 |
| Euroopan energiakriisin syveneminen ja geopoliittiset jännitteet ovat johtaneet koviin linjauksiin niin unionin sisällä kuin sen ulkopolitiikassakin, laittaen EU-johtajien ja jäsenmaiden yhtenäisyyden ennennäkemättömälle koetukselle. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Tiistaina 31. maaliskuuta 2026 julkaistussa tilannekatsauksessa käsitellään Euroopan alati epämukavammaksi käyvää energiatilannetta. Tilanne on saavuttanut pisteen, jossa Bryssel neuvoo kansalaisia harkitsemaan matkustamisen vähentämistä energian säästämiseksi.
Energia on perinteisesti ollut Euroopan teollisuuden elinehto ja vaurauden pääkatalysaattori. Yhtälö on yksinkertainen: jos tarjolla on runsaasti energiaa kohtuulliseen hintaan, vauraus on todennäköistä. Jos tilanne on päinvastainen, tarjonta kiristyy ja hinnat nousevat, vauraus on kaukana. Kun eurooppalaisilta johtajilta ja medialta kysytään syytä tilanteeseen, syyksi esitetään aina ulkopuoliset tekijät, kuten Vladimir Putin, Donald Trump, Iranin sota tai Hormuzinsalmi. Politiikkaa ei nähdä koskaan syyllisenä, vaan linjaukset ovat aina oikeita.
Kaasutilanne on Euroopassa tällä hetkellä yhtä huolestuttava kuin kireä öljytarjontakin. Euroopan kaasuvarastojen täyttöaste on tällä hetkellä 28 prosenttia, kun viiden vuoden keskiarvo samaan aikaan on 40 prosenttia. Vaikka varastojen on täysin normaalia olla alimmillaan heti talven ja runsaan lämmityskäytön jälkeen, huolenaiheena on itse lukema ja sen konteksti. Viimeisen viiden vuoden aikana alin lukema on ollut 26,6 prosenttia, ja se mitattiin välittömästi Ukrainan sodan alettua. Tämän jälkeen Eurooppa teki nesteytetyn maakaasun (LNG) sopimuksia Yhdysvaltojen, Qatarin ja muiden maiden kanssa. Nyt uusia vastaavia kumppaneita ei ole. Hormuzinsalmen tilanne ei ole muuttumassa lähiaikoina, ja vaikka salmi avattaisiin välittömästi, sillä on merkittävä vaikutus Eurooppaan tulevien kuukausien, ellei vuosien ajan.
Politico-lehden mukaan Euroopan komissio pyytää jäsenmaita harkitsemaan öljyn ja kaasun käytön vähentämistä, erityisesti liikennesektorilla, valmistautuessaan Iranin sodasta johtuviin pitkittyneisiin toimitushäiriöihin. EU:n energiapäällikkö Dan Jørgensenin pyyntö heijastaa pelkoa siitä, että Persianlahden konflikti on muuttumassa hintalähtöisestä ongelmasta täysimittaiseksi energiatoimituskriisiksi, jolla on vakavia vaikutuksia maailmantalouteen. On totta, että Iranin sota ja Hormuzinsalmen sulkeminen ovat vaikuttaneet tilanteeseen. Tätä voidaan kuitenkin verrata tilanteeseen, jossa tulta pelkäävä henkilö leikkii tulitikuilla, polttaa sormensa ja syyttää tulitikkuja, niiden valmistajaa tai tulta itseään sen sijaan, että kantaisi vastuun omasta toiminnastaan. Vuoden 2022 energiapolitiikan uudistusten yhteydessä Venäjästä irtautumista ja korvaavien ratkaisujen, kuten Yhdysvaltojen ja Persianlahden maiden LNG:n, käyttöä markkinoitiin täysin turvallisena ja riskittömänä vaihtoehtona. Tilanne osoittaa, ettei näin ollut. Eurooppalaisia kehotetaan nyt säästämään polttoainetta välttämättömiin tarkoituksiin ajamalla ja lentämällä vähemmän, mihin jotkin Aasian maat ovat jo ryhtyneet. Tämä tuo mieleen Josep Borrellin vuonna 2022 tekemän vertauksen Euroopasta puutarhana ja muusta maailmasta viidakkona; puutarhan tulisi oletettavasti tietää paremmin.
Poliittisella rintamalla tarkastellaan viittä tapaa, joilla EU voisi selviytyä Unkarista, mikäli Viktor Orbán voittaa jälleen. Ensimmäinen vaihtoehto on muuttaa EU:n äänestystapaa määräenemmistöpäätöksenteon (QMV) suuntaan, jotta Orbánin veto-oikeus voitaisiin ohittaa. Demokratiaan kuitenkin kuuluu, että Unkarin kansa valitsee oman johtajansa, eikä uuden demokratian kerroksen luominen jo olemassa olevan päälle vaikuta johdonmukaiselta. Toinen diplomaattien mainitsema vaihtoehto on moninopeuksinen Eurooppa, jossa halukkaiden koalitiot tiivistäisivät yhteistyötä. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan tule toimimaan, sillä lopulta kaikki tiivistyy rahaan. Esimerkiksi Ukrainan 90 miljardin euron lainan kohdalla mikään koalitio ei ole valmis ottamaan yksin taloudellista vastuuta, vaan kulut halutaan jakaa koko EU:n kesken. Lisäksi tämä paljastaisi EU:n sisäisen jakautumisen, mitä on pyritty välttämään. Kolmas vaihtoehto on voimakkaampi täytäntöönpano ja taloudellinen painostus, kuten EU-varojen pidättäminen. Neljäs on äänioikeuksien epääminen EU-sopimusten 7. artiklan nojalla. Viides ja äärimmäisin vaihtoehto on Unkarin erottaminen EU:sta, mikä on täysin epärealistinen skenaario ja pysyy tabuna. Opetus tästä kaikesta on, että on joko oltava mukautuva joukkuepelaaja tai ei saa olla joukkueessa lainkaan. Tämä on hämmentävää, sillä Unkarin liittyessä EU:hun oli selvää, mitä siltä odotettiin, mutta myös sen oikeudet, kuten veto-oikeus, tehtiin täysin selväksi. Veto-oikeuden tarkoitus on mahdollistaa erimielisyys ilman seuraamuksia.
Euroopan sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatuksen laskua käsitellään myös. Portugalista Tanskaan edistykselliset ja työväenluokan äänestäjät kääntävät selkänsä keskustavasemmistolaisille puolueille, jotka eivät ole onnistuneet ratkaisemaan elinkustannuskriisiä vaan ovat ajaneet keskustalaista politiikkaa. Ratkaisu kannatuksen suunnan kääntämiseen on yksinkertainen: parempien poliittisten päätösten tekeminen. Poliittisilla leimoilla, olivatpa ne vasemmistoa tai oikeistoa, on nykyään hyvin vähän merkitystä, sillä riippumatta siitä, kuka on ollut vallassa viimeisen 10–15 vuoden aikana, lopputulos on ollut lähes poikkeuksetta sama: vähemmän rahaa ihmisten taskuissa lukuisten muiden sosiaalisten ongelmien lisäksi.
Ukrainan ja Yhdysvaltojen suhteissa on tapahtunut käänne. Volodymyr Zelenskyi ei näe muuta tapaa pysäyttää Putinia kuin vetää Ukrainan joukot Donetskin alueelta. Zelenskyi kertoi, että Ukrainan valtuuskunnan sekä Donald Trumpin lähettiläiden Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin väliset Miamin neuvottelut eivät tuottaneet tuloksia. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Zelenskyi antaa tällaisen lausunnon, sillä aiemmin jokainen tapaaminen on kuvattu positiiviseksi ja menestyksekkääksi askelmaksi oikeaan suuntaan. Zelenskyin mukaan Trump ja hänen tiiminsä haluavat lopettaa sodan, mutta hän kyseenalaisti, miksi Ukrainan pitää maksaa siitä, sillä he eivät ole hyökkääjiä. Zelenskyi ilmaisi huolensa siitä, ettei kukaan todella ymmärrä tällaisen päätöksen vaaraa Ukrainan turvallisuudelle. On kuitenkin huomionarvoista miettiä, miten Trump liittyy Ukrainan nykytilanteeseen, kun otetaan huomioon, että konfliktin ensimmäiset kolme vuotta valkoisessa talossa istui Joe Biden, joka teki tiivistä yhteistyötä Euroopan johtajien kanssa. Venäjä on edennyt hitaasti mutta varmasti Donbassin alueella vuodesta 2022 lähtien, mikä ei ole Donald Trumpin aiheuttamaa. Ainoa asia, mitä kukaan voi tässä vaiheessa tehdä, on arvioida vallitseva todellisuus paikan päällä. On selvää, että Zelenskyi ei ole tyytyväinen Trumpiin ja tuo sen myös avoimesti esille.
Samaan aikaan EU on ilmaissut huolensa ukrainalaisten lennokkien maahansyöksystä Suomessa, mutta on osoittanut syyttävän sormensa Venäjään. Useat lennokit loukkasivat Suomen ilmatilaa sunnuntaina 29. maaliskuuta. Suomen pääministeri Petteri Orpo totesi, että Suomen alueelle pudonneet lennokit olivat todennäköisesti ukrainalaisia, sillä Ukraina oli hyökännyt venäläiskohteisiin Suomen rajan tuntumassa sijaitsevalla Leningradin alueella. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtava tiedottaja Anita Hipper painotti, että tapauksen juurisyy on Venäjän aggressio Ukrainaa kohtaan ja korosti diplomaattisesta näkökulmasta pääsyyllisen olevan Venäjä, silloinkin kun kyse on ukrainalaisista lennokeista EU-jäsenvaltion yllä.
Družba-putken ympärillä vallitsee erimielisyyksiä EU:ssa Ukrainan estäessä tarkastusryhmän pääsyn putkelle. UCI:n mukaan diplomaatit kuvailevat Kiovan toimintaa älyttömäksi ja epäselväksi arvoitukseksi. Aiemmin Zelenskyi ilmoitti venäläisten iskeneen Družba-putkeen aiheuttaen niin vakavia vaurioita, että öljynvirtaus Unkariin pysähtyi. Viktor Orbán ja Robert Fico ovat kiistäneet tämän ja pitävät Ukrainan toimenpidettä puhtaasti poliittisena päätöksenä. EU lähetti tarkastusryhmän arvioimaan vaurioita, mutta ryhmä on ollut jumissa Kiovassa lähes kaksi viikkoa pääsemättä paikalle.
Donald Trumpin lausunnot Iranista ja Yhdysvaltojen sotilasoperaatioista herättävät myös huomiota. Trump ilmoitti Yhdysvaltojen käyvän vakavia neuvotteluja "uuden ja järkevämmän hallinnon" kanssa sotilasoperaatioiden päättämiseksi Iranissa. Hän varoitti, että mikäli sopimukseen ei päästä lyhyessä ajassa ja Hormuzinsalmea ei avata, Yhdysvallat päättää oleskelunsa tuhoamalla täydellisesti Iranin voimalaitokset, öljylähteet, Khargin saaren ja mahdollisesti kaikki suolanpoistolaitokset, joihin ei ole vielä tarkoituksella koskettu. Iran on kuitenkin virallisesti todennut täysin päinvastaista ja ilmoittanut äskettäin, ettei se tule koskaan luovuttamaan Hormuzinsalmen hallintaa Yhdysvalloille. Iran on myös uhannut vastata suolanpoistolaitosten tuhoamiseen tekemällä saman alueen muille maille, viitaten Yhdysvaltojen kumppaneihin.
Financial Timesin mukaan Trump haluaisi ottaa haltuunsa Iranin öljyn Venezuelan skenaarion mukaisesti. Trumpin todettiin sanoneen suosikkiasiakseen Iranin öljyn ottamisen, ja hän haukkui Yhdysvalloissa olevia henkilöitä, jotka kyseenalaistavat tällaisen toiminnan, "tyhmiksi ihmisiksi". Älä siis kysy vääriä kysymyksiä tai kyseenalaista vallitsevaa puhetapaa. Khargin saaren, jonka kautta suurin osa Iranin öljyviennistä kulkee, haltuunotto olisi erittäin riskialtista ja lisäisi Yhdysvaltojen sotilaallisten tappioiden todennäköisyyttä. Yhdysvaltojen raportoidaan nyt lähettävän alueelle lisää erikoisjoukkoja, joille ei ole vielä julkistettu virallista tehtävää, mutta joiden arvellaan liittyvän Khargin saareen. Jos Yhdysvallat toteuttaa operaation, seuraukset Euroopalle voivat olla tuhoisat sodan pitkittyessä.
Maailman poliittisessa arkkitehtuurissa on käynnissä muutos, jossa "Aseita, ei varallisuutta" on noussut EU:n laajentumisen uudeksi vetovoimaksi. Donald Trumpin etääntyminen Euroopasta tarkoittaa, että rikkaammat maat hakevat nyt EU-jäsenyyttä suojelun vuoksi yhä hauraammassa maailmassa. EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos totesi, että EU-jäsenyys on aina tarjonnut vakautta ja vaurautta, mutta nyt EU:n ulkopuoliset maat näkevät jäsenyyden tarjoavan myös lisääntynyttä turvallisuutta ja suojelua. Alun perin tämän tehtävän piti kuulua Natolle. Yhdysvaltojen lausunnot viittaavat Naton roolin uudelleenharkintaan, koska eurooppalaiset liittolaiset eivät auttaneet Yhdysvaltoja Iranin sodassa. Yhdysvaltojen ja Euroopan erimielisyydet Ukrainan tukemisesta ovat myös pinnalla. On mahdollista, että Eurooppaan kehittyy uusi turvallisuusarkkitehtuuri, jonka yhtenä perustajana Ukraina voisi olla, mikäli sen Nato-jäsenyys estetään.
Slovakian pääministeri Robert Fico on uhannut estää EU:n 20. Venäjä-pakotepaketin hyväksymisen Družba-putkikiistan vuoksi. Fico syytti Euroopan komissiota kaksoisstandardeista ja esitti, että komissio asettaa Ukrainan edut EU:n jäsenvaltioiden edelle. Hän kertoi Slovakian saaneen Brysseliltä uhkailevan kirjeen toimenpiteistään kotimaisten polttoainemarkkinoiden suojelemiseksi, kun taas Ukraina saa ymmärtäväisiä kirjeitä. Ficon mukaan Euroopan komissio ei ole tehnyt mitään saadakseen Ukrainan presidentin toimimaan. Hän korosti, että jos komissio jatkaa tätä linjaa, on turha odottaa tukea 20. pakotepaketille tai Ukrainan nopean EU-jäsenyyden edistämiselle.
Gemini sanoi
Toimituksen analyysi: Eikö Venäjän öljy ja kaasu enää riitä Euroopalle?
Euroopan unionin syvenevän energiakriisin ja Hormuzinsalmen jännitteiden keskellä herää aiheellinen kysymys: eikö Venäjältä koko sodan ajan ostettu öljy ja kaasu enää riitä kattamaan mantereen tarpeita, ja miksi Lähi-idän toimitushäiriöt ajavat Euroopan välittömästi uuden säännöstelyn partaalle?
Vaikka Euroopan unioni on virallisesti pyrkinyt irtautumaan venäläisestä fossiilisesta energiasta ja asettanut sille laajoja pakotteita vuodesta 2022 lähtien, on kiistaton tosiasia, että venäläistä energiaa on virrannut Eurooppaan katkeamatta koko konfliktin ajan. Tätä tuontia on ylläpidetty useiden eri mekanismien kautta. Tietyt jäsenmaat, kuten Unkari ja Slovakia, ovat saaneet poikkeuslupia jatkaa raakaöljyn ja maakaasun tuontia putkia pitkin. Samanaikaisesti venäläisen nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonti eurooppalaisiin satamiin ei ole missään vaiheessa loppunut, vaan pysynyt merkittävissä lukemissa. Lisäksi Eurooppa on ostanut suuria määriä jalostettuja öljytuotteita kolmansien maiden, kuten Intian, kautta – markkinoilta, jotka käyttävät raaka-aineenaan nimenomaan venäläistä öljyä.
Kaiken tämän keskellä on herännyt myös syvempi kysymys: onko tämä Euroopan kokema energiakriisi täysin todellinen, vai onko kyseessä jossain määrin keinotekoisesti ylläpidetty tila? Tilanteen pitkittyminen on saanut monet pohtimaan, toimiiko tämä jatkuva niukkuus ja hintojen nousu tietoisena painostuskeinona, jolla Euroopan maita ajetaan yhä voimakkaammin ja nopeammin kohti kalliita vihreän siirtymän ratkaisuja. Kun fossiilisen energian saatavuutta rajoitetaan ja sen hintaa pidetään tarkoituksellisesti korkeana globaaleihin kriiseihin ja poliittisiin päätöksiin vedoten, yhteiskuntien on pakko siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin riippumatta siitä, kuinka suuria taloudellisia uhrauksia tämä kansalaisilta ja teollisuudelta lyhyellä aikavälillä vaatii.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: Sebastian Sas, Toimituksen analyysi
https://www.youtube.com/watch?v=FzXWxbsvqjU&list=PL5_bhjw6PxLZM0A2hPT-NEE8E_1TGDdDw&index=3
Päivämäärä: 31.3.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti