät Yhdysvaltoja taloudellisesti hyväkseen. Hän korostaa Yhdysvaltojen olevan hieno maa, jolle kuitenkin nykyään nauretaan selän takana globaalilla näyttämöllä. Trump nostaa erityiseksi esimerkiksi Persianlahden tilanteen, jossa Yhdysvallat käyttää miljardeja dollareita suojellakseen alueen liikennettä ja öljylaivoja, vaikka pääasiallinen hyötyjä on Japani, joka ei maksa saamastaan suojelusta mitään. Yhdysvaltain sotilaita ja resursseja uhrataan Persianlahdella samaan aikaan, kun muun muassa Kuwaitin öljyministerin on nähty suhtautuvan tilanteeseen ja sen tuottamiin suuriin voittoihin julkisesti nauraen. Trumpin mukaan on täysin järjetöntä, että globaalit taloudelliset mahtivallat, kuten Japani, Saudi-Arabia ja Kuwait, eivät osallistu Yhdysvaltojen niille tarjoaman turvallisuuden kustannuksiin. Hänen mukaansa nämä valtiot ovat valtavia rahakoneita, jotka Yhdysvallat pitää turvassa täysin ilmaiseksi. Yhdysvallat puolestaan häviää ulkomaankaupassa ja puolustusmenoissa vuosittain jopa 200 miljardia dollaria, mikä Trumpin mukaan johtaisi minkä tahansa liikeyrityksen välittömään konkurssiin.
Larry Kingin tiedustellessa, onko Yhdysvaltojen tehtävänä olla koko maailman vartija, Trump vastaa yksiselitteisen kieltävästi ja painottaa, että muiden maiden tulisi kantaa oma taloudellinen kortensa kekoon. Hän samalla vahvistaa osallistuvansa lokakuussa New Hampshiressa järjestettävään poliittishenkiseen tilaisuuteen, johon hänet on kutsunut "Draft Donald Trump" -ryhmää johtava Mike Dunbar. Trump kertoo suostuneensa kutsuun useita viikkoja aiemmin ja huomauttaa tilaisuuden kasvaneen julkisuudessa selvästi odotettua suuremmaksi puheenaiheeksi. Hän aikoo kuitenkin pitää kiinni lupauksestaan osallistua tapahtumaan.
Ohjelman puhelinosuudessa Kalifornian Redlandsista soittanut katsoja tiedustelee Trumpilta, olisiko liittolaisten suora verottaminen suojelusta poliittinen virhe tai peräti perustuslain vastaista. Trump täsmentää nopeasti, ettei hän puhu "verottamisesta", vaan siitä, että kyseisten valtioiden tulisi maksaa merkittävä taloudellinen korvaus Yhdysvaltojen niille tarjoamasta elintärkeästä suojelusta. Trumpin arvion mukaan monet näistä maista luhistuisivat jopa vuorokaudessa ilman Yhdysvaltojen sotilaallista tukea. Hän huomauttaa, että kyseisillä mailla on moninkertaisesti enemmän puhdasta varallisuutta kuin Yhdysvalloilla, joten ne voisivat täysin vaivatta maksaa Yhdysvalloille esimerkiksi tukikohtien ylläpidosta ja alustensa sotilaallisesta turvaamisesta.
Kanadan Torontosta soittava katsoja nostaa esiin kansainvälisen kaupan kysymykset, protektionismin ja vapaakaupan Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä. Trump korostaa voimakkaasti kannattavansa vapaakauppaa ideologiana, mutta huomauttaa painokkaasti, ettei Yhdysvalloilla ole tällä hetkellä todellista vapaakauppaa. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen liikemiehen on täysin mahdotonta tehdä tasavertaista liiketoimintaa Japanissa tai Saudi-Arabiassa markkinoiden sulkeutuneisuuden vuoksi, kun taas japanilaiset toimijat voivat saapua Yhdysvaltoihin ja vapaasti ostaa merkittäviä kiinteistöjä Wall Streetiltä ja Manhattanilta ennätyshinnoilla. Kyseessä on Trumpin mukaan yksisuuntainen katu. Hän korostaa, ettei hän syytä tästä epätasapainosta Japania, jonka edustajia hän pitää erittäin älykkäinä liikemiehinä, vaan suoraan Yhdysvaltain omaa poliittista johtoa, joka sallii tällaisen yksipuolisen hyötymisen. Kanadan kanssa käytävää kauppaa ja suhteita Trump puolestaan tukee vahvasti, pitäen naapurimaata yhtenä Yhdysvaltojen parhaista liittolaisista.
Massachusettsin Lowellista soittava katsoja tuo esiin sosiaaliset haasteet ja kysyy, miksei varakas Trump tee enemmän New Yorkin kodittomien ja nälkäisten auttamiseksi. Trump pitää kysymystä erittäin hyvänä ja vastaa nostamalla esiin aiemmat rakennushankkeensa. Hän kertoo rakentaneensa laajoja määriä pienituloisille ja vanhuksille suunnattuja asuntoja ja olevansa näistä hankkeista poikkeuksellisen ylpeä. Trump kuitenkin huomauttaa tuskastuneena, että nykyiset valtion politiikat ja tärkeiden verokannustimien järjestelmällinen poistaminen ovat tehneet tällaisen matalan kynnyksen rakentamisen täysin mahdottomaksi yksityisille toimijoille. Hänen mukaansa on kestämätön tilanne, että Yhdysvallat lähettää miljardeja dollareita maailman rikkaimmille valtioille ulkomaille, kun samanaikaisesti oman maan kodittomat, sairaat ja esimerkiksi vakavissa talousvaikeuksissa painivat maanviljelijät kärsivät ja menettävät elinkeinojaan.
Saman syvällisen teeman nostaa esiin myös New Jerseyn Ocean Citystä soittava nuori liikemies. Hän tiedustelee Trumpin mielipidettä NATO-maiden ja Länsi-Saksan taloudellisesta vastuusta suhteessa Yhdysvaltoihin sekä kysyy muista Trumpille läheisistä poliittisista aiheista. Trump toistaa vaatimuksensa siitä, että kaikkien varakkaiden liittolaisten on otettava taloudellinen vastuu omasta puolustuksestaan. Kotimaan ylivoimaisesti tärkeimmiksi haasteiksi hän nimeää jälleen kodittomuuden, sairaiden hoidon sekä maanviljelijöiden jatkuvan ahdingon. Trump toteaa suorasanaisesti, että Yhdysvallat on tällä hetkellä puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta katsottuna murtunut maa, jota on johdettu poikkeuksellisen heikosti.
New Jerseyn Middletownista saapuva puhelu siirtää keskustelun New Yorkin kunnallispolitiikkaan ja mahdolliseen pormestariehdokkuuteen kaupungin nykyistä pormestaria Ed Kochia vastaan. Trump tyrmää ajatuksen pormestarikilvasta, korostaen pormestarin työn olevan erittäin vaativaa, vaikka uskookin sen olevan tehtävissä oikein. Sen sijaan hän arvostelee Kochin toimintaa kovin sanoin. Trump pitää Kochia erittäin epäpätevänä johtajana, jonka alaisuudessa kaupunki on menettänyt merkittävästi liiketoimintaa ja jota hän kutsuu suoraan "katastrofiksi". Trump toteaa nauttivansa nykyisessä elämässään enemmän suurten, näyttävien ja kauniiden rakennusten suunnittelusta sekä rakentamisesta. Tähän liittyen Larry King nostaa esiin NBC-televisioyhtiön suunnitelmat uuden suuren keskuksen rakentamisesta Manhattanin länsipuolelle. Trump vahvistaa taistelevansa aktiivisesti sen puolesta, että NBC pysyisi New Yorkissa sen sijaan, että yhtiö siirtyisi New Jerseyn puolelle. Hän uskoo, että mikäli yhtiö päätyy hyödyntämään hänen tarjoamaansa rakennussuunnitelmaa, NBC tulee säilymään New Yorkissa.
Haastattelun loppupuolella New Jerseyn West Patersonista tuleva soittaja kysyy liittovaltion valtavasta budjettivajeesta. Trump maalaa vastauksessaan erittäin synkän ja huolestuttavan kuvan maan taloudellisesta tulevaisuudesta, mikäli Yhdysvallat jatkaa 200 miljardin dollarin vuotuista tappiotaan nykyisellä linjalla. Hänen mukaansa vallitseva tilanne tulee johtamaan mittavaan kansalliseen kriisiin 1990-luvun alkuun mennessä, ellei ulkomaankaupan ja puolustusmenojen suuntaa muuteta radikaalisti. Trump varoittaa vakavasti, että kyseessä ei silloin olisi enää pelkkä taantuma, vaan täysimittainen, erittäin syvä taloudellinen lama. Kingin kysyessä Trumpilta, tarkoittaako asioiden nykytila sitä, että seuraavan presidentin virkakaudesta tulee kaikkien näiden ongelmien kaatumisen myötä äärimmäisen vaikea ja mahdollisesti vain yhden kauden mittainen, Trump yhtyy tähän arvioon vahvasti. Hän uskoo tulevan presidenttiyden olevan ylitsepääsemättömän raskas ja haastava kaikkien ratkaisematta jätettyjen taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien vuoksi. Trump painottaa haastattelun päätteeksi vielä kerran, ettei hän itse halua presidentiksi, mutta hän haluaa ehdottomasti nähdä, että näihin vakaviin kansallisiin ja kansainvälisiin ongelmiin puututaan ja ne ratkaistaan.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: CNN / YouTube (Video: "Donald Trump: "I don't want to be president" - entire 1987 CNN interview (Larry King Live)
https://www.youtube.com/watch?v=A8wJc7vHcTs
Päivämäärä: 10. toukokuuta 2016 (Alkuperäinen lähetys 2. syyskuuta 1987)
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti