 |
| Lennokki-iskujen kiihtyminen Euroopasta Venäjän alueelle ja Yhdysvaltojen vetäytyminen globaaleista konflikteista asettavat Euroopan vaaralliseen välikäteen. Samaan aikaan Yhdysvaltojen epäonnistuneet sotatoimet Irania vastaan ja Kiinan taipumattomuus energiapolitiikassaan muovaavat kansainvälistä valtatasapainoa uuteen, moninapaiseen järjestykseen. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Glenn Diesenin haastattelussa entinen YK:n aselajien tarkastaja ja Yhdysvaltain merijalkaväen tiedustelu-upseeri Scott Ritter analysoi syvällisesti kansainvälisen politiikan ja sotilaallisten konfliktien nykytilaa. Keskustelu keskittyi erityisesti Euroopan ja Venäjän väliseen eskalaatioon, Ukrainan rintaman tapahtumiin, Euroopan talouskriisiin sekä Yhdysvaltojen ja Iranin väliseen sotaan, johon kytkeytyy tiiviisti myös Kiina.
Lennokki-iskut Venäjän alueelle ja Euroopan osallisuus
Diesen nosti esiin tilanteen, jossa eurooppalaiset puhuvat ylpeästi Ukrainaan lähetettävistä lennokeista, mutta samanaikaisesti on olemassa raportteja siitä, että osa Venäjän Itämeren rannikolle iskevistä lennokeista on peräisin Baltian maista ja/tai Suomesta. Venäjän puolustusministeriö on julkaissut luettelon eurooppalaisista laitoksista, jotka tuottavat Venäjälle hyökkäyksissä käytettäviä lennokkeja ja jotka ovat nyt Venäjän iskujen potentiaalisia kohteita. Venäjän turvallisuusneuvoston sihteeri Sergei Šoigu on korostanut Venäjällä olevan oikeus itsepuolustukseen näiden Euroopan alueelta tulevien hyökkäysten vuoksi.
Ritter arvioi Venäjän etsivän keinoja päättää konflikti tämän vuoden aikana ja suunnittelevan merkittäviä toimia tälle kesälle. Venäjän lähestymistapana on aiemmin ollut eskalaation välttäminen ja keskittyminen tehtävän suorittamiseen, minkä vuoksi sen on annettu ylittää niin sanottuja punaisia linjoja. Strategisesti Venäjä olisi voinut hävitä enemmän ylireagoimalla, mikä olisi voinut vahvistaa muutoin heikkenevää tukea Ukrainalle. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut. Varjoissa tehty toiminta on muuttunut viralliseksi politiikaksi, ja Ramsteinin kokouksissa valtiot kerskailevat roolillaan tässä de facto -sijaissodassa. Kyse ei ole taistelukentän taktisista lennokeista, vaan lennokeista, joilla suoritetaan strategisia iskuja syvälle Venäjän alueelle.
Ritterin mukaan tämä malli on Venäjälle kestämätön, ja on tullut aika saada Eurooppa ymmärtämään, että vastuuttomasta toiminnasta on maksettava hinta. Hän muistuttaa, että Euroopan toimet ovat sotatoimia. Eurooppa ei ole viaton osapuoli, vaan aktiivinen osallistuja konfliktiin: ne suunnittelevat iskuja ja tuottavat lennokkeja tietäen, että ne annetaan ukrainalaisille, jotka käyttävät eurooppalaista tiedustelutietoa iskeäkseen Venäjälle. Venäjän puolustusministeriö ja turvallisuusneuvosto ovat tehneet selväksi, että seurauksia tulee, jos tämä jatkuu.
Ratkaiseva isku Eurooppaan ja Naton loppu
Kysyttäessä mahdollisista varoitusiskuista esimerkiksi Viroon, Suomeen tai Saksan logistiikkakeskuksiin, Ritter huomauttaa, ettei varoitusiskuilla olisi merkitystä. Jos Venäjä päättää iskeä, sen on tehtävä yksi tuhoisa isku, joka poistaa täydellisesti kohteiden muodostaman uhan ja tuhoaa Euroopan kyvyn toteuttaa tavoitettaan tukea Ukrainaa. Tämä lähettäisi myös signaalin siitä, että Venäjä voi muuttaa kohdeluetteloaan milloin tahansa ja lopputulos olisi sama. Euroopan on ymmärrettävä olevansa kehässä raskaansarjan mestarin kanssa, joka voi tyrmätä heidät välittömästi. Päättäväinen isku määrittäisi keskustelun uudelleen ja osoittaisi, ettei Eurooppa kykene sotaan Venäjää vastaan, sillä siltä puuttuvat resurssit.
Ritter ennustaa, ettei Yhdysvallat tule Euroopan avuksi. Kyseessä ei ole perinteinen kollektiivisen puolustuksen tilanne, vaan yksittäisten Nato-maiden – kuten Saksan tai Ison-Britannian – tekemät omat päätökset lennokkien toimittamisesta, mikä tekee 5. artiklan aktivoimisesta oikeudellisesti vaikeaa. Donald Trump tulisi todennäköisesti toteamaan Euroopalle, että nämä toivat tilanteen itse päälleen valitessaan sodan lietsomisen rauhan tavoittelun sijaan. Ritter katsoo tämän merkitsevän Naton nopeutettua kuolemaa. Venäjän talous voi tällä hetkellä erittäin hyvin globaalin energiakriisin ansiosta, eikä Venäjä enää pelkää konfliktin Euroopan kanssa laukaisevan syvempää talouskriisiä itselleen.
Ukrainan rintaman tilanne ja Euroopan talouskriisi
Diesen ja Ritter keskustelivat myös Ukrainan rintaman tapahtumista. Ritter huomauttaa Venäjän valmistelleen taistelukenttää huolellisesti valtaamalla kriittistä maastoa, katkomalla huoltolinjoja ja houkuttelemalla ukrainalaisia vastahyökkäyksiin, joiden avulla se on tuhonnut Ukrainan joukot ja vienyt niiltä reservit. Tavoitteena on vallata Slovjansk ja Donbasin alueen viimeiset asutuskeskukset. Kun tämä kaupunkivyöhyke kaatuu, koko Donbas kaatuu. Venäjän tavoitteena on poistaa Donbas kokonaan keskusteluista ottamalla se haltuunsa sotilaallisesti.
Diesen otti esille Unkarin vaalit ja Viktor Orbánin tappion, minkä myötä Euroopan 90 miljardin euron apupaketti Ukrainalle on edennyt. Ritter sivuuttaa tämän täysin merkityksettömänä. Vaikka Eurooppa käyttäisi 90 miljardia, se ei ratkaise Euroopan perustavanlaatuista toimintahäiriötä, Saksan tai Ison-Britannian ongelmia, energiaturvallisuutta tai talouskriisiä. Ukrainan hallinto on erittäin korruptoitunut ja hajoamassa käsiin, joten rahat katoavat nopeasti ilman vaikutusta taistelukentällä. Ukrainan haluamat Patriot-ilmatorjuntajärjestelmät menevät Yhdysvaltojen omaan käyttöön, eivät Euroopasta Ukrainaan.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA on varoittanut, että Euroopalta loppuu lentopolttoaine kuuden viikon kuluessa, keskellä kesän matkailusesonkia. Lentoliikenteen pysähtyminen ja dieselin puute romahduttaisivat Euroopan talouden täysin. Lisäksi Diesen mainitsi Saksan liittokansleri Friedrich Merzin suostuneen Volodymyr Zelenskyin vaatimuksiin ukrainalaisten pakolaisten karkottamisesta takaisin Ukrainaan täyttämään juoksuhautoja, mikä on äärimmäinen toimenpide.
Yhdysvaltojen ja Iranin sota sekä Islamabadin rauhanneuvottelut
Sota Irania vastaan on heikentänyt Euroopan taloutta entisestään. Energiakriisistä on tullut täydellinen katastrofi, ja Eurooppa joutuu ostamaan kallista energiaa spot-markkinoilta. Sota on myös aiheuttanut pysyvää vahinkoa Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteille, sillä Yhdysvallat pakotti Euroopan mukaan kriisiin, jota se ei halunnut, ja nyt Yhdysvallat jättää Euroopan yksin puolustamaan itseään ilman armeijaa, puolustusteollisuutta tai ilmavoimia.
Ritter analysoi suoraan, että Yhdysvallat ja Israel hävisivät sotansa Irania vastaan. Ne eivät saavuttaneet tavoitteitaan, eivätkä omaa minkäänlaista vipuvartta Iraniin nähden. Yhdysvallat on saavuttanut konventionaalisen eskalaation kykynsä rajat ilman, että se syyllistyisi suoranaisiin sotarikoksiin. Donald Trumpille tilanne on poliittinen ongelma, ei kansallisen turvallisuuden ongelma, sillä hän on hävinnyt sodan, johon vannoi ettei koskaan osallistuisi.
Islamabadissa on käyty rauhanneuvotteluja, jotka olivat jo lähellä lopullista sopimusta. Vaikka J.D. Vance, Steven Witkoff ja Jared Kushner sekä Iranin korkein delegaatio lähtivät kotiin, tekniset asiantuntijat jäivät viimeistelemään yhteisymmärryspöytäkirjaa. Trump kuitenkin romutti sopimuksen hetkellisesti, koska ei voinut poliittisesti hyväksyä tappion myöntämistä, ja on sen jälkeen esittänyt viikon mittaista poliittista teatteria luodakseen mielikuvan Yhdysvaltojen mahdista. Hormuzinsalmi ei ole avoin Yhdysvaltojen ehdoilla, vaan se on selektiivisesti auki Iranin asettamilla ja hallitsemilla ehdoilla. Trump yrittää vakuuttaa yhdysvaltalaisyleisölle pelaavansa "5D-shakkia", mutta todellisuudessa iranilaiset ohjaavat tilannetta. Talouden realiteetit pakottavat Trumpin lopulta rauhaan.
Jos Yhdysvallat jatkaisi sotatoimia, se olisi Albert Einsteinin sanontaa mukaillen hulluutta: saman asian toistamista erilaisen lopputuloksen toivossa. Yhdysvalloilla ei ole enää kohteita Iranissa, ja Iranin maanalaiset ohjuskaupungit ovat osoittautuneet haavoittumattomiksi. Iran on myös täydentänyt ohjusvarastojaan sodan aikana.
Kiinan energiaturvallisuus ja Trumpin avoin valtakirja Venäjälle
Konflikti on paljastanut Kiinan talouden heikon kohdan, eli kestävän energiansaannin turvaamisen. Yhdysvaltain senaattori Scott Bessent ja muut ovat esittäneet uhkauksia Kiinan pankkien sanktioimisesta ja öljyntuonnin estämisestä, mutta Yhdysvallat ei ole todellisuudessa kääntänyt yhtäkään kiinalaista tankkeria. Kiina on tehnyt selväksi, ettei sitä voi painostaa sen suvereniteettia koskevissa asioissa. Kun Yhdistyneet arabiemiirikunnat lähetti delegaation luennoimaan Kiinalle Iranin tukemisen lopettamisesta, Kiinan ulkoministeriö keskeytti heidät toteamalla, ettei "lohikäärmeelle kerrota, miten sen tulee hoitaa ulkosuhteitaan".
Lopuksi Ritter arvioi Donald Trumpin antaneen Venäjälle "avoimen valtakirjan" (blank check) Ukrainan suhteen. Trump ei puutu Venäjän toimiin, vaan antaa Venäjän tehdä mitä sen tarvitsee, jotta sota saadaan päätökseen ennen Yhdysvaltojen välivaaleja. Trump haluaa esitellä itsensä rauhantekijänä ja maailmanhistorian suurimman uudelleenkäynnistyksen johtajana. Tavoitteena on tilanne, jossa syksyyn mennessä Ukrainan alueiden luovuttamisesta ei tarvitse enää edes keskustella, koska Venäjä on jo ottanut ne haltuunsa. Ritterin mukaan ratkaiseva venäläinen isku Eurooppaa vastaan olisi poikkeuksellisen demoralisoiva Euroopalle ja auttaisi työntämään sen hyväksymään rauhansopimuksen välttämättömyyden.
Kirjoittaja Aksu,
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=OOLUsj50ZEE
Julkaisija: Glenn Diesen,
Päivämäärä: 17.4.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti