 |
| Yhdysvaltain teollisuuden elpyminen on alkanut haastaa vuosikymmeniä jatkunutta finanssispekulaatiota ja työpaikkojen karkaamista ulkomaille, tavoitteenaan palauttaa kansallinen tuotantokyky ja energiaomavaraisuus. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Talous, teollisuuden tuho ja taistelu paluusta tuotantoon: Promethean PAC:n katsaus Yhdysvaltain suuntaan
Promethean PAC on järjestänyt seitsemännen välivaalien "Bootcamp"-koulutustilaisuutensa, jonka tavoitteena on käsitellä poikkeuksellisen merkittävää haastetta koskien sitä, mitä välivaalien voittaminen todella vaatii. Keskustelun ytimessä on se, kuinka ylittää ja läpäistä meneillään oleva psykologinen sodankäynti, johon tällä hetkellä sekoittuu myös eräänlainen sodan sumu.
Tilaisuuden päämääränä on saada ihmisten mielet oikeaan tilaan, jotta he voivat tehdä oikeita päätöksiä niin vielä tulevissa esivaaleissa, Teksasin toisella kierroksella kuin lopulta myös erittäin tärkeissä marraskuun yleisissä vaaleissa.Keskustelu avataan kahdella erittäin merkittävällä huomiolla. Vaikka eilen vietettiin "vapautuksen päivän" (Liberation Day) vuosipäivää, sitä edeltävänä päivänä tapahtui jotain vieläkin näyttävämpää: Artemis 2 -laukaisu, joka lähettää ihmisiä takaisin Kuun läheisyyteen erittäin pitkän tauon jälkeen. Vaikka tällä lennolla ei laskeuduta Kuun pinnalle, vaan kierretään sitä, kaikkien aikojen suurimman raketin onnistunut laukaisu palauttaa Yhdysvallat takaisin inhimillisen edistyksen eturintamaan. Tämä saavutus pakottaa työntymään uusille rajoille paikkoihin, joissa on löydettävä uusia universaaleja periaatteita. Avaruudessa olosuhteet, kuten säteily ja painottomuus, eroavat täysin maapallon olosuhteista, mikä pakottaa ihmiskunnan ymmärtämään universumin lakeja syvällisemmin kyetäkseen toimimaan niiden mukaisesti ja laajentumaan avaruuteen.
Tämä on äärimmäisen tärkeää taloudesta puhuttaessa. Vaikka talouskeskustelu väistämättä sisältää numeroita, dataa ja lukuja, kaiken talouden perustana on oltava näkemys siitä, että taloutta ajaa ensisijaisesti inhimillinen luovuus. Tämä on ominaisuus, joka on ainutlaatuinen ihmiselle ja jota eläimillä ei ole. Kyky löytää uusia periaatteita ja käyttää niitä luonnon hallitsemiseksi on keskeistä. Kun ihmiset menettävät käsityksen omasta luovasta potentiaalistaan ja kyvystään vaikuttaa universumin kehitykseen, heitä on helppo manipuloida ja heistä tulee uhreja ja häviäjiä. Kuten Scott Bessent on todennut, erään poliittisen puolueen strategia on kompensoida häviäjiä; kun kaikille uskotellaan, ettei heillä ole valtaa, heidät voidaan pitää tyytyväisinä heittämällä heille vain hieman almuja. Keskeinen haaste on palauttaa kansalaisten tuottava identiteetti, jotta he voivat todella ymmärtää, kuinka vallankumouksellinen mennyt vuosi on todellisuudessa ollut.
Tällä hetkellä on havaittavissa tietynlaista hämmennystä kansalaisten keskuudessa, mitä tuore CNN:n mielipidemittauskin osaltaan heijastaa. Mittauksen mukaan presidentti Donald Trumpin talouspolitiikan hyväksyntä on ollut 31 prosenttia ja se on romahtanut erityisesti alle 40-vuotiaiden keskuudessa. Vaikka kyselyihin sisältyy aina omat puutteensa, se kuvastaa kuitenkin todellista levottomuutta. Tilannetta on epäilemättä pahentanut Iranin konflikti ja siitä seurannut bensiinin hinnan nousu. Hinnannousu ei kuitenkaan johdu suoraan Iranista, sillä Yhdysvallat on energiaomavarainen, vaan se on suurelta osin seurausta vakuutusmarkkinoiden ja spot-markkinoiden spekulaatiosta sekä siitä, miten brittiläiset tahot kontrolloivat finanssijärjestelmää.
Yhdysvaltain hallinto on vastannut tähän palauttamalla huomion todellisuuteen. Valkoisen talon tuoreen lausunnon mukaan presidentti Trump hylkäsi tasan vuosi sitten vapaakaupan illuusiot ja asetti amerikkalaiset ja Amerikan etusijalle. Tulokset ovat olleet hämmästyttäviä: yli 20 uutta kauppasopimusta, biljoonien investoinnit teollisuuteen, halvemmat lääkkeet ja pienempi tavarakaupan alijäämä. Teollisuustuotannon indeksi on korkeimmillaan sitten vuoden 2019, ja Yhdysvallat ohitti Japanin raakateräksen tuotannossa vuonna 2025 ensimmäistä kertaa kahteen ja puoleen vuosikymmeneen. Lisäksi juuri julkaistut teollisuuden työllisyysluvut ylittivät reilusti 70 000 odotukset ollen lähes 180 000 uutta työpaikkaa, samalla kun julkisen sektorin työpaikat jatkavat vähenemistään.
Tämän ymmärtämiseksi on tarkasteltava laajempaa historiallista kehitystä. Varsinaisessa tuottavassa työssä olevan työvoiman osuus on laskenut voimakkaasti aina 1880-luvulta lähtien, ja romahdus kiihtyi todella NAFTA-sopimuksen myötä. Esimerkiksi Macombin piirikunta Detroitin pohjoispuolella, joka tunnettiin konepajojen keskuksena ja korkeasti koulutetuista teollisuustyöntekijöistään, on menettänyt NAFTA:n aikakaudesta lähtien lähes puolet teollisuustyöpaikoistaan. Tämä on vaikuttanut suoraan kotitalouksien tuloihin. Allen Parkin alueella, joka oli aiemmin vakaa ja mukava sinikaulustyöläisten keskiluokkainen yhteisö, reaalinen kotitalouden mediaanitulo on romahtanut vuoden 1990 yli 70 000 dollarista alle 47 000 dollariin nykypäivänä. Saman alueen Lincoln Parkin kaupunki kärsi muutama vuosi sitten yhdestä osavaltion pahimmista huumeiden yliannostusongelmista, mikä on suoraa seurausta teollisuustyöpaikkojen katoamisesta.
Lyndon LaRouchen kehittämä pedagoginen laite, "kolmoiskäyrä" (triple curve), auttaa hahmottamaan tätä talouden muutosta. Ylimmäinen käyrä edustaa finanssiaggregaatteja, kuten johdannaisia ja asuntolainavakuudellisia arvopapereita, joita on taloudessa liikkeellä biljoonia dollareita. Keskimmäinen käyrä edustaa monetaarisia aggregaatteja, eli keskuspankin painamaa rahaa. Alin käyrä puolestaan kuvastaa fyysisen talouden, kuten teollisuuden tuotannon, romahdusta. Tämä on ollut talouden suunta ainakin 40–50 vuoden ajan, ja se kiihtyi, kun Yhdysvallat irrotti dollarin kultakannasta vuonna 1971 ja siirtyi sääntelyn purkamiseen ja kvantitatiiviseen keventämiseen. Näitä ylempiä raha- ja finanssikäyriä ovat hallinneet Lontoon City ja Wall Street, joita Trump kutsuu globaaliksi finanssieliitiksi.
Alle 40-vuotiaat kansalaiset eivät ole koskaan eläneet terveessä taloudessa, ja siksi he eivät edes tiedä, miltä sellainen näyttää. Presidentti Trump yrittää nyt kääntää tämän vuosikymmeniä jatkuneen kehityksen suunnan siten, että raha- ja finanssipolitiikka tukisivat fyysisen talouden kasvua. Tämän muutoksen odotetaan näkyvän voimakkaammin vuoden 2024 ja sen jälkeisten vuosien aikana, jolloin fyysinen talous alkaa nousta ylöspäin. Peter Navarron mukaan teollisuuden parantuminen ei perustu sentimenttiin tai odotuksiin toisin kuin osakemarkkinoilla, vaan kyse on todellisista muutoksista fyysisessä maailmassa: työpaikkojen ja viennin kasvusta sekä uusien tehtaiden avaamisesta.
Trumpin hallinnon toimet, kuten tullit ja vähintään 18 biljoonan dollarin ulkomaiset investoinnit, tähtäävät tämän fyysisen käyrän nostamiseen. Keskeisessä roolissa on energiaomavaraisuus, joka ei koske vain öljyä ja maakaasua, vaan myös ydinvoiman renessanssia ja tulevaisuuden fuusioenergiaa. Lisäksi hallinto on käynnistänyt "Project Vault" -hankkeen, jonka tarkoituksena on varmistaa kriittisten mineraalien jalostuskyky Yhdysvalloissa takaamalla vakaat hinnat ja luotettavan rahoituksen pitkäaikaisille investoinneille, jotta ulkomaiset kilpailijat eivät voi enää polkea hintoja ja tuhota amerikkalaisia investointeja. Yksi suurimmista uudistuksista on 100 prosentin poisto-oikeus (100% expensing), joka mahdollistaa uuden tehtaan kustannusten vähentämisen verotuksessa heti ensimmäisenä vuonna 15 tai 20 vuoden sijaan.
Tuotannon elvyttämiseen tähtäävän "kultakauden" (Golden Age) visio tarkoittaa paluuta aikaan, jolloin yksi tulo riitti perheen elättämiseen ja talon ostamiseen, verrattuna nykytilanteeseen, jossa edes kaksi tuloa ei tahdo riittää. Presidentti William McKinleyn sanoin: halpa hinta on epätoivon symboli; halvat hinnat tekevät halpoja tavaroita, halvat tavarat tekevät halpoja ihmisiä ja halvat ihmiset tekevät halvan maan. Nyt nähdäänkin merkittäviä edistysaskeleita, kuten Yhdysvaltojen ensimmäinen alumiinisulatto 70 vuoteen ja ensimmäiset uudet ydinreaktorit sukupolveen.
Promethean Action -tiimi osallistui hiljattain myös CPAC-konferenssiin Dallasissa, Teksasissa, tuoden esille tätä taloudellista sanomaa. Tiimin näyttävä osasto houkutteli runsaasti väkeä, ja he jakoivat merkittävän määrän materiaalia, kuten American System 2.0 -pamfletteja ja muuta kirjallisuutta. Osaston suosituin kyltti esitti presidentti Trumpia klassisena elokuvacowboyna. Konferenssissa tehtiin lisäksi radio- ja tv-haastatteluja sekä tavoitettiin kansainvälisiä sisällöntuottajia, mikä osoitti liikkeen kasvaneen ja laajentuneen huomattavasti. Hallinto suunnittelee syyskuulle suurta välivaalien konventtia, jonka tarkoituksena on tuoda kaikki saavutukset ja fyysisen talouden vahvistuminen kansalaisten tietoisuuteen.
Trumpin historiallinen isku brittiläisen imperialismin ytimeen: Hormuzinsalmen vakuutuslypsy, sveitsiläiset rahanpesupankit ja Britannian armeijan paljastunut suunnitelmattomuus
 |
| Geopoliittinen valtapeli siirtyy varjoista valoon, kun Yhdysvallat purkaa järjestelmällisesti meriliikenteen vakuutusmonopoleja, iskee terroristien rahanpesukanaviin Sveitsissä ja pakottaa pitkään Yhdysvaltain sotilaalliseen suojaan nojanneen Britannian kohtaamaan oman puolustusstrategiansa puutteet. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Presidentti Donald Trump on lähettänyt maailmanlaajuiselle järjestelmälle poikkeuksellisen tiukan viestin ilmoittamalla, ettei Yhdysvaltoja tai sen johtajia tulla enää koskaan kiristämään. Kyseessä ei ole vain uhkaus, vaan pitkään varjoissa käydyn geopoliittisen pelin tuominen avoimesti päivänvaloon. Trump on ilmaissut suoraan, ettei hänelle ole enää merkitystä, syntyykö Iranin kanssa sopimus vai ei, sillä Yhdysvallat on hänen mukaansa jo voittanut konfliktin. Hän on vaatinut täyttä sataa prosenttia ehdoistaan, jättämättä vastapuolelle minkäänlaisia valttikortteja.
Vaikka julkisuudessa jotkut ovat arvostelleet presidenttiä piittaamattomuudesta tai jopa vaatineet perustuslain 25. lisäyksen käyttöönottoa, nämä tahot jättävät huomiotta tilanteen todellisen luonteen. Iran ei ole tässä skenaariossa Yhdysvaltojen todellinen pääkohde, vaan ainoastaan yksi pelinappula laajemmassa shakkilaudassa, jota brittiläinen imperiumi on hallinnut yli vuosisadan ajan. Presidentin varsinaisena tähtäimenä on koko valtarakenteen infrastruktuuri: taloudelliset kuristuspisteet, energiavirtojen riippuvuudet ja kansainvälinen offshore-pankkijärjestelmä.
Yli vuosisadan ajan Hormuzinsalmi on toiminut tämän järjestelmän äärimmäisenä vipuvartena, jonka hallitsija on sanellut sen, kuka maailmassa menestyy ja kuka ei. Britannia on hallinnoinut tätä kuristuspistettä Iranin kautta lukuisten hallinnonvaihdosten myötä aina Mohammad Mosaddeghin ajoista lähtien. Järjestelmän keskeisenä toimintaperiaatteena on ollut alueen pitäminen epävakaana ja salmen hallinnan pitäminen kiistanalaisena, jolloin koko maailma on pidetty riippuvaisena. Tämä on toiminut klassisen suojelurahan tavoin: epävakaus estää laivojen vapaan kulun, minkä jälkeen turvallisesta läpikulusta peritään kova hinta.
Lloyd's of London on toiminut tämän järjestelmän vakuutuskäsivartena. Aina kun alueella on ilmennyt levottomuuksia ja symbolisia "ikkunoita on rikottu", Lontoon City on käärinyt voitot nostamalla laivaliikenteen vakuutusmaksuja ja ottamalla oman osuutensa jokaisesta salmen läpi kulkevasta aluksesta. Presidentti Trump on nyt puuttunut tähän suoraan ja purkanut tämän vuosikymmeniä jatkuneen vakuutuslypsyn. Kun Lloyd's perui vakuutuksia kriisin iskiessä, presidentti määräsi Yhdysvaltain valtiovarainministerin astumaan väliin ja tarjoamaan yhdysvaltalaisen vakuutusturvan laivoille.
Katkaistuaan järjestelmän taloudellisen käsivarren, hän on nyt saattamassa työn loppuun sotilaallisesti ja lopettamassa tämän globaalin kiristyksen. Trump on tehnyt selväksi, ettei hallintaa tai voittajien ja häviäjien valikointia enää sallita. Yhdysvallat ei ainoastaan ottanut salmea haltuunsa, vaan se myös nimesi järjestelmän sen oikealla nimellä ja kieltäytyi pelaamasta vanhojen sääntöjen mukaan. Britannian pääministeri Keir Starmer, jonka maalla on ollut vuosisatainen ote salmeen, on ilmoittanut, ettei Britannia liity Yhdysvaltain saartoon. Trump on vastannut tähän rinnastamalla Starmerin lausunnot Neville Chamberlainin historiallisiin puheisiin. Britannia ei ainoastaan menettänyt pääsyään salmeen, vaan se menetti koko pelin.
Fyysisen saarron ja vakuutusjärjestelmän haltuunoton rinnalla Yhdysvallat on iskenyt massiivisella voimalla järjestelmän rahavirtoihin. Toimenpiteet ovat alkaneet Dubaista, joka on toiminut valtavana rahanpesukoneena öljytulojen muuttamiseksi puhtaiksi dollareiksi. Yhdistyneiden arabiemiirikuntien viranomaiset ovat pidättäneet kymmeniä Iranin vallankumouskaartiin (IRGC) kytköksissä olevia rahanvaihtajia, sulkeneet näiden yrityksiä ja lakkauttaneet toimistoja, katkaisten Persianlahden valtioiden rahoituskoneiston.
Vielä merkittävämpi isku nähtiin vain kaksi päivää ennen sotilasoperaatio "Epic Furyn" käynnistymistä, kun Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent otti käyttöön Patriot Act -lain 311. pykälän, jota pidetään taloudellisen sodankäynnin järeimpänä aseena eli "ydinaseena". Tämä toimenpide kohdistettiin suoraan sveitsiläiseen MBaer Merchant Bank -investointipankkiin Zürichissä. Kyseinen pankki oli pessyt yli 100 miljoonaa dollaria Iranin vallankumouskaartin terrorismiin kytkeytyviä varoja. Pankki on nyt asetettu selvitystilaan.
Valtiovarainministerin antama tiukka varoitus ei koskenut vain Irania, vaan se oli suora ilmoitus kaikille pankeille siitä, että Yhdysvallat tulee suojelemaan talousjärjestelmänsä eheyttä aggressiivisesti koko virkavallan voimalla. Yhdysvaltain tähtäimessä on myös Lontooseen rekisteröityjä instituutioita, kuten kaksi kryptovaluuttapörssiä, jotka ovat käsitelleet noin miljardin dollarin edestä vallankumouskaartin varoja vuodesta 2023 lähtien, sekä Santander UK, joka on pyörittänyt iranilaisia petrokemian peiteyrityksiä aivan Buckinghamin palatsin läheisyydessä.
Tämän valtavan geopoliittisen mullistuksen keskellä Britannian oma sotilaallinen ja strateginen tyhjiö on paljastunut poikkeuksellisella tavalla. Britannian ilmavoimien komentaja (Air Chief Marshal), Sir Richard Knighton, joutui tällä viikolla myöntämään julkisesti, että Yhdistynyt kuningaskunta päivittää vasta nyt hallituksensa sotasuunnitelmaa (war book), jota ei ole aktiivisesti ylläpidetty sitten kylmän sodan päättymisen. Kolmenkymmenen vuoden ajan kestänyt suunnitelmattomuus on johtanut siihen, että institutionaalinen tieto on kadonnut ja sotilaallinen lihasmuisti on heikentynyt niin, että vain harvat Britanniassa tietäisivät, kuinka vastata todelliseen sotatilaan.
Syy tähän vuosikymmeniä kestäneeseen toimettomuuteen on selvä: Britannia nojasi täysin Yhdysvaltain sotilaalliseen voimaan. Järjestelyssä Yhdysvallat tarjosi sotilaat ja lentotukialusryhmät, kun taas Lontoo hoiti taloudellisen putkiston ja informaatiohallinnan. Tätä järjestelyä pyöritettiin Naton kautta, jonka poliittista suuntaa Britannia on vahvasti muovannut. Konfliktit Irakissa, Libyassa, Syyriassa ja Afganistanissa olivat kaikki operaatioita, joissa brittiläisellä tiedustelulla oli merkittävä rooli Yhdysvaltain sotilaallisen voiman ohjaamisessa haluttuun suuntaan. Presidentti Trumpin kyseenalaistettua tämän asetelman syvällisesti, brittiläinen valtakoneisto on ajautunut shokkiin. Ilman Yhdysvaltain pyyteetöntä aseellista tukea Britannia on jäänyt ilman toimivaa sotasuunnitelmaa, mikä on sivilisaatiotason tunnustus toimintakyvyttömyydestä.
Kriisin kerrannaisvaikutukset heijastuvat myös suoraan Euroopan energiaturvallisuuteen ja poliittiseen vakauteen. Vuosikymmenien ajan ajettu vihreän siirtymän ideologia on kohdannut fyysisen todellisuuden välittömästi Hormuzinsalmen sulkeuduttua. Irlannissa maanviljelijät ja kuorma-autonkuljettajat ovat jalkautuneet kaduille suurella voimalla, sillä peräti 600 maan 1 500 huoltoasemasta on jäänyt kokonaan ilman polttoainetta. Tilanne on kärjistynyt niin pitkälle, että Irlannin puolustusvoimat on komennettu omia maanviljelijöitä vastaan, ja samaan aikaan raportoidaan lukuisten poliisien ja sotilaiden ilmoittautuneen sairauslomalle välttääkseen operaatioon osallistumisen.
Pääministeri Starmer on yrittänyt vierittää syyn brittiläisten korkeista energialaskuista Trumpin ja Putinin harteille, mikä näyttäytyy selkeänä tappion myöntämisenä valtiolta, joka itse rakensi kyseisen offshore-pankkijärjestelmän ja kuristuspisteiden verkoston, sekä pakotti vihreän hallinnon omille kansalaisilleen. Yhdysvaltain presidentti on siirtänyt koko globaalin pelikentän uuteen asentoon, paljastamalla ja purkamalla vuosikymmeniä piilossa olleet valtakeskittymät avoimesti kaikkien nähtäville.
Brittien sotilaallisen strategian pitkäaikainen nojautuminen Yhdysvaltoihin ja tämän järjestelyn murtuminen onkin erittäin keskeinen osa nykyistä geopoliittista murrosta. Britannian ilmavoimien komentajan Sir Richard Knightonin tuore myöntyminen siitä, ettei heidän "sotasuunnitelmaansa" (government war book) ole päivitetty 30 vuoteen, paljastaa brittiläisen järjestelmän syvän rakenteellisen heikkouden – ja syynä on juuri heidän vuosia jatkunut täysi riippuvuutensa Yhdysvaltain sotilasvoimasta.
Näin Britannian toimintamalli on rakentunut – ja näin se on nyt rapautumassa:
1. "Yhdysvallat lihaksena, Britannia aivoina" -toimintamalli
Brittiläinen imperiumi on kylmän sodan päättymisen jälkeen toiminut mallilla, jossa he eivät ole tarvinneet omaa massiivista sotilaallista iskuvoimaa tai edes itsenäistä suunnitelmaa täysimittaisen sodan varalle.
Sen sijaan Britannia on ohjannut poliittista narratiivia, hyödyntänyt tiedusteluaan ja käyttänyt diplomaattista ja taloudellista verkostoaan (erityisesti Lontoon Cityn kautta). Kun kovaa sotilaallista voimaa on tarvittu, Britannia on ohjannut Yhdysvallat toimimaan "lihaksena".
Yhdysvallat on tarjonnut lentotukialukset, joukot, logistiikan ja aseistuksen. Brittien rooli on ollut suunnitella operaatiot, rakentaa niille poliittinen ja tiedustelullinen oikeutus ja vetää Yhdysvallat mukaan. Tästä syystä Britannian omat strategiset sotasuunnitelmat ovat päässeet ruostumaan: heidän ensisijainen "sotasuunnitelmansa" oli varmistaa, että Yhdysvallat hoitaa taistelut heidän puolestaan.
2. Nato kulissina ja välineenä
Tätä järjestelyä on pitkälti hallinnoitu Naton kautta. Britannia on historiallisesti ollut Naton poliittisen suunnan ja operaatioiden merkittävä arkkitehti. Kun tarkastellaan lähihistorian suuria konflikteja – kuten Irak, Libya, Syyria ja Afganistan – Britannia ja sen tiedustelu ovat usein olleet voimakkaasti vaikuttamassa taustalla siihen, että Yhdysvallat on suunnannut voimansa näihin kohteisiin.
Nato toimi poliittisena suojana, jonka avulla brittiläisen imperiumin intressit voitiin pukea "kansainvälisen yhteisön" tai "liittouman" yhteisiksi turvallisuusoperaatioiksi. Todellisuudessa Yhdysvaltain veronmaksajat ja sotilaat kantoivat päävastuun ja maksoivat raskaimman hinnan brittiläisten ohjaamista geopolitiikan siirroista.
3. Trumpin irtautuminen rikkoo kaavan
Presidentti Trumpin linjaukset, joissa hän asettaa Yhdysvaltojen oman edun etusijalle ja purkaa sitoumuksia tällaisiin järjestelyihin, muodostavat eksistentiaalisen uhan Britannian toimintamallille.
Trumpin ilmoitus, ettei Yhdysvaltoja enää kiristetä tai käytetä muiden valtioiden välineenä, tarkoittaa, että Britannia ei voi enää automaattisesti luottaa Yhdysvaltoihin omien operaatioidensa toimeenpanijana.
Kun Yhdysvallat vetäytyy tästä "lihaksen" roolista ja kyseenalaistaa Naton ehdottoman suojan, Britannia jää yksin asioiden kanssa. Tämän seurauksena koko kulissi kaatuu, ja Sir Richard Knightonin on ollut pakko myöntää, ettei heillä ole toimivaa itsenäistä sotasuunnitelmaa. Institutionaalinen muisti ja kyky suunnitella ja johtaa itsenäisesti laajamittaista konfliktia ovat kadonneet vuosikymmenten aikana. Ilman Yhdysvaltain sotakoneistoa takanaan brittiläinen järjestelmä on menettänyt pelotteensa ja todellisen toimintakykynsä konfliktitilanteissa. Yhdysvaltain suojeluksen loppuminen pakottaa Britannian kohtaamaan todellisuuden tilanteessa, jossa se on laiminlyönyt oman puolustuksensa ja riippumattomuutensa ylläpidon luottaessaan siihen, että amerikkalaiset tulevat aina apuun.
Tämä dynamiikka osoittaa, ettei kyse ole vain yksittäisistä alueellisista konflikteista, vaan pitkään vaikuttaneiden valtarakenteiden ja suurvaltojen välisen työnjaon totaalisesta purkautumisesta.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=yxIEq1qz_aM
Susan Kokinda, : Antinniemi / Rapsodia (Promethean Action)
Päivämäärä: 12.4.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti