 |
| Yhdysvaltain mahdollinen irtautuminen Natosta nähdään asiantuntijoiden piirissä vakavana uhkana sekä Euroopan turvallisuudelle että Yhdysvaltain omille taloudellisille intresseille samalla, kun kriisi Iranin kanssa syvenee. AI Kuva/Grok Image |
Presidentti Donald Trumpia on pidetty ajan tasalla, kun etsinnät Iranin yllä pudonneen F-15E-hävittäjän toisen miehistön jäsenen löytämiseksi jatkuvat.
Samalla presidentin raportoidaan sanoneen, että suihkukoneen pudottaminen ei tule vaikuttamaan hänen neuvotteluihinsa Iranin kanssa, konfliktin siirtyessä nyt kuudennelle viikolleen. Hävittäjä putosi lähellä Khargin saarta (Car Island), ja lentäjä pelastautui heittoistuimella turvallisesti. Toisen yhdysvaltalaisen suihkukoneen kerrotaan myös joutuneen maaliksi ja saaneen osuman lähellä Hormuzinsalmea.Fox Newsin lähetyksessä tilannetta analysoi entinen Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Kurt Volker. Haastattelija pyysi Volkerilta ensireaktioita pudonneeseen hävittäjään ja jatkuviin etsintöihin, huomauttaen, että myös Iran etsii yhdysvaltalaista sotilasta ja voisi mahdollisesti käyttää häntä panttivankina neuvotteluissa.
"On äärimmäisen kiireellistä ja tärkeää, että Yhdysvallat löytää ja pelastaa tämän lentäjän", Volker vastasi. "Toivottavasti niin tapahtuu, mutta kuten sanoitte, iranilaiset tekevät myös kaikkensa jäljittääkseen hänet ja käyttävät häntä propagandatarkoituksiin panttivankina. Jos iranilaiset nappaavat hänet, sillä tulee tietenkin olemaan vaikutusta neuvotteluihin. Olemme mielestäni nyt vaiheessa, jossa olemme erittäin vaikean päätöksen edessä. Meillä on vihamielinen hallinto, joka tekee iskuja naapureitaan ja Persianlahden valtioita vastaan, joka sulkee meriliikenteen, ajaa öljyn hintoja ylös ja tekee terrori-iskuja. Ja jos jätämme heidät valtaan, heidän kanssaan me sitten neuvottelemme. Vaihtoehtoina on joko mennä loppuun asti ja yrittää poistaa hallinto tai alkaa neuvotella heidän kanssaan tietäen, että edessämme on pitkän aikavälin ongelma. Kumpikaan ei ole hyvä lopputulos, mutta uskon, että tämä on se dilemma, jossa nyt olemme, enkä usko heidän neuvottelevan lainkaan hyvässä uskossa."
Haastattelija totesi, etteivät iranilaiset ole ainakaan tähän mennessä neuvotelleet hyvässä uskossa, ja käänsi keskustelun Naton pääsihteeriin, joka oli saapumassa tapaamaan presidentti Trumpia. Trump on jatkanut retoriikkaa, jonka mukaan hän saattaisi harkita uudelleen Yhdysvaltojen asemaa ja suhdetta Natoon. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio on myös vahvistanut tätä linjaa. Lähetyksessä näytettiin Rubion lausunto: "Valitettavasti, kun tämä konflikti on päättynyt, meidän on tutkittava tuo suhde uudelleen. Onko siitä nyt tullut yksisuuntainen katu, jossa Amerikka on vain siinä asemassa, että se puolustaa Eurooppaa, mutta kun me tarvitsemme liittolaistemme apua, he kieltävät meiltä tukikohtaoikeudet ja he kieltävät meiltä ylilento-oikeudet? Mielestäni nämä ovat erittäin oikeutettuja kysymyksiä."
Volker tyrmäsi ajatuksen Natosta lähtemisestä: "Mielestäni tämä on täysin väärin. Mielestäni me emme tiedottaneet liittolaisille, emme neuvotelleet liittolaisten kanssa, emme asettaneet selkeää tavoitetta, emmekä yhteistä operaatiota. Emme edes kysyneet heiltä. Joten tämä meni raiteiltaan aivan alusta lähtien. Ja muistakaa, vain kaksi kuukautta sitten puhuimme Grönlannin valtaamisesta, mikä tietenkin järkyttää myös eurooppalaisia liittolaisia. Meidän molempien täytyy vetää henkeä ja ymmärtää, että Natolla on erittäin tärkeä tarkoitus, joka on rauha Euroopassa. Rauha Euroopassa murtui tai tuhoutui kahdesti viime vuosisadalla, minkä jälkeen meillä oli kylmä sota. Emme halua sen tapahtuvan uudelleen. Joten meidän on lopetettava tämä retoriikka, puhuttava toisillemme ja keksittävä tie eteenpäin sille, kuinka oikeasti avaamme Persianlahden, päätämme sodan Iranin kanssa ja palautamme turvallisuuden Eurooppaan."
Haastattelija huomautti kuitenkin, että presidentin esittämä näkökulma siitä, että eurooppalaiset liittolaiset hyötyvät Nato-liittoumasta paljon Yhdysvaltoja enemmän, on kohtuullinen pointti. Hän käytti esimerkkinä Puolaa ja muisteli, kuinka Venäjän hyökätessä Ukrainaan hän oli Puolassa näkemässä tuotavien Patriot-ohjusten tärkeyden maalle. Lähetyksessä mainittiin myös Puolan pääministerin Donald Tuskin varoitus Nato-eron seurauksista: "Naton hajoamisen uhka, Venäjän pakotteiden lieventäminen, massiivinen energiakriisi Euroopassa, Ukrainan avun pysäyttäminen ja Orbánin Kiovalle asettama lainan esto – se kaikki näyttää Putinin unelmasuunnitelmalta."
Kysyttäessä jälleen siitä, eikö presidentti ole oikeassa liittolaisten suuremmasta hyödystä Natosta suhteessa heidän apuunsa, Volker kehotti tarkastelemaan historiaa. "Jos meillä ei olisi Natoa, meidän pitäisi keksiä se, koska Venäjä haluaa vallata muita maita Euroopassa. Ja massiivinen sota Euroopassa vaikuttaa massiivisesti Yhdysvaltain etuihin. He ovat suurimmat kauppakumppanimme tai suurimmat sijoittajat tai suurimmat ulkomaiset työpaikkojen luojat Yhdysvalloissa. Eli tämä on hyvin pitkälti molempia hyödyttävä liittouma meille kummallekin."
Volker muistutti myös Naton historiallisesta tuesta Yhdysvalloille: "Sitten kun katsotaan historiaa syyskuun 11. päivän jälkeen, juuri Nato vetosi artiklaan 5 ensimmäistä ja ainoaa kertaa tukeakseen Yhdysvaltoja. He liittyivät mukaamme taistelemaan Afganistanissa, koska toimimme siinä oikealla tavalla: määrittelimme tehtävän, pyysimme heidän tukeaan ja saimme sen. Sama asia Irakissa: he sallivat meidän käyttää tukikohtia joukkojen toimittamiseen Irakiin. Toimimme siinä erittäin järjestelmällisellä tavalla. Persianlahden sodassa presidentti George H.W. Bushin alaisuudessa he ovat olleet meidän tukenamme varsin paljon. Paljon enemmän kuin he olisivat halunneet, mutta he tekivät niin liittouman vuoksi. Ja tässä on kyseessä tilanne, jossa mielestäni molemmat osapuolet ovat menettäneet asian ytimen. He ovat menettäneet tilaisuuden. Me emme neuvotelleet ja työskennelleet heidän kanssaan tavalla, joka olisi tehokas. Me loukkasimme heitä, yritimme viedä aluetta Tanskalta, ja he eväsivät meiltä kyvyn käyttää tukikohtia, mikä on virhe."
Keskustelu kääntyi lopuksi siihen, mitä tapahtuu Naton pääsihteeri Mark Rutten vieraillessa Yhdysvalloissa. Volker arvioi: "Mielestäni Rutten ja presidentti Trumpin kanssa suljettujen ovien takana meidän on puhuttava siitä, mikä on tie eteenpäin. Mikä on nyt tavoite Iranin kanssa? Onko se hallinnon vaihto vai neuvottelu hallinnon kanssa? Miltä se tulee näyttämään? Ja millaisen operaation voimme koota yhdessä Nato-liittolaisten kanssa, joka on tehokas? Juuri nyt ihmiset puhuvat alusten saattamisesta Persianlahdella. Se ei toimi, koska Iran voi silti iskeä mihin tahansa alukseen, johon se haluaa. Joten meidän on koottava elinkelpoinen suunnitelma ja työskenneltävä yhdessä sen eteen, ja lopetettava tämä piikittely."
Haastattelu päättyi haastattelija Emily Compagnon kiitoksiin Kurt Volkerille ja toivotuksiin hyvää pääsiäistä, minkä jälkeen Compagno mainosti Outnumbered-ohjelmaansa ja Fox Newsin YouTube-kanavaa.
Yhdysvaltain strategiset tavoitteet Iranissa saavutettu – Asiantuntija avaa Naton todellisen arvon
 |
| Yhdysvaltain ja Naton suhdetta puidaan kiivaasti, mutta sotilasasiantuntijan mukaan Itä-Euroopan ja Välimeren alueen liittolaisten tarjoamat elintärkeät tukikohdat pitävät puolustusliiton Yhdysvalloille edelleen korvaamattomana voimavarana. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Fox Business -kanavan aamulähetyksessä käsiteltiin Lähi-idän kiristynyttä tilannetta ja Yhdysvaltain roolia siinä sekä Naton tulevaisuutta. Lähetyksessä vieraili eläkkeelle jäänyt everstiluutnantti James Carafano. Ohjelman juontaja aloitti keskustelun kysymällä Carafanolta, miltä sota näyttää tässä vaiheessa ja kuinka sen loppu voidaan saavuttaa.
Carafano totesi välittömästi, että sota on jo ohi. Hän esitti olevansa eri mieltä aiemmin lähetyksessä esiintyneen Jonathanin kanssa ja korosti, että Yhdysvallat on jo saavuttanut kaikki strategiset tavoitteensa. Carafanon mukaan Iranin ydinohjelma, ballistinen ohjusohjelma sekä sijaistaistelijat on kaikki tuhottu täysin. Tämän vuoksi Yhdysvallat on hänen näkökulmastaan jo voittanut. Hänen mukaansa näiden sotilasoperaatioiden tarkastelu osoittaa ennemminkin sen, että presidentti on luomassa edellytyksiä tulevaisuutta varten. Vaikka neuvoteltu ratkaisu tai hallinnonvaihdos saattavat olla epätodennäköisiä lopputuloksia, kysymys on siitä, mitä asioita halutaan vielä siivota, jotta Yhdysvallat olisi maksimaalisessa asemassa jatkossa.
Carafano kertoi, että tulevaisuutta ajatellen tavoitteena on saada arabimaat tekemään yhteistyötä ja markkinat sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Suuri tekijä tässä on pitkän aikavälin oppitunti: ihmiset oppivat parhaillaan, ettei tästä nykyisestä järjestelmästä saa olla riippuvainen. Hän uskoo tämän nopeuttavan fossiilisten polttoaineiden tuotantoa, vaihtoehtoisten toimitusketjujen luomista ja kaikkea muuta vastaavaa. Carafano näkee nykyisen vaiheen lähinnä puhdistusoperaationa presidentille. Niin kauan kuin presidentti saattaa operaation päätökseen ja öljyn hinnat alkavat näyttää paremmilta Memorial Day -juhlapyhään mennessä, presidentillä on tilanne täysin hallinnassaan ja "pussissa".
Juontaja huomautti tähän väliin, että Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon on varoittanut Yhdysvaltojen olevan käytännössä loppumassa kohteista, joihin iskeä Iranissa. Juontaja pohti ääneen, mikä on Yhdysvaltojen nykyinen strategia, koska iranilaiset eivät ole tähän mennessä tehtyjen toimien perusteella tulossa neuvottelupöytään.
Carafano vastasi, että Yhdysvallat tulee jättämään jälkeensä vain huomattavasti heikentyneen hallinnon. Hän korosti eroa iranilaisten ja kaikkien muiden Lähi-idän maiden välillä: jos Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa räjäytetään hotelli, se rakennetaan uudelleen heti huomenna. Mutta jos Iranissa räjäytetään silta, on kysyttävä, milloin se rakennetaan uudelleen, mistä he saavat rahat ja mistä he saavat betonin. Iranin talouden jälleenrakentaminen ei tule olemaan helppoa. Niille, jotka sanovat, että tämä sota päättyy vain hallinnonvaihdokseen, Carafano antoi selkeän vastauksen: hallinnonvaihdos ei ehkä tapahdu seuraavan kuukauden tai parin sisällä, mutta kyseessä tulee olemaan äärimmäisen rampaantunut hallinto. Se ei ehkä kaadu tänään, mutta kuuden kuukauden kuluttua tarina voi olla hyvin erilainen.
Lopuksi juontaja siirsi keskustelun toiseen aiheeseen. Hän otti esiin presidentti Trumpin tulevan tapaamisen Naton pääsihteerin Mark Rutten kanssa ensi viikolla ja kysyi, voisiko presidentti Trump vetää Yhdysvallat ulos Natosta.
Carafano totesi, että kaikkien käsitys Natosta on aivan väärä. Hänen mukaansa ihmiset keskittyvät liikaa Espanjaan ja Isoon-Britanniaan ja kauhistelevat, kuinka Nato on pettänyt Yhdysvallat. Hän muistutti, että kukaan ei kuitenkaan puhu niistä muista Nato-maista, jotka ovat antaneet Yhdysvalloille elintärkeitä tukikohtia. Kreikkalaiset ovat antaneet rajoittamattoman pääsyn kaikkeen. Romania on ollut kriittinen voimavara, mikä on todella tehnyt Incirlikin tukikohdasta Turkissa ja Rotan tukikohdasta Espanjassa vähemmän ratkaisevia. Lisäksi Kroatia isännöi parhaillaan yhtä Yhdysvaltain lentotukialusta. Carafanon ydinpointti oli, että muut Nato-maat toimivat täysin oikein. Yhdysvallat ei olisi voinut toteuttaa Epic Fury -operaatiota ilman pääsyä Naton tukikohtiin. Carafano myönsi, että Natossa on aina ollut niin sanottuja "ääliöitä" (yahoos) ja niiden kanssa on vain tultava toimeen, ja hän uskoo presidentin tekevän juuri niin.
Kaikkein kriittisin asia, jonka Nato todellisuudessa antaa Yhdysvalloille, on Carafanon mukaan se, että yli puolet Yhdysvaltojen Euroopassa tekemistä operaatioista palvelee voiman heijastamista muihin teattereihin. Carafano ei usko, että Yhdysvallat on kävelemässä pois tästä asetelmasta, eikä hän usko Naton olevan uhattuna.
Juontaja päätti haastattelun toteamalla, että Carafano saattaa olla tässä asiassa täysin oikeassa, kiitti eläkkeelle jäänyttä everstiluutnanttia erinomaisista tiedoista kuten aina ja kiitti häntä ohjelmaan osallistumisesta. Carafano vastasi kiittämällä kutsusta.
Liittolaisten passiivisuus puhuttaa: Nato ja Australia saavat kovaa kritiikkiä Yhdysvaltojen käymän Iranin sodan keskellä
 |
| Naton ja länsimaisten liittolaisten asettuminen sivuun Yhdysvaltain ja Iranin välisen konfliktin aikana herättää ankaraa arvostelua ja asettaa koko kansainvälisen puolustusliiton olemassaolon tarkoituksen suurennuslasin alle. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Sky News Australian lähetyksessä esitetään poikkeuksellisen voimakasta kritiikkiä länsimaisia liittolaisia, erityisesti Natoa ja Australian omia johtajia kohtaan Yhdysvaltain käymän Iranin sodan tiimoilta. Lähetyksessä tuodaan painokkaasti esille, että käynnissä oleva konflikti on koko läntisen maailman sota. Kommentaattorit pitävät sekä Naton että Australian omien johtajien asennetta täysin järjenvastaisena, mikäli nämä ajattelevat, ettei tilanne kosketa heitä millään tavalla. Asiantuntija-arvioiden mukaan tämä sota on pakko voittaa, ja tilannetta kuvaillaan äärimmäisen kriittiseksi.
Lähetyksessä annetaan erittäin suoraa palautetta myös mielenosoittajille. Niitä ihmisiä, jotka marssivat Sydneyn Harbour Bridge -sillan yli ajatollahia tukevien julisteiden vierellä, pidetään täysin ymmärtämättöminä. Heidän katsotaan olevan autuaan tietämättömiä siitä tosiasiasta, että länsimaiden on voitettava tämä sota.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kerrotaan olevan vankkumattoman päättäväinen sodan voittamisen suhteen. Jos Naton jäsenmaat eivät ymmärrä asettua hänen taakseen, Trump joutuu hoitamaan tilanteen yksin. Tätä asetelmaa verrataan historialliseen skenaarioon: lähetyksessä kehotetaan kuvittelemaan, mitä olisi tapahtunut, jos liittoutuneet – kuten Australia – olisivat toisessa maailmansodassa todenneet Euroopan konfliktin olevan maantieteellisesti liian kaukana ja jättäytyneet sen vuoksi kokonaan sivuun.
Käynnissä oleva sota koskettaa suoraan kaikkia, myös Australiaa, sillä Iran pitää tällä hetkellä Hormuzinsalmea panttivankinaan. Tämä toiminta vaikuttaa välittömästi polttoaineiden saatavuuteen, energian tarjontaan ja koko kansalliseen turvallisuuteen. Yhdysvaltain johtama operaatio, johon nyt kaivattaisiin kipeästi apua, palvelee ja auttaa koko läntistä maailmaa.
Nato-maiden epäonnistumista tulla Yhdysvaltojen ja Israelin avuksi pidetään lähetyksessä niin vakavana asiana, ettei sen haitallista merkitystä voi vähätellä. Tämän katsotaan murentavan tällä hetkellä koko Nato-liittouman perustan. Trumpin hallinnon, johon kuuluu myös mahdollisena tulevana presidenttinä pidetty Marco Rubio, kerrotaan tutkivan tilannetta nyt erittäin vakavasti.
Lähetyksessä kyseenalaistetaan voimakkaasti koko Naton olemassaolon tarkoitus, jos puolustusliitto toimii vain yhteen suuntaan. Kun Eurooppa tarvitsee Yhdysvaltoja, amerikkalaiset tulevat yli valtameren apuun. Mutta kun Yhdysvallat puolestaan tarvitsee eurooppalaisia liittolaisiaan kantamaan oman kortensa kekoon, nämä loistavat poissaolollaan tai pahimmassa tapauksessa jopa asettuvat poikkiteloin esteeksi. Tällaista järjestelyä ei kuvailla enää liittoumaksi, vaan pikemminkin eräänlaiseksi haitalliseksi ja riippuvaiseksi suhteeksi, josta amerikkalaiset eivät ole enää kiinnostuneita. Yhdysvallat sijoittaa liittoumaan valtavia summia rahaa, ja nyt Washingtonissa esitetään oikeutettu kysymys siitä, mitä he saavat vastineeksi – varsinkin, kun heidän eurooppalaisilta pyytämänsä panos on ollut varsin pieni.
Kritiikki ulotetaan koskemaan myös AUKUS-liittoumaa ja suoraan Australiaa. Kommentaattorit hämmästelevät avoimesti, kuinka Australia kehtaa olla ryntäämättä välittömästi amerikkalaisten avuksi. Vaikka sivuutettaisiin se tosiasia, ettei Australialla ole juurikaan omaa sotilaskalustoa maan hallitusten aiempien toimien ja hankkimatta jättämisten vuoksi, valtion pitäisi silti tarjota ehdoton ja täysi tukensa Trumpille tässä sodassa. Australian tulisi ilmoittaa julkisesti auttavansa kaikin mahdollisin tavoin. Lähetyksen yhteenvetona todetaan, että juuri niin todellinen liittolainen toimisi.
Kirjoittaja Aksu
Lähde:Fox News, Fox Business, Sky News Australia
http://www.youtube.com/watch?v=jmvVkESuA44
http://www.youtube.com/watch?v=KlXhyTRnbXY
Päivämäärä: 4. huhtikuuta 2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti