 |
| https://en.wikipedia.org/wiki/Lee_Anderson |
Reform UK:n Lee Anderson ennakoi pääministerin eroa ja hallituksen nimityksiä kohtaan esitetään kovaa arvostelua – Samaan aikaan työväenpuolue vuotaa tukea vihreille
GB News -uutiskanavan poliittinen toimittaja Chris Hope haastatteli parlamentin edustalla College Greenillä Reform UK -puolueen eduskuntaryhmän piiskaajaa Lee Andersonia.
Haastattelussa nousi esille työväenpuolueen kansanedustaja Jonathan Brashin hiljattainen ulostulo, jossa tämä esitti, että pääministerin on aika jättää tehtävänsä. Andersonin mukaan Brash on todennäköisesti oikeassa ja pääministerin lähtö on vain ajan kysymys. Anderson pohtii, että niin sanotun punaisen muurin (red wall) alueen edustajat, kuten Hartlepoolia edustava Brash, ovat erittäin vaikeassa asemassa. Andersonin mukaan pääministerin tukeminen ja hänen puolestaan hurraaminen parlamentin alahuoneessa johtaa vääjäämättä näiden edustajien putoamiseen seuraavissa vaaleissa, tehden heistä vain yhden kauden kansanedustajia.
Toimittaja Hope kysyi, olisiko Brash tervetullut Reform UK -puolueeseen, ottaen huomioon, että myös Anderson itse siirtyi puolueeseen aiemmin. Anderson tarkensi ensin omaa taustaansa todeten, ettei hän varsinaisesti eronnut konservatiivipuolueesta, vaan hänet poistettiin ryhmästä, eikä hän enää sen jälkeen halunnut palata takaisin. Brashin kohdalla Anderson ilmaisi epäilynsä tämän sopivuudesta Reform UK:n riveihin, huomauttaen, ettei Brash jaa useimpia puolueen periaatteita ja että tämän äänestyshistoria puhuu puolestaan.
Työväenpuolueen takariviläiset ovat Andersonin näkemyksen mukaan hankalassa välikädessä, sillä he yrittävät pysyä lojaaleina tavoitellessaan tulevia virkoja ja asemia. Tilannetta verrattiin Boris Johnsonin lähtöön: prosessi on alkanut ja jatkuu "kuolemana tuhannen viillon kautta". Andersonin mukaan ainoa tekijä, joka hidastaa prosessia tällä hetkellä, on selkeän korvaajan puuttuminen. Hän mainitsee Kemi Badenochin pyrkimykset horjuttaa pääministeriä, mutta huomauttaa, ettei asettaa ketään muutakaan hallituksen jäsentä tai kansanedustajaa tilalle, mikä estää muiden edustajien, kuten Brashin, laajemman esiintulon. Anderson painottaa, että tilanteen ratkeaminen vaatii todellisuudessa jonkun hallituksen ministerin astumista esiin ja vaatimusta pääministerin erosta.
Tulevat vaalit näyttelevät Andersonin mukaan suurta roolia. Kolmen viikon kuluttua järjestettävät paikallisvaalit sekä Walesin seneddin ja Skotlannin vaalit muodostuvat merkittäväksi käännekohdaksi. Anderson odottaa työväenpuolueen kärsivän näissä vaaleissa murskatappion, mikä saa useat takarivin kansanedustajat miettimään asemaansa uudelleen.
Haastattelussa käsiteltiin myös Andersonin äskettäistä poistamista parlamentin istunnosta, joka seurasi hänen kutsuttuaan pääministeriä valehtelijaksi. Anderson ilmoittaa seisovansa edelleen sanojensa takana. Hän nostaa esille pääministerin helmikuiset puheet siitä, että Peter Mandelson olisi läpäissyt kaikki turvallisuusselvitykset ja että kaikkia menettelytapoja olisi noudatettu, mikä on Andersonin mukaan osoittautunut paikkansapitämättömäksi. Anderson arvostelee voimakkaasti pääministerin historiaa "vääryyksien puolustamisessa ja edistämisessä" ja nostaa esiin alahuoneessa käydyn keskustelun Matthew Doylen mahdollisesta työpaikasta ulkoministeriössä. Anderson kutsuu sekä Mandelsonia että Doylea "pedofiilin ystäviksi" ja kysyy voimakkaasti, pitääkö hallituksesta työpaikan saadakseen olla pedofiilin ystävä, pitäen tilannetta vastenmielisenä. Anderson kertoo puhuneensa maanantai-iltana puhemiehen kanssa puhelimitse osoittaen kunnioitusta tämän virkaa kohtaan, mutta painottaa tuovansa parlamentissa esiin miljoonien ihmisten ajatukset siitä, että pääministeri ei puhu totta.
Haastattelun lopuksi sivuttiin Nigel Faragen roolia ja poissaoloa parlamentista. Anderson torjui täysin epäilyt Faragen mielenkiinnon lopahtamisesta, kutsuen ajatusta "roskaksi" ja viitaten toimittaja Hopen olevan "vasemmistolainen". Andersonin mukaan Farage rakentaa tällä hetkellä "kansan armeijaa" parin vuoden päästä koittavia vaaleja varten, joissa Reform UK tavoittelee yli tuhannen paikan voittoa. Haastattelu päättyi kevyempään sananvaihtoon studioankkuri Martin Daubneyn kanssa, jossa Anderson piikitteli Daubneyn tummentuneita hiuksia ja hiusvärien käyttöä, paljastaen samalla itse olevansa "kaappipinkopää" (closet ginger).
Studiossa poliittinen kommentaattori Nigel Nelson otti kantaa Andersonin lausuntoihin. Nelson oli vahvasti eri mieltä pääministerin valehtelusta todeten, ettei ole mitään todisteita siitä, että Keir Starmer olisi valehdellut, ja että pääministeri on onnistuneesti puolustanut itseään. Nelson kuitenkin yhtyi Andersonin näkemykseen siitä, että pääministerin vastaisen liikkeen todellinen käynnistyminen vaatisi hallituksen ministerin eroa, ja pohti, kuka tämä turhautunein ministeri voisi olla.
Lähetyksen lopussa siirryttiin poliittisen kentän toiselle laidalle. GB Newsin poliittinen kirjeenvaihtaja Olivia Utley raportoi työväenpuolueen vasemman siiven liikehdinnästä kohti vihreitä. Jeremy Corbynin aikainen työväenpuolueen entinen pääsihteeri Jenny Formby on kertonut The Guardianille liittyneensä vihreän puolueen jäseneksi. Formby paljasti äänestäneensä vihreitä jo vuodesta 2022 lähtien ja kehui vuolaasti vihreiden Zack Polanskia tämän sitoutumisesta sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
Utley korosti Formbyn loikkauksen merkitystä, sillä Formbyllä on erittäin vahvat siteet ammattiyhdistysliike Unite the Unioniin; hän toimi liitossa korkeassa asemassa ja on sen entisen johtajan Len McCluskeyn entinen kumppani. Työväenpuolue on tällä hetkellä erittäin huolissaan elintärkeiden ammattiyhdistysten ja niiden suurten lahjoitusten menettämisestä. Utleyn mukaan useat ammattiliitot ovat erittäin vihaisia ja halukkaita kritisoimaan pääministeriä. Esimerkiksi opetusalan ammattiliitto NEU:n johtaja Daniel Kebede on puhunut hyvin lämpimästi vihreistä ja pyytänyt jäseniään kampanjoimaan Nigel Faragea vastaan sekä tukemaan vihreitä. Jos kokonaiset ammattiliitot alkavat siirtyä työväenpuolueesta vihreiden taakse, kyseessä voisi olla jopa ministerin eroa suurempi poliittinen isku. Formbyn siirtymistä pidetään tilanteessa eräänlaisena "kanarialintuna hiilikaivoksessa".
Asiantuntija Michael Ellis vahvisti, että työväenpuolue on alkanut sirpaloitua ja menettää tukeaan kummaltakin siiveltään: konservatiivisemmat äänestäjät siirtyvät Reform UK -puolueelle ja vasemmisto vihreille. Nigel Nelson tuki tätä analyysiä huomauttaen, että Britannia on siirtymässä vanhasta kahden ja puolen puolueen järjestelmästä viiden puolueen järjestelmään. Tässä uudessa poliittisessa kentässä työväenpuolue joutuu puristuksiin oikealta Reform UK:n ja vasemmalta vihreiden toimesta.
Saksa tähtää Euroopan vahvimpaan armeijaan: Puolustusministeri Boris Pistorius esitteli historiallisen sotilasstrategian
 |
| Saksan puolustusministeri Boris Pistorius seisoo vakavailmeisenä ja päättäväisenä puhujakorokkeella pitämässä tiedotustilaisuutta. Hänen takanaan tai taustalla näkyy tarkennuksen ulkopuolella Saksan asevoimien modernia kalustoa, kuten lennokki tai ilmatorjuntajärjestelmä, sekä Saksan lippu ja Bundeswehrin tunnus. AI Kuva/chatgpt |
Saksan puolustusministeri on ilmoittanut suunnitelmista rakentaa se, mitä hän kutsuu Euroopan vahvimmaksi tavanomaiseksi armeijaksi, esitellen samalla ensimmäistä kertaa kansallisen sotilasstrategian yhdessä muiden puolustusviranomaisten kanssa. Puolustusministeri Boris Pistorius totesi kansakunnan puolustuskyvyn rakentamisen olevan avainasemassa vaarallisemman maailman kohtaamisessa, erityisesti Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen vanavedessä. Hänen mukaansa Kreml luo parhaillaan edellytyksiä hyökkäykselle Nato-maita vastaan, mihin sisältyy hybridisotaoperaatioita, kuten sabotaasia, kyberhyökkäyksiä ja disinformaatiokampanjoita.
Vaikka osa suunnitelman yksityiskohdista on turvallisuusluokiteltuja, Pistorius esitteli joitakin sen tavoitteista. Näihin lukeutuu vuosikymmeniin näkemätön sotilaiden määrän kasvattaminen. Johtavana periaatteena on vähintään 460 000 operatiivisen henkilöstön kokonaisvahvuus, joka koostuu sekä aktiivipalveluksessa olevista että reservijoukoista. Automaatio ja tekoäly tulevat vääjäämättä vaikuttamaan suunnitteluun, ja ne määrittävät, kuinka monta sotilasta tulevaisuudessa tarvitaan ja millaista pätevyyttä heiltä vaaditaan. Kunnianhimona on, kuten liittokansleri on todennut ja kuten puolustusministeri itse uskoo, omaavansa Euroopan vahvimman tavanomaisen armeijan.
Boris Pistoriuksen esittelemä suunnitelma on täydellinen uudistus Saksan asevoimille. Saksa kasvattaa joukkojaan nykyisestä 185 000 sotilaasta 260 000 sotilaaseen, ja lisäksi luodaan massiivinen 200 000 sotilaan reservi. Tämä muodostaa yhteensä 460 000 hengen siirrettävissä olevat joukot. Uusi strategia siirtyy panssarivaunujen laskemisesta olennaisesti vaikutuksiin ja tehokkuuteen keskittymiseen. Suunnitelmassa korostuvat pitkän kantaman tarkkuusiskut, ilma- ja ohjuspuolustus, lennokit sekä kyberpuolustus. Toimenpiteisiin sisältyy myös ideoita byrokratian vähentämiseksi ja Bundeswehrin modernisoimiseksi. Esimerkiksi jokainen Bundeswehrin sisäinen sääntö saa automaattisesti viimeisen voimassaolopäivän. Jos sääntö osoittautuu hyödyttömäksi yhden vuoden jälkeen, kyseinen sääntö katoaa.
Saksan uusi sotilasstrategia perustuu vahvasti Moskovan asettamaan koettuun uhkaan. Ei ole täysin kiistatonta, että Venäjä mainitaan strategiassa nimenomaisesti Saksan uudelleenvarustautumisen oikeutuksena. Ajatuksena on varautua siihen, että Venäjä voisi teoreettisesti olla asemassa hyökätä Nato-alueelle – ei ainoastaan Ukrainaan – vuoteen 2029 mennessä. Saksa haluaa olla asemassa, jossa se voi viestiä Moskovalle erittäin selvästi, ettei tällaisen ajattelemistakaan pidä edes uskaltaa harkita, koska Saksa on tarpeeksi vahva taistelemaan tarvittaessa vastaan. Strategia nimeää Venäjän ensisijaiseksi uhaksi ja valmistautuu tällaiseen skenaarioon ennaltaehkäisevästi.
Saksa haluaa tarjota ydinmaavoimat Natolle ja Euroopalle sekä investoida voimakkaasti ilmapuolustukseen. Berliinissä puhutaan niin sanotusta yhden teatterin lähestymistavasta, jossa ei keskitytä pelkästään Venäjään, vaan yritetään yhdistää Eurooppa, Lähi-itä ja Indopasifinen alue. Tavoitteena on tulla ketterämmäksi ja pystyä vastaamaan näihin uhkiin ja kaikkiin maailmanlaajuisiin haasteisiin johdonmukaisella lähestymistavalla.
Kyseessä on poikkeuksellinen asiakirja, sillä se on ensimmäinen kerta, kun Bundeswehrille on luotu oma sotilasstrategia. Tähän asti käytössä on ollut laajempia turvallisuuslinjauksia ja yksittäisiä papereita, mutta Boris Pistorius korostaa, ettei sotilasstrategia ole koskaan ollut yhtä tarpeellinen kuin juuri tässä historiallisessa vaiheessa. Venäjän Ukrainaan neljä vuotta sitten tekemän täysimittaisen hyökkäyksen vaikutus poliittiseen Berliiniin on ollut valtava. Ajattelutavan muuttumista ja vanhojen oletusten murskautumista ei voi ylikorostaa. Berliini haluaa nyt selkeän, pitkän aikavälin suunnitelman asevoimien uudelleenrakentamiseksi.
Samaan aikaan Yhdysvallat on mahdollisesti vähentämässä sitoutumistaan Euroopassa. Suljettujen ovien takana näistä skenaarioista keskustellaan, eikä mahdollisuuksia kiistetä. Osa esitellyistä asiakirjoista on turvallisuusluokiteltuja, joten julkista tietoa skenaarioiden yksityiskohdista ei ole. Keskusteluissa pohditaan myös ääritilanteita, joissa Yhdysvallat ei ainoastaan vetäytyisi Natosta ja läntisestä liittoumasta, vaan muuttuisi mahdollisesti jopa viholliseksi. Vaikka tällaisia yksityiskohtia ei tunneta tarkasti, Yhdysvaltojen vähentyneen osallistumisen mahdollisuutta tai todennäköisyyttä Euroopassa ei suljeta pois. Berliini näkee poikkeuksetta selkeän tarpeen ottaa merkittävästi enemmän vastuuta Euroopan puolustuksesta.
Naton pääsihteeri ylisti Turkin puolustusteollisuutta Aselsanin vierailullaan: "Turkki on kokenut puolustusteollisen vallankumouksen"
Naton pääsihteeri vieraili turkkilaisessa puolustusteknologiayhtiö Aselsanissa korostaen nuorten insinöörien roolia koko liittouman turvallisuuden takaamisessa ja teollisen tuotannon nopeassa kasvattamisessa. AI Kuva/chatgpt
Naton pääsihteeri piti 22. huhtikuuta 2026 puheen Turkissa, ilmaisten olevansa äärimmäisen vaikuttunut aamupäivän aikana näkemästään. Hän osoitti syvän kiitollisuutensa isäntänä toimineelle yritykselle sekä Turkin puolustusteollisuuden sihteeristölle ja mainitsi odottavansa jo seuraavan päivän tapaamista Brysselissä. Pääsihteeri painotti olevansa syvästi vaikuttunut paitsi yrityksen työntekijöistä, myös heidän tuottamastaan teknologiasta.
Vierailun keskeisenä tavoitteena ja Naton huippuprioriteettina on puolustusteollisen tuotannon sekä innovaatioiden kiihdyttäminen. Pääsihteerin mukaan juuri Aselsanin kaltaiset yritykset yhdistävät nämä kaksi elintärkeää elementtiä. Teema tulee olemaan yksi tärkeimmistä aiheista heinäkuussa Ankarassa järjestettävässä Naton huippukokouksessa. Vaikka liittouma juhlistaa kykyään lisätä kollektiivisesti puolustusmenoja, puolustusteollinen tuotanto nousee äärimmäisen tärkeään asemaan. Pääsihteeri korosti, että liittouman on toimittava paremmin ja tehtävä enemmän, ja että Turkin toiminnasta voidaan oppia paljon.
Maailma elää yhä vaarallisempaa aikaa, mikä edellyttää vahvaa puolustusta turvallisuuden takaamiseksi. Pääsihteeri muistutti, että turvallisuuden suojelemiseksi tarvitaan parhaita suorituskykyjä, uusimman teknologian hyödyntämistä sekä kaikkein luovimpia ja innovatiivisimpia mieliä. Hän ilmaisi suuren ilonsa siitä, että nuoret ovat valinneet uransa puolustusteollisuudessa, sillä kaikki heidän tekemänsä työ auttaa pitämään Turkin turvallisena, ja samalla se auttaa turvaamaan koko liittoumaa. Turkki on erittäin arvokas liittolainen, ja pääsihteerin mukaan maa on kokenut viime vuosina todellisen puolustusteollisen vallankumouksen, jonka eturintamassa Aselsan toimii. Hän kannusti yritystä jatkamaan työtään ja tuottamaan sekä innovoimaan entistä enemmän ja nopeammin.
Liittouman kohtaamat vaarat ovat suuria ja ulottuvat arktiselta alueelta Välimerelle, ulkoavaruudesta merenpohjaan ja ohjuksista sekä lennokeista aina hienostuneisiin kyberhyökkäyksiin. Venäjän sota Ukrainaa vastaan jatkuu raivokkaana, Kiinan armeijan modernisointi ja ydinaseohjelman laajentaminen etenevät, ja Iran levittää terroria sekä kaosta. Nämä uhat tuntuvat erityisen voimakkaasti Turkissa. Naton pääsihteeri paljasti, että viime viikkojen aikana Nato on onnistuneesti torjunut Iranista Turkkiin matkalla olleita ballistisia ohjuksia neljässä erillisessä tapauksessa. Nato on valmistautunut tällaisiin uhkiin ja tekee aina kaiken tarvittavan Turkin ja kaikkien liittolaisten puolustamiseksi.
Yli miljardin ihmisen turvallisena pitäminen Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ei kuitenkaan ole yksin Naton ja liittolaisten armeijoiden tehtävä, vaan myös teollisuudella on asiassa oma vastuunsa. Naton poliittiset johtajat ovat sitoutuneet käyttämään enemmän rahaa puolustukseen, ja puolustussektorille virtaakin nyt enemmän varoja. Raha yksin ei kuitenkaan pidä kansalaisia turvassa, vaan turvallisuuden takaavat ilmapuolustusjärjestelmät, lennokit, ammukset, tutkat ja avaruusvoimavarat. Pääsihteeri kiitteli Aselsanin kehittävän uraauurtavia teknologioita näillä osa-alueilla, ja samanlaista toimintaa on nähtävissä kaikkialla Turkin puolustusteollisessa tukikohdassa.
Euroopan ja Pohjois-Amerikan puolustusteollisuuden tulee jatkaa yhteistä tuotantoa, innovointia ja keskinäistä kaupankäyntiä aina Alaskasta Ankaraan. Aselsan on hiljattain myynyt edistyksellisiä elektronisen sodankäynnin järjestelmiä Puolaan, aloittanut toiminnot Albaniassa ja Romaniassa, sekä varustanut aluksen Kroatian laivastolle.
Puheensa päätteeksi pääsihteeri osoitti sanansa kaikille nuorille insinööreille, jotka tekevät tämän kaiken mahdolliseksi. Hän nosti esiin sen hämmästyttävän seikan, että yrityksen työntekijöiden keski-ikä on vain 33 vuotta, tai mahdollisesti jopa vain 28 vuotta, lukuun ottamatta hieman vanhempaa toimitusjohtajaa, jolle pääsihteeri kohdisti kevyen huomautuksen tämän nuorekkuudesta. Jotta tuotantoa voidaan kasvattaa pitkällä aikavälillä, tarvitaan yhä enemmän nuoria, jotka valitsevat uran puolustussektorilla. Aselsan on onnistunut houkuttelemaan Turkin parhaat osaajat, mutta kaikkien yritysten on pystyttävä samaan ja nuorten on tehtävä tämä uravalinta. Tämä edellyttää hallituksilta ja yrityksiltä investointeja koulutukseen ja kasvatukseen.
Transatlanttinen teollinen yhteistyö tuo suuria etuja yrityksille, taloudelle ja ennen kaikkea kollektiiviselle turvallisuudelle. Pääsihteerin mukaan kyseessä on voittava tie eteenpäin ja se muodostaa keskeisen prioriteetin Ankaran huippukokoukselle. Pääsihteeri päätti puheensa toteamalla vierailun olleen todella inspiroiva ja toivoi ehtivänsä vielä keskustella lyhyesti muutamien työntekijöiden kanssa.
Unkarin uusi pääministeri ryöpytti valtionmediaa suorassa lähetyksessä ja esitteli laajan uudistusohjelmansa
.jpg/250px-P%C3%A9ter_Magyar_MEP_(2024).jpg)
Unkarin hiljattain valittu pääministeri istumassa uutisstudion pöydän ääressä, ilme vakavana ja päättäväisenä, keskustelemassa intensiivisesti valtiontelevision juontajan kanssa. Taustalla näkyy modernin uutisstudion valaistus ja televisiomonitorit. https://en.wikipedia.org/wiki/P%C3%A9ter_Magyar
Unkarin vaalit voittanut uusi pääministeri osallistui valtiontelevision suoraan haastatteluun, joka muodostui poikkeuksellisen kiivaaksi yhteenotoksi kanavan aiemmasta uutisoinnista. Pääministeri ilmoitti heti lähetyksen alussa, että maan yliopistot palautetaan yliopistoyhteisöjen hallintaan ja pois puolueuskollisilta toimijoilta. Samalla tutkimuslaitokset palautetaan aidosti tutkijoille. Haastattelija yritti kääntää keskustelua Euroopan parlamentin vihreiden edustajien lausuntoihin, mutta pääministeri tyrmäsi tämän vanhanaikaisena menetelmänä ja vaati valtionmediaa lopettamaan petollisen propagandan, jonka hän totesi olevan Antal Rogánin ja tämän alaisten käsialaa.
Pääministeri huomautti kanavan aiemmista absurdeista uutisista, joissa lähetettiin raportteja muun muassa siitä, ettei Saksassa ole internetiä tai että saksalaiset eivät harrasta seksiä. Hän muistutti juontajalle suoraan, että 3,3 miljoonaa unkarilaista äänesti nimenomaan järjestelmän muutoksen puolesta ja valtionmedian vihamielistä propagandaa vastaan.
Haastattelija tiedusteli uuden hallituksen suunnitelmista edellisen hallituksen käyttöön ottamien veroetujen ja perhepoliittisten toimien suhteen. Kysymykset koskivat muun muassa CSOK-asumistukia, maaseudun asumistukia, eläkeläisten 13. ja 14. kuukauden eläkkeitä, kolmen prosentin sääntöä, äitien verovapautuksia sekä alle 28-vuotiaiden verovapauksia. Pääministeri vahvisti hallituksen pitävän kiinni kaikista näistä eduista, huomauttaen samalla, että hän olisi kertonut asian jo vaalikampanjan aikana, mikäli valtionmedia ei olisi esittänyt jatkuvasti totuudenvastaisia asioita aamusta iltaan.
Energiapolitiikan ja lämmityskustannusten osalta pääministeri nosti esiin vakavan epäkohdan: 1,5 miljoonaa unkarilaista lämmittää kotinsa yhä polttopuilla, eivätkä he ole saaneet minkäänlaista helpotusta energiakustannuksiin. Tämän seurauksena sadat kansalaiset paleltuvat kuoliaaksi joka talvi, ja kymmenet tuhannet lapset joutuvat heräämään kouluun 13-asteisista asunnoista. Uuden hallituksen ensimmäisen sadan päivän ohjelmaan kuuluu hintakaton laajentaminen koskemaan nimenomaan polttopuuta sekä nelinkertaistuneiden siirtomaksujen uudelleentarkastelu. Pääministeri kritisoi voimakkaasti nykyistä hintakattojärjestelmää ja kutsui sitä massiiviseksi huijaukseksi. Järjestelmässä kaasua ja sähköä saa alennettuun hintaan vain erittäin alhaiseen rajaan asti, joka ei riitä kylmällä säällä. Tämän rajan ylittävästä osasta unkarilaiset joutuvat maksamaan kaasusta seitsenkertaisen ja sähköstä kaksinkertaisen hinnan, mikä ylittää selvästi hankintakustannukset ja maailmanmarkkinahinnat. Samalla unkarilaiset yritykset maksavat sähköstään koko Euroopan korkeinta hintaa, minkä vuoksi vain yksi kahdestakymmenestä yrityksestä kykenee enää viemään tuotteitaan kilpailukykyisesti ulkomaille.
Pääministeri moitti edellistä, 16 vuotta vallassa ollutta Viktor Orbánin hallitusta raskaasti siitä, ettei se kyennyt monipuolistamaan energianhankintaa, vaikka siihen oli käytettävissä kaikki mahdollisuudet, kansainvälinen tilanne ja EU-rahoitus. Sen sijaan maa jätettiin tahallisesti riippuvaiseksi yhdestä ainoasta suunnasta ja Družba-öljyputkesta (Ystävyys-putki). Esimerkiksi Adria-putkea tai länteen ja pohjoiseen suuntautuvia putkistojärjestelmiä ei laajennettu lainkaan.
Talouden tilasta puhuttaessa pääministeri korosti, että Unkarissa ei ole ollut talouskasvua neljään pitkään vuoteen, ja edellinen hallitus ajoi maan lopulta täyteen konkurssiin, tehden siitä kaikkien tilastojen valossa Euroopan köyhimmän ja korruptoituneimman valtion. Pääministeri huomautti, että naapurimaat, kuten slovakit, itävaltalaiset, romanialaiset ja kroatialaiset, ovat jo vastaanottaneet EU-rahoitusta 8000 miljardin forintin edestä. Uuden hallituksen ensisijaisena tavoitteena onkin tuoda maahan takaisin jäädytetyt EU-varat, joiden kohtalosta uuden jälleenrakennusrahaston 4000 miljardin forintin osalta päätetään erittäin tiukalla aikataululla elokuun loppuun mennessä. Pääministeri syytti edellistä hallitusta suoranaisesta maanpetoksesta ja luottamuksen pettämisestä, sillä maa on jo ehtinyt menettää kaksi miljardia euroa, eli 1000 miljardia forinttia, hallituksen laiminlyöntien, huomion puutteen ja korruption vuoksi, heidän keskittyessään veto-oikeuden käyttöön ja tappeluihin. Nämä suuret varat puuttuvat nyt kipeästi unkarilaisista sairaaloista, kouluista sekä muun muassa Hajdú-Biharin ja Szabolcs-Szatmárin läänien läpipääsemättömän huonokuntoisilta teiltä ja tyhjenevältä maaseudulta.
Uusi hallitus lupaa pitää huolen siitä, että jokainen euro ja sentti tuodaan kotiin ja käytetään tehokkaasti, jotteivät puoluesotilaat ja korruptoituneet toimijat, kuten István Boldog, Simonka tai Lázár, pääse enää päättämään niiden kohtalosta. Pääministeri, joka kertoi kiertäneensä kahden vuoden aikana 700 unkarilaisessa asutuskeskuksessa, nosti esiin räikeänä esimerkkinä EU-varojen väärinkäytöstä rikostuomion saaneiden Fidesz-edustajien hankkeet, joissa rakennettiin latvusreittejä täysin ilman todellisia puiden latvuksia. Sen sijaan, että hallitus jakaisi jatkossa tuhansia miljardeja forintteja voimakkaasti saastuttaville eteläkorealaisille ja kiinalaisille akkutehtaille, jotka vaarantavat työntekijöiden turvallisuuden, lasten ja iäkkäiden vanhempien terveyden, puhtaan ilman, pohjavedet ja parhaat maatalousmaat, varat ohjataan aidosti työpaikkoja luoviin investointeihin. Tuki osoitetaan unkarilaisille pienille ja keskisuurille yrityksille. Esimerkkinä mainittiin Battonyan paikalliset ravintoloitsijat, maanviljelijät ja mehiläishoitajat. Pääministeri painotti vahvasti, ettei tukia enää ohjata oligarkeille tai "janitsaareille", kuten Lőrinc Mészárosille, joka on Orbánin järjestelmässä saanut tuhansia hehtaareja valtion maita istumatta eläessään päivääkään traktorissa tai edes erottamatta lehmän etu- ja takapäätä toisistaan. Varat kuuluvat paikallisille nuorille viljelijöille, perheyrittäjille, sorvaajille, putkimiehille ja kaasuasentajille.
Infrastruktuurin osalta uusi hallitus kohdistaa 1000 miljardia forinttia teiden ja liikenteen kehittämiseen. Pääministeri nosti esille Unkarin valtionrautateiden (MÁV) katastrofaalisen tilan: János Lázárin johtamassa Unkarissa junat joutuvat hidastamaan risteyksissä kymmenen kilometrin tuntivauhtiin, vetureita syttyy tuleen päivittäin ja vaihteet hajoavat jatkuvasti. Toiset 1000 miljardia forinttia ohjataan asuin- ja yrityskiinteistöjen energiatehokkuus- ja eristysohjelmiin, jotka pysäytettiin vuosia sitten varojen puutteessa, jotta unkarilaiset yrittäjät saadaan jälleen kilpailukykyisiksi. Terveydenhuollon sektorilla uusi hallitus pysäyttää välittömästi Orbánin hallituksen suunnitelman 38 pienen maaseutusairaalan sulkemisesta. Nämä sairaalat pelastetaan ja niitä kehitetään EU-varojen avulla. Samalla Budapestiin perustetaan alueellisia, huipputason sairaaloita. Nykyisellään yli miljoona unkarilaista on kokonaan ilman lääkäriä, jonotusajat ovat venyneet viiteen tai jopa kuuteen vuoteen, ja järjestelmästä puuttuu kymmeniä tuhansia hoitajia ja terveydenhuollon ammattilaisia, koska edellinen hallitus ohjasi rahat akkutehtaisiinsa.
Lopuksi pääministeri otti vertailukohdaksi usein valtionmediassa kritisoidun Puolan, jossa talouskasvu on 3,5 prosenttia ja maahan rakennetaan parhaillaan pahan Brysselin rahoilla 200 kilometrin tuntivauhtia kulkevaa luotijunaa Varsovan ja Krakovan välille. Pääministeri lupasi vastaavan luotijunayhteyden rakentamista myös Varsovan ja Budapestin välille. Hänen ensimmäinen virallinen ulkomaanmatkansa suuntautuukin Varsovaan tapaamaan Donald Tuskia näiden infrastuktuurihankkeiden merkeissä. Toinen matka suuntautuu Wieniin ja kolmas suoraan Brysseliin EU-varojen kotiuttamiseksi. Pääministeri päätti haastattelun korostamalla haluavansa keskittyä kansalaisten todellisiin ydinongelmiin. Hän huomautti, että ihmiset ovat joutuneet kuuntelemaan yli kymmenen vuoden ajan vain loputonta keskustelua Ukrainasta, Venäjästä, Iranista ja Yhdysvaltain presidentinvaaleista, samalla kun heidän omaa arkeaan koskettavat perusasiat on täysin sivuutettu.
Kaja Kallas ennakoi myönteisiä päätöksiä Ukrainan 90 miljardin euron lainasta ja esittelee EU:n laajan asialistan
 |
| Kaja Kallas esitteli median edustajille Euroopan unionin laajan ja tiivistahtisen asialistan, joka kattaa muun muassa mittavan lainan Ukrainalle, Lähi-idän hauraan tulitauon sekä Syyrian ja Kaukasian poliittiset tilanteet. AI Kuva/chatgpt |
Korkea edustaja Kaja Kallas avasi tiedotustilaisuutensa toivottamalla kaikille hyvää huomenta ja toteamalla, että edessä on erittäin täysi työpäivä. Ensimmäisenä asialistalla on luonnollisesti Ukrainan sota. Kallas kertoo, että huomiseksi odotetaan positiivisia päätöksiä koskien mittavaa 90 miljardin euron lainaa. Ukraina tarvitsee kyseistä lainaa todella kipeästi, ja sen myöntäminen on samalla voimakas viesti siitä, ettei Venäjä pysty yksinkertaisesti odottamaan Ukrainan uupumista. Tämä on Kallaksen mukaan tällä hetkellä äärimmäisen tärkeää.
Ukrainan jälkeen keskustelut siirtyvät Lähi-idän tilanteeseen. Libanonin pääministeri liittyy mukaan kokoukseen antaakseen täyden palautteen ja kattavan tilannekuvan siitä, missä vaiheessa keskustelut Israelin kanssa ovat. Samalla käydään läpi Libanonin yleinen tilanne ja se, kuinka Eurooppa voi auttaa maata. Asialistalla on myös Libanonissa toimiva UNIFIL-operaatio, joka päättyy kuluvan vuoden aikana, joten kokouksessa on pohdittava, mitä eurooppalaiset voivat tehdä enemmän asian hyväksi.
Lähi-itään liittyen käsitellään myös Iranin sotaan liittyviä tapahtumia. Kallas teki selväksi, ettei merenkulun vapautta voida korvata erilaisilla maksua vastaan tapahtuvilla kauttakulkujärjestelyillä. Vaikka diplomaattisia ratkaisuja tuetaan vahvasti, on Kallaksen mukaan ilmeistä, että ydinaseohjelmaan liittyvien huolten lisäksi on puututtava välittömästi myös muihin ongelmiin. Näihin lukeutuvat Iranin ohjusohjelmat, hybridi- ja kyberuhat sekä tuki sijaistoimijoille ja Venäjälle. Nämä asiat ovat jatkuvan keskustelun kohteena. Länsirannan tilannetta käsitellään niin ikään. Kallas kertoi eilen pidetyistä kahdesta erittäin hyvästä Palestiinaa koskevasta kokouksesta, joissa oli paikalla edustajia yli 60 maasta osoittamassa tukeaan Palestiinalle. Hän huomautti, että eurooppalaiset ovat Palestiinan suurimpia tukijoita, ja painotti, että alueen vakauden saavuttamiseksi prosessin on oltava palestiinalaisten oma ja heidän johtamansa.
Seuraavana painopisteenä on Etelä-Kaukasia. Armenian ja Azerbaidžanin välisten suhteiden normalisointi on Euroopalle äärimmäisen tärkeää. Kokouksessa keskustellaan Armeniaan suuntautuvasta uudesta operaatiosta sekä siitä, miten suhteita Azerbaidžaniin voidaan viedä eteenpäin. Kokouksessa käsitellään myös Georgian tilannetta. Kallaksen mukaan lähestymistapa Georgiaan on ollut erittäin tiukka: Eurooppa tukee vahvasti Georgian kansaa, mutta se ei tue Georgian hallitusta, joka on viemässä maata täysin väärään suuntaan. Sudanin osalta tuetaan siviilijohtoista prosessia. Tavoitteena on, että heti tulitauon astuessa voimaan siviilit voivat ottaa maan hallinnon haltuunsa. Lisäksi agendalla on useita muita kysymyksiä, kuten Syyria. Syyriasta järjestetään kokous ensi kuussa, ja päätöksenä on purkaa Syyrian kanssa solmitun yhteistyösopimuksen jäädytys. Samalla aloitetaan uudelleen neuvottelut syyrialaisten kanssa assosiaatiosopimuksesta.
Tiedotustilaisuuden kysymysosiossa nostettiin esille Lähi-idän äärimmäisen epävakaa tilanne. Toimittaja kysyi, mitä voidaan ylipäätään tehdä, jos tulitauko päättyy ja Donald Trump uhkaa pommittaa siltoja ja infrastruktuuria. Kallas vastasi tiukasti, etteivät he suinkaan seuraa tilannetta sivustakatsojina. Päinvastoin, alueellisten kumppaneiden kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä, sillä heillä on samat huolenaiheet ja he tuntevat Iranin paremmin kuin kukaan muu. Tavoitteena on vahvistaa neuvottelijoiden asemaa neuvottelupöydän ääressä. Kallas myönsi tulitauon olevan erittäin hauras, mutta painotti, että diplomatialle on annettava mahdollisuus. Hän esitti toiveensa siitä, että tulitaukoa jatketaan aina siihen asti, kunnes diplomaattinen ratkaisu on saavutettu.
Toisessa kysymyksessä tiedusteltiin Unkarin vaalien jälkeisestä tilanteesta ja siitä, nousevatko henkilökohtaiset pakotteet jälleen pöydälle sekä voidaanko asiassa odottaa edistystä ja lisätietoja suljettujen ovien takana käytävistä keskusteluista. Kallas totesi, ettei hän luonnollisestikaan voi puhua Unkarin uuden hallituksen puolesta. Vasta kun uusi hallitus on asettunut aloilleen, kaikki nämä kysymykset voidaan esittää suoraan heille. Kallas kuitenkin vahvisti, että useita aiemmin estettyjä asioita avataan uudelleen keskusteluun, ja hän toivoo saavansa niistä positiivisen lopputuloksen.
Lopuksi toimittaja pyysi Kallasta nimeämään tarkemmin niitä Georgian hallituksen ottamia askeleita, jotka eivät miellytä Eurooppaa. Kallas kertoi, että vaikka suurin osa päivän kyseisistä keskusteluista tulee keskittymään Armeniaan ja Azerbaidžaniin, Georgian hallitukselle on tehty erittäin selväksi, ettei heidän valitsemansa polku ole hyväksyttävä. Konkreettisina esimerkkeinä hän mainitsi opposition tukahduttamisen, median rajoittamisen sekä kaikki hiljattain hyväksytyt lait, joita ei voida hyväksyä. Kallas painotti, että Georgian osalta on ehdottomasti nähtävä edistystä, mutta hän jätti asian laajemman käsittelyn myöhemmin järjestettävään lehdistötilaisuuteensa.
Ukrainan YK-suurlähettiläs tyrmäsi Venäjän lausunnot turvallisuusneuvostossa: "Venäjä menettää 254 sotilasta jokaista vallattua neliökilometriä kohden"
Ukrainan YK-suurlähettiläs esitti turvallisuusneuvostolle karuja faktoja sodan hinnasta ja paljasti Venäjän massiiviset sotilastappiot suhteessa vallattuihin maa-alueisiin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Serhi_Kyslytsja
Ukrainan YK-suurlähettiläs piti Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston istunnossa poikkeuksellisen suorasanaisen ja tilastollisiin faktoihin pohjautuvan puheenvuoron. Puheensa aluksi hän osoitti kiitoksensa kokouksen koolle kutsuneelle puheenjohtajamaa Bahrainille sekä Ukrainan pyyntöä tukeneille Tanskalle, Ranskalle, Kreikalle, Latvialle, Liberialle ja Isolle-Britannialle. Samalla hän kiitti alipääsihteerejä Khaled Khiaria ja Joyce Msuyaa heidän esittämistään raporteista. Suurlähettiläs painotti, että YK:n huolellisesti dokumentoimat todisteet Venäjän systemaattisista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan tulevat toimimaan keskeisenä perustana tulevissa oikeudenkäynneissä. Hän huomautti, että Venäjän viranomaisten esittämät luvut siviiliuhreista eivät ole riippumattomien YK-elinten vahvistamia, ja teki selväksi, ettei Ukraina iske siviilikohteisiin.
Yli 1500 päivää kestäneen täysimittaisen hyökkäyssodan aikana Venäjä on kohdistanut iskujaan jatkuvasti Ukrainan siviiliväestöön ja kriittiseen infrastruktuuriin. Käytettyyn aseistukseen lukeutuvat ballistiset ohjukset, risteilyohjukset, ohjatut ilmapommit, raketinheittimet sekä Shahed-lennokit. Suurlähettiläs kuvaili venäläisten lennokkien metsästävän siviilejä, ambulansseja ja palomiehiä kuin raa'assa videopelissä. Pelkästään maaliskuun 30. ja huhtikuun 13. päivän välisenä aikana Venäjä laukaisi yli 3600 lennokkia, lähes 1350 ohjattua pommia ja yli 40 ohjusta, mikä johti vähintään 70 siviilin kuolemaan ja yli 400 ihmisen loukkaantumiseen. Viime viikolla vastaavat luvut olivat yli 2360 lennokkia, yli 1320 pommia ja lähes 60 ohjusta. Huhtikuun 14. päivänä Dnipron keskustaan tehty isku vaati viisi kuolonuhria ja jätti 27 haavoittunutta. Huhtikuun 15. päivän vastaisena yönä Venäjä toteutti massiivisen iskun laukaisemalla yli 700 ohjusta ja lennokkia Odesan, Harkovan, Dnipron, Zaporižžjan ja Hersonin alueille. Iskussa kuoli ainakin 17 siviiliä, joiden joukossa oli 12-vuotias poika Kiovassa. Suurlähettiläs vaati loppua sille välinpitämättömyydelle, jolla jotkut turvallisuusneuvoston jäsenet suhtautuvat näihin lukuihin tavanomaisina sotatilastoina.
Kokouksessa suurlähettiläs vastasi suoraan Venäjän edustajan Vasili Nebenzian esittämiin lausuntoihin, joita hän luonnehti perusteettomiksi vääristelyiksi ja keksityiksi tarinoiksi. Venäjä oli esittänyt, että Ukraina etsii aktiivisesti yhteistyötä Persianlahden maiden kanssa huomatessaan kansainvälisen huomion siirtyvän Lähi-itään. Suurlähettilään mukaan tämä kertoo todellisuudessa Venäjän omasta uskottavuuden menetyksestä alueella. Ukraina auttaa Persianlahden maita suojaamaan energiainfrastruktuuriaan Venäjän tukeman Iranin iskuilta, kun taas Venäjä itse toimii Teheranin hallinnon rikoskumppanina. Esimerkkinä tästä hän mainitsi Venäjän kaksi viikkoa sitten käyttämän veto-oikeuden, jolla se esti Hormuzinsalmen merenkulun vapautta koskeneen tärkeän päätöslauselman.
Myös Venäjän puheet Ukrainan armeijan mobilisaatio-ongelmista tyrmättiin täysin. Suurlähettiläs kehotti Venäjää tarkastelemaan oman armeijansa hälyttävää tilaa: Venäjä menettää tällä hetkellä vähintään 30 000 – 35 000 sotilasta kuukaudessa, mikä ylittää selvästi maan värväystavoitteet. Ennennäkemättömistä taloudellisista bonuksista huolimatta Venäjän värväys perustuu pakkoon ja kohdistuu vankeihin, siirtotyöläisiin, uusiin kansalaisiin ja palkkasotureihin. Nämä huonosti koulutetut alokkaat lähetetään "lihamyllyyn", jossa elinajanodote on vain viikkoja tai päiviä. Ukraina taistelee isänmaansa puolesta, kun taas Venäjä polttaa oman väestönsä loppuun.
Suurlähettiläs esitti jäätävää matematiikkaa Venäjän kärsimistä sotilastappioista suhteessa saavutettuihin aluevoittoihin. Taistelukentän arvioiden mukaan Venäjä menettää keskimäärin 254 sotilasta jokaista valloittamaansa neliökilometriä kohden. Vertailun vuoksi talvisodassa (1939–1940) Neuvostoliiton tappiot neliökilometriä kohden olivat sata kertaa pienemmät. Venäjä hallitsee nykyisellään alle 20 prosenttia Donetskin alueesta. Vladimir Putinin esittämä ultimaatumi vaatii Ukrainaa luovuttamaan koko kyseisen noin 6000 neliökilometrin alueen, jolla sijaitsee tiheään asuttuja ja vahvasti linnoitettuja kaupunkeja ja kyliä. Nykyisellä 254 sotilaan tappiotahdilla alueen valtaaminen sotilaallisesti vaatisi Venäjältä ainakin 1,5 miljoonaa kaatunutta, nostaen kokonaistappiot yli kolmeen miljoonaan. Mikäli sama tahti sovellettaisiin koko Ukrainan valloittamiseen, se vaatisi peräti 122 miljoonaa kuollutta venäläissotilasta 140 miljoonan asukkaan valtiolta. Tällä etenemisvauhdilla voitto saavutettaisiin vasta 183 vuoden kuluttua. Suurlähettiläs korosti, ettei Ukraina aio luovuttaa neliömillimetriäkään aluettaan tai hylätä kansalaisiaan.
Hän toi esiin myös Venäjän aluevaatimusten absurdiuden: 6000 neliökilometriä on vain 0,03 prosenttia Venäjän 17,1 miljoonan neliökilometrin pinta-alasta. Suurlähettiläs huomautti, että 26 vuoden hallinnon jälkeen valtava osa Venäjästä on edelleen täysin alikehittynyttä. Virallisten tietojen mukaan neljänneksellä venäläisistä kotitalouksista (noin 35 miljoonaa ihmistä) ei ole pääsyä keskitettyyn viemäriverkostoon tai sisäsaniteettitiloihin, ja maaseudulla luku on jopa kaksi kolmasosaa. Tämä 35 miljoonan ihmisen joukko vastaa Malesian, Puolan tai Saudi-Arabian väestöä, tai on verrattavissa Teksasiin tai Kaliforniaan. Putin hakee imperiaalista laajentumista ulkomailla, mutta kymmenet miljoonat hänen omat kansalaisensa elävät yhä keskiaikaisissa olosuhteissa ulkohuussien varassa.
Puheessa muisteltiin hiljattain vietettyä Butšan verilöylyn neljättä vuosipäivää. Pelkästään Butšasta löydettiin yli 450 murhattua siviiliä. Suurlähettiläs arvioi, että venäläissotilaiden julmuuden yhtenä osasyynä oli heidän kokemansa kulttuurišokki ja kauna heidän nähdessään ukrainalaisten modernin ja vauraan elintason, mikä poikkesi täysin sotilaiden omista alkeellisista kotioloista.
Ukraina vaatii Yhdysvaltoja tiukentamaan energiapakotteita Venäjää vastaan poikkeuslupien sijaan. Huhtikuun poikkeuksien odotetaan tuovan Venäjälle 10 miljardin dollarin lisätulot, joilla voidaan valmistaa jopa puoli miljoonaa Shahed-lennokkia. Euroopan liittolaisia vaadittiin sulkemaan Venäjän varjolaivaston mahdollistavat porsaanreiät, ja globaalia etelää kehotettiin liittymään pakotteisiin tai vähintään auttamaan humanitaarisesti, sillä rahoituspulan vuoksi seitsemän kahdeksasta ukrainalaisesta jää vaille tarvitsemaansa apua.
Eurooppalaisia liittolaisia suurlähettiläs kiitti heidän vankasta tuestaan, muistuttaen EU:n bruttokansantuotteen olevan 11 kertaa Venäjän vastaavaa suurempi. Hän kehotti Eurooppaa tekemään historiallisen päätöksen ja nostamaan Ukrainalle annettavan sotilaallisen avun yhteen prosenttiin BKT:sta. Koska rauhanneuvottelut ovat olleet jäässä kaksi kuukautta, Ukraina peräänkuuluttaa YK:n turvallisuusneuvostolta uutta ja vahvaa päätöslauselmaa, ottaen mallia Bahrainin päätöslauselmasta 2817. Mikäli Putin todella haluaisi tulitaukoa, hän ei käyttäisi veto-oikeuttaan sellaista päätöslauselmaa vastaan, joka vaatisi välitöntä tulitaukoa ja sotavankien täydellistä vaihtamista (kaikki kaikkia vastaan). Päätöslauselmaa tulee tukea kohdennetuilla pakotteilla.
Puheensa päätteeksi suurlähettiläs totesi, ettei Venäjällä ole mitään mahdollisuutta voittaa tätä sotaa. Hän osoitti sanansa Venäjän edustajalle venäjän kielellä, kielellä, jota suurlähettilään mukaan pakotettiin opiskelemaan Neuvostoliiton kouluissa. Tällä hän samalla paljasti valheelliseksi Moskovan esittämän kertomuksen siitä, että venäjän kieli olisi Ukrainassa kielletty. Puhuja kiteytti Venäjän tilanteen venäläiseen sananlaskuun: "On liian myöhäistä juoda Borjomi-kivennäisvettä, kun munuaiset ovat jo pettäneet."
Kirjoittaja Aksu
Lähde:
https://www.youtube.com/watch?v=uH0CZEFShck&list=PL5_bhjw6PxLZZeO-alG6C6NNBg_f4MRfx&index=1&t=11s
https://www.youtube.com/watch?v=TXAJc3u5IOg&list=PL5_bhjw6PxLZZeO-alG6C6NNBg_f4MRfx&index=2
https://www.youtube.com/watch?v=TXAJc3u5IOg
https://www.youtube.com/watch?v=jqJvT9eyKd8&list=PL5_bhjw6PxLZR2jHwGP4MFz3wPa-BWoWY&index=3
https://www.youtube.com/watch?v=RbursKbndrY&list=PL5_bhjw6PxLZR2jHwGP4MFz3wPa-BWoWY&index=5
https://www.youtube.com/watch?v=xAt4_hZQYxI&list=PL5_bhjw6PxLZR2jHwGP4MFz3wPa-BWoWY&index=5
Alkuperäinen julkaisija: GBNews, DW News, NATO News, Hook Global, DRM News
Päivämäärä: 23.4.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti