 |
| Sotahistorioitsija Victor Davis Hanson analysoi Donald Trumpin hallinnon strategisia liikkeitä lähi-idässä ja korostaa Iranin sotilaallisen kyvykkyyden merkittävää heikentymistä viimeisimpien operaatioiden seurauksena. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Yhdysvaltain ja Iranin välinen konflikti on saavuttanut merkittävän käännekohdan solmitun tulitaukosopimuksen myötä. Sotahistorioitsija ja poliittinen analysoija Victor Davis Hanson luonnehtii tilannetta Donald Trumpin hallinnon massiiviseksi voitoksi, joka on seurausta viiden viikon intensiivisestä sotilaallisesta ja diplomaattisesta paineesta.
Sopimus syntyi Pakistanin diplomaattisten ponnistelujen ja Kiinan viimehetken väliintulon seurauksena, ja se takaa turvallisen kulun Hormuzinsalmen läpi vähintään kahden viikon ajaksi.Diplomaattinen shakkipeli ja taloudellinen paine
Kiinan rooli sopimuksen syntymisessä on ollut keskeinen, sillä maa ostaa 80 prosenttia Iranin öljystä. Hanson tuo esiin, että Kiina on rikkonut pakotteita tukeakseen Irania, mutta on nyt joutunut ahtaalle Venezuelan öljyvirtojen ehtymisen ja Panaman kanavan hallinnan menettämisen vuoksi. Kiinan painostus Irania kohtaan salmen avaamiseksi johtuu sen omasta tarvasta turvata öljynsaanti Kharg-saarelta.
Yhdysvallat toimii tällä hetkellä vahvasta asemasta. Mikäli Iran rikkoo sopimuksen, Yhdysvalloilla on kyky tuhota maan sähköverkko ja öljyinfrastruktuuri hyvin nopeasti. Hanson korostaa, että Iran on suostunut neuvotteluihin, koska se on kärsinyt geometrisesti kasvavia vaurioita, kun taas Yhdysvaltojen tappiot ovat olleet minimaaliset. Viisi viikkoa kestänyt operaatio on maksanut arviolta 50–60 miljardia dollaria, mikä on vain murto-osa Kalifornian sosiaaliturvapetosten aiheuttamista menetyksistä. Strategisesti merkittävää on myös se, että operaation aikana on menetetty 13 amerikkalaissotilasta, mikä on sama määrä kuin yhden päivän aikana Afganistanista vetäytymisessä.
Trumpin retoriikka ja ”hullun miehen” taktiikka
Trumpin käyttämä kieli, kuten puheet ”sivilisaation kuolemasta”, on herättänyt laajaa kritiikkiä jopa konservatiivien keskuudessa. Hanson analysoi tätä tyyliä harkittuna hyperboolina ja tarkoituksellisena holtittomuutena, jonka tavoitteena on pitää vastustajat epävarmoina Yhdysvaltojen seuraavista siirroista. Hän vertaa tätä Richard Nixonin ja Henry Kissingerin käyttämään ”hyvä kyttä, paha kyttä” -asetelmaan, jossa varapresidentti JD Vance ja ulkoministeri Marco Rubio toimivat diplomaattisina tasapainottajina.
Vaikka Trumpin sanat ovat herättäneet pahennusta, Hanson painottaa tuloksia. Iranin kyky tukea sijaissotijoitaan Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä on murentunut. Wagner-ryhmän hyökkäykset on pysäytetty, ja Iranin ydinohjelman infrastruktuuri on kärsinyt valtavia tuhoja. Hansonin mukaan Trump on onnistunut poistamaan 47 vuotta kestäneen terroriuhan tason, jota aiemmat hallinnot eivät kyenneet hallitsemaan.
NATO:n kriisi ja eurooppalainen apatia
Konflikti on paljastanut syvän kuilun Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten välillä. Monet Euroopan maat, kuten Espanja, Italia ja Ranska, kielsivät ilmatilansa käytön amerikkalaisilta koneilta. Hanson toteaa tämän johtuvan eurooppalaisten halusta miellyttää Irania suojellakseen omia kaupunkejaan mahdollisilta ohjusiskuilta. Tämä asenne on synnyttänyt Yhdysvalloissa vastareaktion, jossa NATO:a pidetään vanhentuneena liittona, joka ei kykene vastavuoroisuuteen.
Yhdysvalloissa kasvaa näkemys, että kahdenväliset suhteet tietyiden maiden, kuten Portugalin, kanssa ovat hyödyllisempiä kuin sokea tuki koko NATO-rakenteelle. Eurooppalaisten maiden haluttomuus käyttää edes kahta prosenttia BKT:staan puolustukseen samalla, kun ne pyytävät Yhdysvaltoja turvaamaan omat lähialueensa, on johtanut amerikkalaisten turhautumiseen.
Sisäpolitiikka ja MAGA-liikkeen tulevaisuus
Vaikka kriitikot, kuten Christopher Caldwell, ovat ennustaneet ”trumpismin” loppua Iranin sodan myötä, Hanson kumoaa nämä näkemykset tilastoilla. Trumpin tuki republikaanien ja erityisesti MAGA-kannattajien keskuudessa on edelleen erittäin korkeaa. Hanson korostaa, että käynnissä on laajempi vastavallankumous, joka näkyy DEI-ohjelmien purkamisena yliopistoissa, SAT-tulosten palauttamisena ja tiukempana rajapolitiikkana.
Keskustelussa käsitellään myös massakarkotuksia. Hanson huomauttaa, että vaikka vaatimukset kaikkien laittomasti maassa olevien karkottamisesta ovat kovia, käytännön toteutus on monimutkaista. Hän painottaa, että painopisteen on oltava rikollisen aineksen poistamisessa ja rajan lopullisessa sulkemisessa. Trump on jo onnistunut vähentämään rajanylitykset lähes nollaan ja karkottamaan puoli miljoonaa rikostaustasta henkilöä.
Britannian rooli ja globaali asymmetria
Lopuksi Hanson tarkastelee Iso-Britannian nykytilaa. Hän ilmaisee huolensa Britannian sotilaallisen mahdin heikentymisestä ja pääministeri Keir Starmerin hallinnon asenteesta. Hanson muistuttaa Britannian historiallisesta roolista ja sen poikkeuksellisesta panoksesta maailmansodissa, mutta toteaa nykyisen energiapolitiikan ja puolustusmenojen leikkausten tekevän maasta haavoittuvan. Hän toivoo paluuta tatchermilaiseen politiikkaan, joka vahvistaisi Britannian asemaa maailmannäyttämöllä.
Artikkeli päättyy havaintoon, että vaikka sota Iranissa on ollut poliittisesti kallis, sen strategiset hyödyt – terrorismin väheneminen, Iranin aseistariisunta ja Yhdysvaltojen palautettu peloteote – ovat kiistattomat.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: GBNews, Stephen Dixon
https://www.youtube.com/watch?v=V_wj1Rx5fDA&list=PL5_bhjw6PxLZM0A2hPT-NEE8E_1TGDdDw&index=5
Päivämäärä: 8. huhtikuuta 2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti