 |
| Kruununprinssi Reza Pahlavi korosti Italian televisiossa antamassaan haastattelussa Iranin kansan kipeää tarvetta kansainväliselle tuelle ja vaati neuvotteluissa ihmisoikeuksien ehdotonta asettamista etusijalle. https://fi.wikipedia.org/wiki/Reza_Pahlavi_(kruununprinssi) |
Kruununprinssi Reza Pahlavi Italian televisiossa: "Iranin kansa tarvitsee ulkopuolista tukea vapaustaistelussaan"
Italian television Rai 1:n Porta a Porta -ohjelmassa vieraili Iranin viimeisen shaahin vanhin poika ja kruununprinssi Reza Pahlavi. Ohjelmassa käsiteltiin Iranin nykytilannetta, Yhdysvaltain ja Israelin sotilaallisten toimien vaikutuksia sekä näkymiä maan tulevaisuudesta.
Studiossa mukana oli myös Yhdysvalloissa asuva pääkirjoitustoimittaja ja kirjailija Federico Rampini. Haastattelussa Pahlavilta kysyttiin ensimmäiseksi Yhdysvaltain ja Israelin käymän sodan eroavaisuuksista sekä heidän intresseistään Iranin suhteen. Pahlavi täsmensi, että Yhdysvaltojen interventio seurasi presidentin lausuntoa, jonka mukaan apua saapuu, mikäli Iranin hallinto toimii ankarasti omaa kansaansa vastaan. Näin alkanut ilmakampanja muuttui myöhemmin Yhdysvaltain ja Israelin yhteiseksi operaatioksi.
Rampini tiedusteli Pahlavien yhteyksistä Iranissa asuvaan väestöön nykyisen laajan internet-pimennon aikana. Pahlavi vahvisti, että tiedonkulku on erittäin rajallista, mutta jotkut kansalaiset onnistuvat yhä käyttämään Starlinkiä tai lähettämään videomateriaalia farsinkielisille televisiokanaville. Eniten tietoa saadaan kuitenkin suorien kontaktien kautta. Pahlavi kertoi tavanneensa edellisenä päivänä diasporan jäseniä, joista osa oli juuri saapunut Iranista. Nämä henkilöt olivat osallistuneet 8. ja 9. tammikuuta järjestettyihin mielenosoituksiin, ja joukossa oli uhrien omaisia – ihmisiä, jotka olivat menettäneet sisaruksiaan tai muita sukulaisiaan tapahtumien aikana. Pahlavin mukaan Iranin kansan mieliala on äärimmäisen sinnikäs eikä kansa ole menettänyt toivoaan. Hän lähetti painokkaan viestin italialaiselle yleisölle: vaikka kansainvälisesti pohditaan tulitaukoa tai neuvottelujen jatkamista, Iranin hallinnon sota omaa kansaansa vastaan ei ole päättynyt. Hallinto vangitsee, kiduttaa ja teloittaa ihmisiä päivittäin. Pahlavi vaati Euroopan hallituksia painottamaan, että vaikka Iranin johto olisi mukana neuvotteluissa, Iranin kansaa ei saa unohtaa. Poliittisten vangien vapauttaminen ja teloitusten lopettaminen on puhtaasti humanitaarinen kysymys, joka menee diplomatian edelle. Hän kritisoi voimakkaasti sitä, että monet maat ovat kiirehtineet neuvottelupöytään hallinnon kanssa jättäen uhrit syrjään.
Keskustelussa nousi esiin myös huoli siitä, haluavatko Israel ja jotkut arabimaat mahdollisesti heikentää ja jakaa Iranin useampiin eri alueisiin. Pahlavi torjui tämän ajatuksen ja uskoi, että naapurimaat odottavat vakaata Irania. Vahva, demokraattinen Iran voisi edistää alueellista rauhaa ja tehdä yhteistyötä rajanaapureidensa, arabimaiden ja Israelin kanssa. Hän muistutti, että ennen vallankumousta Iranilla oli erinomaiset suhteet naapureihinsa, ja nämä suhteet voitaisiin rakentaa uudelleen sekulaarin ja demokraattisen hallinnon alaisuudessa. Pahlavi linjasi tavoitteeksi valtion, joka asettaa kansansa edun etusijalle sen sijaan, että se veisi ideologiaansa ulkomaille terrorismin ja radikalismin keinoin. Tämä edellyttää yhtenäistä, vakaata ja vahvaa maata.
Rampini siirsi keskustelun Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin, jota on kotimaassaan kritisoitu sodan tavoitteiden epäselvyydestä – onko kyseessä hallinnon vaihtamiseen tähtäävä sota vai ei. Pahlavi vastasi, että vaikka monet hallitukset eivät sitä suoraan sano, hallinnon vaihtaminen on lopullinen ratkaisu. Yhdysvaltain hallinnon linja on kuitenkin ollut selvä: maajoukkoja ei lähetetä Iraniin. Viimeinen liike jää Iranin kansan tehtäväksi. Pahlavi kuitenkin kysyi, kuinka kansalta voidaan odottaa paluuta kaduille ilman pelkoa tammikuun tapahtumien toistumisesta. Siksi hän katsoo, että sotilaallinen kampanja, joka tuhoaa hallinnon infrastruktuuria ja kansaansa vastaan käyttämiä joukkoja, on välttämätön kansan vapautumisen mahdollistamiseksi. Hän varoitti, että nopea tai ennenaikainen vetäytyminen konfliktista antaisi heikentyneelle hallinnolle mahdollisuuden jatkaa olemassaoloaan ja hautoa kostoa. Hallinnon legitiimiyden tunnustaminen neuvottelujen kautta antaisi sille ainoastaan lisäaikaa ostettavaksi ilman, että se luopuisi ydinasepyrkimyksistään tai terrorismin tukemisesta. Pahlavi rinnasti ulkopuolisen tuen tarpeen Euroopan historiaan: aivan kuten italialaiset partisaanit saivat apua toisen maailmansodan lopussa fasistien kaatamiseen ja ranskalaisten vapautus alkoi Normandian maihinnoususta, myös iranilaiset tarvitsevat ulkopuolista apua kaataakseen hallintonsa pienemmin ihmishenkien menetyksin. Hän esitti Euroopalle toiveen tukea kansaa tarjoamalla internetyhteyksiä, tuomitsemalla hallinnon toimet diasporaa vastaan Euroopassa ja vaatimalla tiukasti ihmisoikeuksien kunnioittamista.
Ohjelmassa käsiteltiin myös Hormuzinsalmen kriittistä tilannetta. Sotilasanalyytikko Gianluca Di Feo kommentoi salmen olevan "kaksinkertaisessa lukossa". Toisaalta vallankumouskaarti hallitsee salmea ja on ilmoittanut miinoittaneensa sen, ja toisaalta Yhdysvaltain laivasto pitää yllä merisaartoa. Yhdysvaltain merijalkaväki on valmiina tarkastamaan ja tarvittaessa takavarikoimaan Iraniin suuntaavia tai sieltä lähteviä aluksia. Salmi on noussut Iranin hallinnon tärkeimmäksi aseeksi, ja he uhkaavat sulkea myös Punaisenmeren Jemenin huthien tuella. Öljyn hinnat pysyvät korkeina, mikä varjostaa kansainvälistä talouskasvua. Di Feo arvioi, että Yhdysvalloilla ei näytä olevan puhtaasti sotilaallista ratkaisua salmen avaamiseksi, sillä kymmenettuhannet pommitukset eivät ole murtaneet teokratian valtaa. Myös Kiinan paine konfliktin päättämiseksi kasvaa sen Iranin öljystä riippuvaisen talouden vuoksi, ja Pakistan johtaa välitysyrityksiä neuvottelujen avaamiseksi.
Kun Pahlavilta kysyttiin, odottiko hän hallinnolta näin vahvaa sotilaallista vastarintaa, hän huomautti, että hallinnon ydin muodostuu nyt sen vallankumouskaartista. Muutoksen tapahtuminen riippuu pitkälti siitä, miten hallinnon sisäiset osat – armeija, poliisivoimat ja siviilihallinto – irtautuvat järjestelmästä ja liittyvät kansan puolelle. Pahlavi katsoo, että Iranin johto on jo joutunut turvautumaan "likaiseen työhön" tuomalla 5 000 taistelijaa Afganistanista, Irakista ja Libanonista, mikä osoittaa, etteivät he enää luota omiin kansalaisiinsa. Hän piti hallinnon esittämää voimaa täytenä kulissina sen todelliselle heikkoudelle, uskoen hallinnon olevan täydellisen romahduksen partaalla. Pahlavi painotti voimakkaasti, että tämä hallinto ymmärtää ainoastaan voiman kieltä ja että ydinaseuhkan ja terrorismin kitkeminen vaatii järjestelmän täydellistä tuhoamista.
Ohjelmassa näytettiin asiantuntija Paola Mileticin raportti Iranin nykyisestä valtarakenteesta iskuallon jälkeen. Raportin mukaan uusi ylin johtaja Mojtaba Khamenei on todennäköisesti haavoittunut ja jopa kasvoiltaan vammautunut. Häntä ei ole nähty tai kuultu maaliskuun 8. päivän nimityksensä jälkeen, ja hänen oletetaan pakoilevan Qomin kaupungissa turvallisuussyistä. Israelin iskujen kerrotaan poistaneen hallinnon korkeinta johtoa kymmenittäin, mukaan lukien Ali Larijanin, Amir Reza Soleimanin ja Ismail Ahmadnin. Iranin valtajärjestelmän johdossa toimivat nyt todellisuudessa vallankumouskaartin jäänteet ja parlamentin puhemies Mohammad Bagher Ghalibaf sekä ulkoministeri Abbas Araghchi, joka tunnetaan taitavana ajanpeluun mestarina neuvottelupöydissä. Pahlavi lisäsi tähän, että kansa pitää myös Mojtaba Khameneita diktaattorina ja vaatii koko järjestelmän lakkauttamista.
Lopuksi ohjelmassa esitettiin historiallista arkistokuvaa Reza Pahlavista lapsena uima-altaalla leikkimässä sekä kuvia vuoden 1971 Persepoliksen juhlallisuuksista, kun Pahlavin isä juhlisti Persian imperiumin 2500-vuotista historiaa. Pahlavi muisteli lapsuuttaan lämmöllä ja katsoi surullisena, miten paljon maa on muuttunut erityisesti naisten aseman suhteen vallankumouksen myötä. Rampini kyseenalaisti ohjelman lopussa, voidaanko nykyistä kruununprinssiä pitää demokraattisena, kun hänen isänsä johti maata kovalla kädellä diktaattorin ottein. Pahlavi vastasi tähän muistuttamalla kylmän sodan poliittisista paineista, joissa isä joutui taistelemaan sekä marksilaisia että islamisteja vastaan. Hän painotti, että hänen sukupolvensa, ja hän itse yli 47 vuoden ajan, on sitoutunut poliittiseen vapauteen ja demokratiaan. Hän kertoi tehtäväkseen ainoastaan helpottaa vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien sekä perustuslakia säätävän kokouksen järjestämistä, jotta Iranin kansa voisi itse läpinäkyvästi päättää omasta poliittisesta tulevaisuudestaan.
Iranin ja Yhdysvaltain konflikti kiihtyy Hormuzinsalmella – Aika on loppumassa tulitaukoneuvotteluissa
 |
| Aika käy vähiin Iranin konfliktin ratkaisemisessa, kun Hormuzinsalmi pysyy yhä suljettuna ja maiden väliset sotilaalliset jännitteet kärjistyvät uhkaavasti Yhdysvaltain ja Iranin osoittaessa voimaansa. |
Iranin sota on kestänyt jo 51 päivää. Vaikka Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin on kerrottu aiheuttaneen merkittävää tuhoa Iranin armeijalle ja Yhdysvallat väittää hallitsevansa Hormuzinsalmea merisaarrollaan, Iran pystyy edelleen kontrolloimaan alueen liikennettä. Hormuzinsalmi on tällä hetkellä suljettuna Iranin toimien vuoksi, huolimatta väitteistä, joiden mukaan Yhdysvaltain saarto olisi pitänyt sen auki.
Iranin kykyyn hallita salmea vaikuttavat kaksi keskeistä tekijää. Ensimmäinen on alueelle asetettu miinakenttä. Tarkkaa tietoa miinojen määrästä ei ole; niitä voi olla vain muutamia tai jopa tusina, ja on myös mahdollista, että kyseessä on pelkkä uhka. Joka tapauksessa miinojen tai niiden uhan läsnäolo pakottaa meriliikenteen siirtymään pohjoisemmaksi lähemmäs Sirrin saarta, mikä antaa Iranille entistä vahvemman otteen liikenteen kontrolloinnista. Iranilla arvioidaan olevan varastoissaan jopa 6 000 miinaa. Iranin ei odoteta käyttävän vapaasti ajelehtivia miinoja, sillä ne muodostaisivat uhan myös sen omalle meriliikenteelle. Sen sijaan varastoihin kuuluu ankkuroituja miinoja sekä merenpohjaan laskettavia miinoja, joita voidaan ohjata akustisilla tai magneettisilla sytyttimillä. Lisäksi erikoisjoukot voivat kiinnittää alusten kylkiin tarttuvia magneettimiinoja.
Yhdysvaltain laivastolla on kehittynyttä teknologiaa miinojen raivaamiseen, ja näiden miinojen poistaminen olisi periaatteessa suoraviivaista. Kuitenkin, heti kun yhdysvaltalaiset miinanraivaajat lähestyisivät miinakenttää, ne joutuisivat Iranin tulivoiman kantaman sisälle. Tämä aktivoisi Iranin puolustuksen toisen linjan, jota maa on valmistellut useiden vuosikymmenten ajan. Puolustusjärjestelmään kuuluu valikoima lennokkeja sekä ohjuksia, erityisesti meritorjuntaohjuksia. Koska miinakenttä pakottaa laivaliikenteen lähemmäs Iranin rannikkoa, näiden asejärjestelmien käyttö helpottuu merkittävästi.
Viimeisen vuorokauden aikana Iran on konkreettisesti osoittanut valtaansa salmessa. Se on uhannut kolmea alusta ja pakottanut muun muassa kaksi nestekaasua (LPG) kuljettavaa alusta kääntymään takaisin. Iranin suorittamien hyökkäysten ei uskota tähdänneen alusten upottamiseen, vaan niiden tarkoituksena on ollut ensisijaisesti pelotella. Yhdysvallat on ilmoittanut upottaneensa 150 irakilaista sota-alusta. Tämän seurauksena Iran on turvautunut yhä enemmän niin kutsuttuun hyttyslaivastoonsa. Kyseessä on joukko erittäin pieniä ja nopeita pikaveneitä, jotka on aseistettu konekivääreillä ja singoilla, ja niistä voidaan myös ohjata lennokkeja. Osa veneistä on miehittämättömiä, ja ne voivat toimia suurissa parvissa. Yksittäisinä nämä veneet eivät muodosta merkittävää uhkaa esimerkiksi yhdysvaltalaiselle meriliikenteelle, ja ne ovat nopeita sekä vaikeasti maalattavia. Yhdessä toimiessaan ne pystyvät kuitenkin haastamaan Yhdysvaltojen teknologisen ylivoiman puhtaalla lukumäärällään.
Yhdysvaltain asettama merisaarto poikkeaa luonteeltaan merkittävästi Iranin toiminnasta ja perustuu perinteisempään sotilaallisen voiman käyttöön. Saarto ei tosiasiallisesti sijaitse aivan Hormuzinsalmella, vaan Persianlahden toisessa päässä, avomerellä. Yhdysvallat käyttää satelliittiteknologiaa seuratakseen iranilaisten satamien liikennettä. Mikäli iranilainen alus jatkaa matkaansa, sitä varoitetaan ensin radioteitse. Jos tämä ei tehoa, alueelle lähetetään hävittäjiä, jotka voivat toimia joko tukikohdista käsin tai USS Abraham Lincoln -lentotukialukselta, varoituslennolle aluksen ylle. Mikäli tilanne ei vieläkään ratkea, Yhdysvallat siirtää paikalle hävittäjäaluksiaan luodakseen vahvan ja näkyvän pelotevaikutuksen. Viimeisenä keinona laivaston helikopterit voivat laskeutua aluksen kannelle ja vallata sen.
Kaikki nämä toimenpiteet on suunnattu iranilaisten alusten pysäyttämiseen. Tämä aiheuttaa merkittävän riskin, sillä suuri osa iranilaisista laivoista kuljettaa kiinalaisia tavaroita Kiinan ja Iranin välisen "aseita öljystä" -sopimuksen mukaisesti. Tilanteen eskaloituminen olisi erittäin todennäköistä, mikäli yhdysvaltalainen sota-alus ryhtyisi voimatoimiin kiinalaista alusta vastaan. Keskeisin ongelma konfliktin ratkaisussa on kuitenkin aika. Voimassa oleva tulitauko päättyy tiistai-iltana, ja Hormuzinsalmi on edelleen suljettuna. Aika löytää rauhanomainen ratkaisu käy vähiin.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=DYnFKU782n8, https://www.youtube.com/watch?v=kQ89qRBm0tU
Julkaisija: Reza Pahlavi, Sky News
Päivämäärä: 19. huhtikuuta 2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti