 |
| Konservatiivijohtaja Pierre Poilievre esittelee voimakkaita talouspoliittisia uudistuksia ja puolustaa yksityisomaisuuden suojaa samalla kun hän vaatii veronkevennyksiä ja tiukempaa menokuria hallitukselle. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Kanadan konservatiivipuolueen johtaja Pierre Poilievre on ottanut tiukasti kantaa maan poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen äskettäisen kansanedustajan loikkauksen jälkeen. Konservatiivien riveistä valittu kansanedustaja Marilyn Gladu siirtyi äskettäin Mark Carneyn johtaman liberaalihallituksen puolelle, mikä on herättänyt voimakasta turhautumista äänestäjien ja veronmaksajien keskuudessa.
Poilievren mukaan Carney pyrkii luomaan itselleen perusteettoman enemmistöhallituksen ja ohittamaan viime vaaleissa ilmaistun kansan tahdon. Gladu edusti vaalipiiriä, joka äänesti ylivoimaisesti konservatiiveja, ja hänen siirtymisensä on saanut monet kansalaiset kyseenalaistamaan oman äänensä merkityksen demokratiassa.Tämän poliittisen turbulenssin myötä keskusteluun on noussut lakialoite, joka mahdollistaisi kansanedustajien takaisinkutsumisen (recall legislation). Poilievre ilmoittaa tukevansa periaatetta, jonka mukaan äänestäjillä tulisi olla oikeus kutsua edustajansa takaisin ja pakottaa aikaan täytevaalit esimerkiksi silloin, kun edustaja vaihtaa puoluetta kesken kauden. Aloitteen toteutuessa äänestäjät voisivat kerätä adressin, jonka saavuttaessa tietyn rajan edustaja menettäisi paikkansa, ja vaalipiirissä järjestettäisiin uudet vaalit. Vaikka asia ei ole vielä konservatiivipuolueen virallinen linjaus, Poilievre aikoo viedä keskustelua eteenpäin puolueensa sisällä. Hän huomauttaa esittäneensä vastaavaa lainsäädäntöä jo noin 20 vuotta sitten ja muistuttaa, että jokaisessa muussa ammatissa virheistä tai lupausten pettämisestä seuraa irtisanominen, mutta politiikassa edustaja saa pitää paikkansa ja palkkansa kauden loppuun asti.
Talous ja elinkustannusten nousu muodostavat keskeisen osan Poilievren poliittista linjausta. Hän vaatii liittovaltion polttoaineveron, joka on suuruudeltaan 25 senttiä litralta, välitöntä poistamista vuoden loppuun saakka. Tämä toimenpide säästäisi keskimääräiselle nelihenkiselle perheelle noin 1 200 dollaria jouluun mennessä. Poilievre korostaa, että hallitus kerää tällä hetkellä miljardeja dollareita ylimääräisiä verotuloja kohonneiden öljyn hintojen vuoksi öljy-yhtiöiden voittojen kasvaessa. Polttoaineveron poistaminen alentaisi paitsi hintoja bensa-asemilla, myös ruoan, lentojen ja Amazon-pakettitoimitusten hintoja, sillä kaikki kulutustavarat liikkuvat polttoaineen voimalla ja kuljetuskustannukset siirtyvät suoraan kuluttajahintoihin.
Vaikka maailmanlaajuiset konfliktit, kuten Hormuzinsalmen sulkeminen, vaikuttavat öljyn hintaan, Poilievre tähdentää, että polttoaine on Kanadassa noin 20 prosenttia kalliimpaa kuin Yhdysvalloissa nimenomaan korkeamman verotuksen vuoksi. Pitkällä aikavälillä hän esittää ratkaisuksi resurssien avaamista ja öljyn sekä kaasun tuotannon lisäämistä. Kanadan tulisi myös perustaa strateginen öljyreservi, jota voitaisiin myydä markkinoille hintojen ollessa huipussaan. Tämä vahvistaisi Kanadan dollaria ja parantaisi kansalaisten ostovoimaa huomattavasti, suojaten maata kansainvälisiltä hintapiikeiltä.
Poilievre arvostelee erittäin voimakkaasti pääministeri Mark Carneyn talouspolitiikkaa ja asiantuntemusta. Hän muistuttaa varoittaneensa inflaatiokriisistä jo vuosia sitten, kun hallitus alkoi painaa satoja miljardeja dollareita uutta rahaa. Carneyn aiemmat arviot mahdollisesta deflaatiosta olivat Poilievren mukaan täysin virheellisiä, ja hänen politiikkansa aiemmin Isossa-Britanniassa aiheutti G7-maiden pahimman inflaation sekä vakavan asuntokriisin, joka tuhosi kokonaisen sukupolven ostovoiman. Poilievre tähdentää, että rahan painaminen alijäämien rahoittamiseksi johtaa väistämättä hintojen nousuun, mikä toimii piilotettuna ja regressiivisenä verona. Tämä inflaatiovero iskee voimakkaimmin pienituloisiin, kun taas rikkaat ja byrokraatit hyötyvät saadessaan varat käyttöönsä ennen niiden arvon laskua ja näkemällä omaisuutensa arvon nousevan. Esimerkkinä onnistuneesta talouspolitiikasta Poilievre nostaa Sveitsin, joka ei rahoita valtion menoja rahaa painamalla, pitää budjettinsa tasapainossa ja ylläpitää vahvaa kultavarantoa, minkä ansiosta maan inflaatio on pysynyt erittäin alhaisena 25 vuoden ajan.
Konservatiivijohtaja vastustaa jyrkästi myös hallituksen suunnitelmia ottaa käyttöön uusia piilotettuja hiiliveroja, kuten teollisuudelle suunnattu puhtaiden polttoaineiden säännös. Tämän säännöksen kustannus pumpulla on tällä hetkellä 7 senttiä, mutta se on nousemassa 17 senttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Poilievre pitää kyseistä säännöstä edeltäjäänsä huonompana, sillä kansalaiset eivät saa siitä minkäänlaisia palautuksia, vaan rahat ohjataan teollisuustukiin vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämiseksi.
Valtion menojen kurissapitämiseksi Poilievre esittää laajoja ja yksityiskohtaisia leikkauksia. Hän aikoo karsia byrokratiaa ja lopettaa konsulttien käytön, johon liittovaltio käyttää tällä hetkellä jopa 27 miljardia dollaria vuodessa – summa, joka on noussut 130 prosenttia viimeisen vuosikymmenen aikana. Lisäksi leikkauslistalla ovat yritystuet, ulkomaanapu, perusteettomat turvapaikanhakijoiden tuet sekä 90 miljardin dollarin arvoinen suurnopeusjunahanke. Poilievren mukaan junahanke on valtava rahan tuhlaus, joka maksaa veronmaksajille 8 000 dollaria perhettä kohden, vaikka lähes 70 prosenttia kanadalaisista ei tulisi koskaan käyttämään sitä. Menokurin takeeksi hän esittää "dollari dollarista" -lakia, joka velvoittaisi jokaisen ministerin löytämään uutta kulutusta vastaavan summan säästöjä muualta hallinnosta ennen uusien hankkeiden aloittamista.
Brittiläisen Kolumbian tilanne ja yksityisomaisuuden suoja ovat myös nousseet keskeisiksi teemoiksi Cowichan-päätöksen myötä. Korkeimman oikeuden päätös, joka myönsi alkuperäiskansalle oikeuksia laajoihin maa-alueisiin historiallisen kalastustoiminnan perusteella, asettaa merkittävän määrän yksityisomaisuutta oikeudelliseen epävarmuuteen. Poilievre on esittänyt nelikohtaisen suunnitelman omaisuudensuojan turvaamiseksi. Ensimmäiseksi hän vaatii hallitusta perumaan ohjeistuksensa, joka tällä hetkellä estää valtion lakimiehiä puolustamasta perinteistä yksityisomistusoikeutta oikeudenkäynneissä. Toiseksi hän linjaa, ettei hallituksen tulisi allekirjoittaa uusia sopimuksia ilman selkeää kirjausta siitä, että yksityinen omaisuus on etusijalla kaikissa maakiistoissa. Kolmanneksi hän vaatii Carneyltä selkeää ja välitöntä suunnitelmaa tilanteen ratkaisemiseksi, ja neljänneksi hän ehdottaa parlamentaarisen komitean perustamista tutkimaan laillisia ja perustuslaillisia keinoja yksityisomaisuuden suojaamiseksi koko valtion alueella.
Poilievre kertoo pitävänsä erittäin tärkeänä jatkuvaa ja suoraa yhteyttä kansalaisiin ohi perinteisen median. Hän kuvailee äskettäistä vierailuaan Joe Roganin suositussa podcastissa erinomaiseksi kokemukseksi. Hän arvostaa Roganin aitoutta, avarakatseisuutta ja kykyä syventyä asioihin tavalla, joka resonoi miljoonien ihmisten kanssa. Poilievre kiertää aktiivisesti tapaamassa työtätekeviä ihmisiä, kuten putkimiehiä, yksinhuoltajia, sotilaita ja pienyrittäjiä heidän arjessaan. Hän painottaa, ettei aio luovuttaa taistelua paremman ja vapaamman maan puolesta, ja on täysin sitoutunut viemään poliittisen ohjelmansa päätökseen asettaen kansan edun ja maan taloudellisen vahvuuden etusijalle.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=2v8isg1WChs
Päivämäärä: 12.4.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti