 |
| Saksan talouden moottori kaipaa uusia kierroksia. Maan infrastruktuuri ja teollisuus tarvitsevat pikaisia poliittisia ratkaisuja byrokratian karsimiseksi ja investointien vauhdittamiseksi. AI Kuva/chatgpt |
Keskustelun keskiöön nousi kysymys Saksan mahdollisesta "ylösnousemuksesta" ja suunnanmuutoksesta tilanteessa, jossa perinteiset valtapuolueet kamppailevat ja talouskasvu on pysähtynyt. Poschardt esitti haastattelussa erittäin voimakasta kritiikkiä maan nykyistä kurssia kohtaan ja tarjosi laajan toimenpideohjelman Saksan kilpailukyvyn palauttamiseksi.
Journalismin epäonnistuminen ja talouden kriisi
Poschardt kokee Saksan nykyisen tilanteen olevan poikkeuksellisen huolestuttava, ja hän jakaa ongelmat kolmeen pääkohtaan. Ensimmäinen ja merkittävin näistä on katastrofaalinen taloudellinen kehitys. Toiseksi hän nostaa esiin saksalaisen journalismin tilan, jonka hän katsoo epäonnistuneen täydellisesti perustehtävässään. Poschardtin mukaan media on täyttynyt merkityksettömistä aiheista ja jättänyt huomiotta maan taloudellisen alamäen todelliset mittasuhteet. Hän kritisoi voimakkaasti sitä, että julkista keskustelua hallitsevat moraaliset kysymykset ja asiantuntemattomuus, kun samaan aikaan Saksan teollisuuden kilpailukyky heikkenee. Poschardt varoittaa, että ilman vahvaa taloutta Saksalla ei ole varaa ylläpitää nykyistä tiedemaailmaansa, kulttuurielämäänsä tai ulkopoliittista rooliaan.
Kolmantena ongelmana hän näkee yhteiskunnan kyvyttömyyden kohdata tosiasiat. Poschardtin mukaan suuri osa poliittisesta ja mediaeliitistä elää kieltämisen tilassa. Hän antaa kuitenkin tunnustusta poikkeuksille, kuten talousasiantuntija Daniel Stelterille ja televisiojuontaja Markus Lanzille, jotka ovat pyrkineet tuomaan esiin talouden realiteetteja. Poschardt myöntää, että vaikka hän tekee työtään suurella intohimolla, hänen viimeinen ajatuksensa ennen nukahtamista on usein syvä huoli Saksan, demokratian ja koko Euroopan tulevaisuudesta.
Energiapolitiikan virheet ja poliittisen johtajuuden puute
Taloudellisen tilanteen yhtenä keskeisimpänä syynä Poschardt pitää Saksan energiapolitiikkaa. Hän arvostelee ankarasti jo Angela Merkelin kaudella alkanutta energiakäännettä (Energiewende) ja pitää poliitikkojen puheita uusiutuvan energian riittävyydestä epärealistisina. Keskustelussa tuodaan esille tekoälyn ja uusien datakeskusten valtava, eksponentiaalisesti kasvava energiankulutus. Baijerin pääministeri Markus Söder on yksi harvoista, joka on Poschardtin mielestä ymmärtänyt tämän yhtälön vakavuuden. Samaan aikaan Saksan sähkön hinta on moninkertainen verrattuna esimerkiksi Ranskaan. Poschardt muistuttaa, että Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hallinnossa ymmärretään energian ja talouskasvun suora korrelaatio. Jos Saksa haluaa tulla otetuksi vakavasti turvallisuuspolitiikassa ja Natossa, sen on ensin laitettava oma taloutensa ja energiantuotantonsa kuntoon.
Sosiaalidemokraattien historiallinen murros ja CDU:n passiivisuus
Saksan perinteisten puolueiden tila herättää laajaa huolta. Poschardtin mukaan Saksan sosiaalidemokraattinen puolue (SPD) on ajautunut syvään kriisiin, koska se on irtautunut juuristaan. Ennen SPD oli työläisten ja ahkeruuden puolue, mutta nyt se on muuttunut etuoikeutettujen ja todellisuudesta vieraantuneiden toimihenkilöiden liikkeeksi. Vaikka puolueen puheenjohtajan Lars Klingbeilin viimeaikaiset ulostulot työnteon merkityksestä ovat herättäneet toiveita, Poschardt pitää puoluetta tällä hetkellä aatteellisesti tyhjänä. Hän vertaa nykytilannetta Gerhard Schröderin aikakauteen, jolloin puolue teki merkittäviä talousuudistuksia ja keräsi yli 40 prosentin kannatuksen. Jotta SPD voisi palauttaa asemansa, sen on alettava uudelleen arvostaa työtätekevää luokkaa ja lopetettava ylenpalttinen verovarojen tuhlaaminen.
Myös oppositiojohtaja Friedrich Merzin johtama CDU saa kritiikkiä. Poschardt ihmettelee, miksi CDU ei ole esittänyt selkeitä, radikaaleja talousuudistuksia, vaikka valmiita suunnitelmia – kuten professori Paul Kirchhofin kehittämä yksinkertainen veromalli – on ollut olemassa jo vuosia. CDU on vuosien varrella mukautunut liikaa punavihreään ajanhenkeen sen sijaan, että se edustaisi vahvaa porvarillista talouspolitiikkaa.
Kymmenen kohdan ohjelma valtion tervehdyttämiseksi
Kun Poschardtilta kysytään konkreettisia ratkaisuja, hän esittelee selkeän linjauksen, joka perustuu talouden ehtojen vapauttamiseen. Hänen mukaansa valtiosta on tullut "lihava", ja se on laitettava ankaralle säästökuurille, jotta se voi muuttua jälleen urheilulliseksi ja tehokkaaksi. Poschardtin ratkaisumallit sisältävät seuraavat askeleet:
Saksan on tavoiteltava vain huippuosaamista ja keskityttävä ahkerien ihmisten houkuttelemiseen.
Huippuveroprosentti on laskettava välittömästi enintään 35 prosenttiin.
Yritysverotusta ja sosiaalimaksuja on kevennettävä tuntuvasti.
Valtion tukijärjestelmiä ja byrokratiaa on leikattava rajusti. Esimerkkinä byrokratian järjettömyydestä hän mainitsee frankfurtilaisen koulun, jossa vanhaa portaikkoa joudutaan vartioimaan 12 000 euron viikkokustannuksin uuden, muutamalla sentillä muuttuneen rakennusmääräyksen vuoksi.
Verotus on yksinkertaistettava tasolle, jossa sen hoitaminen onnistuu yhdellä yksinkertaisella älypuhelinsovelluksella.
Rakennusmääräyksiä on purettava ja kaavoitusta nopeutettava tuhansien uusien asuntojen rakentamiseksi välittömästi.
Perintöverosta ja suunnitelluista varallisuusveroista on luovuttava kokonaan.
Koulutusjärjestelmä on palautettava tasolle, joka tuottaa todellisia huippuosaajia PISA-tulosten jatkuvan laskun sijaan.
Poschardt nostaa esikuvaksi Preussin historian. Aikoinaan Preussi nousi kukoistukseen lainaamalla ja soveltamalla parhaita käytäntöjä Italiasta, Ranskasta ja Englannista, yhdistäen eri kulttuurien vahvuudet. Saksan tulisi nyt toimia samoin ja kopioida rohkeasti maailman parhaat innovaatiot, kuten Tanskan täysin digitalisoitu julkinen hallinto.
FDP:n kriisi ja liberaalin politiikan tulevaisuus
Haastattelussa käsitellään myös Saksan vapaata demokraattista puoluetta (FDP), joka on historiansa vaikeimmassa tilanteessa. Poschardt katsoo, että FDP menetti kaiken uskottavuutensa lähtemällä mukaan nykyiseen hallituskoalitioon ja suostumalla vihreiden ja sosiaalidemokraattien ajamaan politiikkaan. Hänen mielestään FDP voi pelastua ainoastaan palaamalla puhtaaksi, radikaaliksi markkinatalouspuolueeksi, joka ei yritä miellyttää kaikkia.
Liberaali politiikka vaatii Poschardtin mukaan vahvoja, itsenäisiä ja sääntöjä rikkovia persoonia. Hän nostaa esille edesmenneen Guido Westerwellen, joka aikoinaan paloi asialleen ja herätti vahvoja tunteita puolesta ja vastaan, mutta saavutti samalla puolueelleen historiallisen vaalivoiton. Nykypoliitikoista Poschardt arvostaa Wolfgang Kubickin suorasanaisuutta, sillä tämä ei pelkää lausua ääneen epämiellyttäviä asioita tai kumarrella poliittisen korrektiuden edessä. Uuden sukupolven liberaaleilta Poschardt odottaa selkeää irtautumista identiteettipolitiikasta ja ehdotonta keskittymistä talouskasvuun, työnteon arvostamiseen ja yksilönvapauteen.
Usko Saksan tulevaisuuteen pysyy vahvana
Vaikka tilannekuva on synkkä, Poschardt on päättänyt pysyä Saksassa ja jatkaa yhteiskunnallista vaikuttamista. Kysyttäessä syytä tähän, hän toteaa, ettei luovuttaminen ole vaihtoehto, eikä hän aio jättää maata "barbaarien tai idioottien" haltuun. Poschardt uskoo aitoon porvarillisuuteen (Bürgertum), johon kuuluu erottamattomasti taistelutahto. Hän nauttii yhteiskunnallisesta konfliktista ja siitä, että voi puheenvuoroillaan pakottaa ihmiset ajattelemaan.
Lisäksi hänellä on syvä side saksan kieleen, jota hän pitää filosofi Martin Heideggeria mukaillen "olemisen kotina". Saksan vuoden 1945 jälkeinen historia ja maan kyky rakentaa menestyvä yhteiskunta raunioista antaa syytä ylpeyteen. Keskustelun päätteeksi toimittaja Rixa Fürsen kiitti Poschardtia vierailusta ja lähetti podcastin kuuntelijoille – aina Meksikossa lomailevia kollegoita myöten – toivotukset paremman ja konstruktiivisemman poliittisen tulevaisuuden puolesta.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: POLITICO Europe
http://www.youtube.com/watch?v=2g_OGGq28e0
Päivämäärä: 4.4.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti