 |
| Turvakameran tallentama kuva näyttää hetken, jolloin epäilty Brandon Collier raivostuu ja tuhoaa linja-auton turvalasin päästäkseen käsiksi kuljettajaan. Välikohtaus herätti voimakasta keskustelua paikallisliikenteen turvallisuudesta ja johti mittaviin muutoksiin kuljettajien suojauksessa. AI Kuva/chatgpt |
Sokea nainen ja linja-autonkuljettaja joutuivat raa'an pahoinpitelyn uhreiksi Chatham Countyssa – sarjarikolliselle kymmenen vuoden ehdoton vankeustuomio
Chatham Countyssa, Georgiassa koettiin kesäkuussa 2025 järkyttävä väkivallanteko, kun 40-vuotias sarjarikollinen Brandon Collier hyökkäsi raa'asti sokean naisen ja linja-autonkuljettajan kimppuun Chatham Area Transit (CAT) -paikallisliikenteen linja-autossa. Tapahtumasarja, joka on Collierin 44. rikos, herätti laajaa suuttumusta ja on johtanut mittaviin turvallisuustoimenpiteisiin alueen joukkoliikenteessä.
Tilanne sai alkunsa linja-auton takaosassa, kun Collier alkoi huutaa ja kiroilla iäkkäälle naismatkustajalle. Todistajien mukaan mies oli hermostunut, koska hän koki naisen astuneen hänen jalalleen pyytämättä anteeksi. Tilanteen kärjistyessä lähellä istunut sokea nainen puuttui peliin ja pyysi miestä lopettamaan iäkkäälle naiselle huutamisen. Tämän seurauksena Collier nousi ylös ja kävi välittömästi sokean naisen kimppuun lyöden tätä toistuvasti kasvoihin suljetuin nyrkein.
Pahoinpitelyn aikana eräs huomioliiviin pukeutunut miesmatkustaja puuttui tilanteeseen, taklasi hyökkääjän ja vei tämän linja-auton etuosaan. Samaan aikaan linja-autonkuljettaja otti radiollaan yhteyttä poliisiin ja piti auton ovet suljettuina estääkseen hyökkääjän paon ennen viranomaisten saapumista. Kun Collier huomasi jääneensä jumiin ja huomasi kuljettajan puhuvan radioon, hän vaati kuljettajaa avaamaan ovet. Kuljettajan kieltäytyessä Collier repi irti kuljettajaa suojaavan lasiseinäkkeen ja alkoi takoa tätä. Hän löi kuljettajaa noin kymmenen kertaa kasvoihin, kunnes tämä oli menettämäisillään tajuntansa ja joutui lopulta avaamaan ovet, jolloin hyökkääjä pakeni paikalta.
Poliisien saapuessa paikalle linja-autossa odotti lohduton näky. Sokea nainen vuoti voimakkaasti verta, häneltä oli lohjennut ja irronnut hampaita, ja hänen vasemman silmänsä alle oli tullut syvä, tikkauksen vaativa haava. Myös linja-autonkuljettaja kärsi vakavista ja vertavuotavista kasvovammoista. Molemmat uhrit vietiin sairaalahoitoon pitkäaikaista toipumista vaativien vammojen vuoksi. Viranomaiset keräsivät tapahtumapaikalta useiden silminnäkijöiden lausunnot, tarjosivat ensiapua ja ottivat haltuunsa linja-auton turvakameratallenteet. Vaikka sokea nainen aluksi epäröi syytteiden nostamista hyökkääjän mahdollisen päihde- tai mielenterveysongelman vuoksi, poliisi korosti teon poikkeuksellista vaarallisuutta yhteiskunnalle, mikä tuki prosessin viemistä eteenpäin.
Vain muutaman korttelin päässä tapahtumapaikalta poliisipartio tavoitti tuntomerkkeihin sopivan miehen. Beigeen asuun pukeutunut Collier esiintyi kiinniottotilanteessa aggressiivisesti ja täysin yhteistyöhaluttomasti. Hän toisti jatkuvasti, ettei ollut tehnyt mitään, kieltäytyi laittamasta käsiään selkänsä taakse ja vastusti pidätystä fyysisesti, mikä johti siihen, että useampi poliisi joutui käyttämään voimakeinoja miehen taltuttamiseksi maahan. Collierin kädet olivat tapahtumahetkellä yhä veriset. Myöhemmin sairaalassa hän jatkoi virkavallan uhkailua ja voimakasta sanallista vastarintaa.
Brandon Collierin rikoshistoria on mittava. Hänet on pidätetty Chatham Countyssa 43 kertaa vuodesta 2002 lähtien. Aiemmat rikokset pitävät sisällään muun muassa törkeitä pahoinpitelyitä, huumausainerikoksia, virkavallan vastustamista, terroristisia uhkauksia sekä lapsiin kohdistunutta julmuutta. Vain kuukausia ennen linja-autohyökkäystä hänet oli pidätetty tilanteesta, jossa hän uhkaili ihmisiä julkisella paikalla väärinpäin käännetty viinapullo aseenaan ja taisteli häntä rauhoittelemaan tulleiden Savannahin poliisien kanssa. Tästä huolimatta hän oli päässyt vapaaksi takuita vastaan.
Tämä uusin väkivallanteko herätti laajaa julkista raivoa. Savannahin pormestari ja muut paikalliset viranomaiset tuomitsivat iskun jyrkästi. CAT-liikennelaitoksen johto ilmoitti olevansa syvästi järkyttynyt tapahtuneesta. Seurauksena yhtiö on tilannut linja-autoihinsa uudet, entistä vahvemmat turvaseinäkkeet ja aloittanut kuljettajiensa turvallisuuskoulutuksen laajamittaisen päivittämisen. Collierin matkustusoikeus CAT-busseissa peruutettiin toistaiseksi.
Lokakuussa 2025 Collier teki syyttäjän kanssa sopimuksen, joka kattoi sekä linja-autossa tapahtuneen hyökkäyksen että aiemman viinapullo-välikohtauksen. Hän myönsi syyllisyytensä törkeään pahoinpitelyyn, törkeään hyökkäykseen, vammaisen tai iäkkään henkilön hyväksikäyttöön ja pelotteluun, toisen asteen rikolliseen vahingontekoon, tahalliseen virkamiehen vastustamiseen uhkauksin tai väkivalloin sekä terroristisiin uhkauksiin. Hänet tuomittiin kymmenen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja sen perään kymmenen vuoden ehdonalaiseen. Toistuvan rikollisuutensa vuoksi hänen on suoritettava vankeusrangaistus kokonaisuudessaan ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauteen.
Tapaus nostaa esiin laajemman huolen joukkoliikenteen turvallisuudesta. Vuonna 2023 Yhdysvaltojen joukkoliikenneviranomaiset raportoivat 2 200 vakavaa pahoinpitelytapausta joukkoliikennevälineissä tai niiden välittömässä ympäristössä. Luku on Yhdysvaltain liittovaltion liikennehallinnon (Federal Transit Administration) mittaushistorian korkein. Viranomaiset ja asiantuntijat painottavat ympäristön jatkuvan havainnoinnin merkitystä suljetuissa tiloissa ja antavat suurta tunnustusta tilanteeseen puuttuneiden matkustajien rohkeudelle sekä poliisin ammattimaiselle, eskaloitumista alkuun välttävälle mutta tarvittaessa jämäkälle lähestymistavalle väkivaltaisen henkilön kiinniottotilanteessa.
Neuvottelut peruuntuivat: Yhdysvaltain ja Iranin tulitauko lähenee loppuaan sotilaallisen jännityksen kasvaessa
 |
| Yhdysvaltain asevoimat ovat massiivisessa valmiustilassa Lähi-idässä samaan aikaan, kun diplomaattiset pyrkimykset Iranin ja Yhdysvaltojen välisen tulitauon jatkamiseksi ja neuvotteluiden aloittamiseksi uhkaavat kariutua Islamabadissa. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Lähi-idässä tilanne on kiristynyt äärimmilleen vain tunteja ennen Yhdysvaltain ja Iranin välisen tulitauon virallista päättymistä. Pakistanin Islamabadissa oli määrä pitää viimeinen neuvottelukierros, mutta Iranin islamilainen tasavalta kieltäytyi osallistumasta kokoukseen. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut maan asevoimat valmiustilaan, samalla kun Pakistanin hallitus vetoaa molempiin osapuoliin tulitauon jatkamiseksi ja diplomaattisen ratkaisun löytämiseksi.
Iranin puolella vallankumouskaarti (IRGC) asetti neuvottelujen ehdoksi Hormuzinsalmen merisaarron purkamisen. Tämä on asiantuntijoiden mukaan kuitenkin vain tekosyy, jolla peitellään Iranin sisäistä valtataistelua. Analyytikkojen mukaan Iranin ylin johto on tällä hetkellä epäselvässä tilassa, ja IRGC:n sotilaallinen komentaja Vahidi on tosiasiallisesti ottanut hallintaansa valtion avaintoiminnot, ohittaen sekä hallituksen, papiston että diplomaatit, kuten ulkoministeri Abbas Araghchin ja parlamentin puhemiehen.
Iranin valtiollinen media (IRIB) ilmoitti aiemmin päivällä, ettei mikään iranilainen valtuuskunta matkusta Islamabadiin, ja leimasi kaikki päinvastaiset uutiset länsimaiseksi ja sosiaalisen median propagandaksi. Neuvottelujen peruuntuminen oli myös Yhdysvaltain tiedustelun tiedossa, minkä vuoksi varapresidentti JD Vance ja yhdysvaltalainen valtuuskunta peruttivat oman lähtönsä Washingtonista. Yhdysvallat on viestinyt diplomaattisesti, ettei valtuuskunta ole hylännyt neuvotteluita, vaan matka on toistaiseksi vain "tauolla", koska vastapuolen aikeista ei ole selvyyttä.
Tulitauon päättymisen uhatessa konfliktin uhka on todellinen. Iran on ilmoittanut olevansa valmis sotaan ja syyttää neuvotteluiden kariutumisesta Yhdysvaltain laivaston ylläpitämää merisaartoa ja Trumpin painostustaktiikkaa. Iran väittää valmistelleensa uusia sotilaallisia kyvykkyyksiä, vaikka asiantuntijat pitävät tätä epätodennäköisenä, viitaten maan aiempiin vaikeuksiin konfliktin aikana. Samanaikaisesti Yhdysvaltain asevoimat ovat tehneet mittavia joukkojen, kaluston ja ammusten siirtoja Euroopan kautta Lähi-itään, mikä viittaa vahvaan valmistautumiseen mahdolliseen sotilaalliseen eskalaatioon.
Yhdysvaltain keskustoimijohto (CENTCOM) jatkaa tiukkaa merisaartoa ja on vahvistanut vallanneensa jälleen yhden pakotteiden alaisen aluksen, M/T Tifanin. CENTCOM on tehnyt selväksi, että kansainväliset vedet eivät tarjoa turvasatamaa laittomille verkostoille tai aluksille, jotka tukevat Irania materiaalisesti. Presidentti Trump on puolestaan lausunut Iranin rikkoneen tulitaukoa lukuisia kertoja. Vaikka Trump on aiemmin puhunut suuren "antautumissopimuksen" solmimisesta, hänen painostuksensa on saanut Iranin johdon nurkkaan, jättäen näille vain vähän poliittista liikkumatilaa omien kasvojensa säilyttämiseksi.
Tilanteen vakavuutta korostaa se, että IRGC:n ja hallituksen edustajien välinen kuilu purkautuu jopa valtiollisessa mediassa. Kansallisen turvallisuuskomitean jäsen Abolfazl Zohrevand turvautui hiljattain televisiolähetyksessä karkeaan kielenkäyttöön ja henkilökohtaisuuksiin haukkumalla presidentti Trumpin ja varapresidentti Vancen äitejä "katastrofeiksi", mikä heijastaa asiantuntijoiden mukaan Iranin johdon diplomaattista ja strategista epätoivoa. Lisäksi valtiontelevisiossa näytettiin absurdina pidettyä materiaalia, jossa IRGC:n naisjoukot maalailivat ohjuksia pinkeiksi, ja esitettiin outoja sotilaskoulutusvideoita, jotka herättävät lähinnä kysymyksiä maan asevoimien vakavasti otettavuudesta ja ideologisesta tilasta.
Pakistanin pääkaupungissa Islamabadissa reagoitiin peruuntuneisiin neuvotteluihin epävirallisella sulkutilalla ja massiivisella turvallisuusjoukkojen läsnäololla, sillä maan viranomaiset pelkäsivät mahdollisia iskuja.
Samanaikaisesti Trump vetosi Iraniin teloitushaarassa olevien naispoliittisten vangittujen vapauttamiseksi "hyvän tahdon eleenä". Trumpin sävyn rauhallisuutta on luonnehdittu jopa aiempaa uhkaavammaksi, sillä hiljainen vaatimus ilman välitöntä sotilaallista uhkausta viittaa vakavaan taktiseen valmistautumiseen taustalla.
Tulevat tunnit ovat ratkaisevia. Mikäli tulitaukoa ei jatketa, Lähi-itä on asiantuntijoiden mukaan jälleen avoimen sodan kynnyksellä. Yhdysvaltain hallinto puntaroi Valkoisessa talossa, antaako se periksi ja purkaa merisaarron saadakseen Iranin neuvottelupöytään, vai vastaako se viivyttelyyn sotilaallisella voimalla.
FBI:n johtaja Kash Patel ja kongressiedustaja Eric Swalwell poikkeuksellisen rajussa yhteenotossa kongressin kuulemisessa
 |
| FBI:n johtaja Kash Patel vastasi tiukasti kongressiedustaja Eric Swalwellin kysymyksiin kongressin kuulemisessa, mikä johti poikkeuksellisen kiivaaseen sananvaihtoon osapuolten välillä. AI Kuva/chatgpt |
FBI:n johtaja Kash Patel ja kongressiedustaja Eric Swalwell ajautuivat äärimmäisen kiivaaseen sananvaihtoon kongressin kuulemisessa, joka käsitteli FBI:n toimintaa ja Jeffrey Epsteinin tapauksen asiakirjoja. Yhteenotto alkoi Patelin ilmoittaessa tiukkasanaisesti, että hänen ensisijainen tehtävänsä on turvata Yhdysvaltojen turvallisuus, eikä osallistua poliittiseen vihjailuun, jota Swalwell voisi hyödyntää kahdenkymmenen sekunnin iskulauseina varainkeruukampanjoissaan. Patel huomautti suorasanaisesti, että Kalifornian asukkaat saavat Swalwellilta riittämätöntä edustusta. Hän kehotti kongressiedustajaa keskittymään Kalifornian turvapaikkakaupunkien väkivaltarikollisuuden sekä niissä laillisesti suojeltujen pedofiilien määrän vähentämiseen, ja tarjoutui samalla tekemään yhteistyötä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Patel tyrmäsi Swalwellin toiminnan täydellisesti kutsumalla hänen koko uraansa kongressissa häpeäpilkuksi Amerikan kansalle.
Kuulemisen edetessä Swalwell pyrki toistuvasti tivaamaan Patelilta Jeffrey Epsteinin tapaukseen liittyvistä yksityiskohdista. Swalwell tiedusteli, sulkiko Patel Epstein-kansiot vai jatkoiko hän lukemista huomatessaan Donald Trumpin nimen asiakirjoissa. Patel vastasi, ettei hän ole henkilökohtaisesti käynyt läpi aineistoa kokonaisuudessaan. Swalwell ihmetteli tätä ja totesi kyseessä olevan FBI:n historian suurin seksikauppatapaus, jolloin lopullinen vastuu lepää organisaation ylimmän johdon harteilla. Patel perusteli tilannetta sillä, että hän on ollut kiireinen tehdessään maasta turvallisemman kuin koskaan Yhdysvaltojen modernissa historiassa. Tämä turvallisuus on Patelin mukaan saavutettu nopealla aikataululla antamalla FBI:n henkilöstölle resurssit vähentää henkirikoksia, huumekauppaa ja lapsikauppaa.
Swalwell jatkoi painostusta aiheen parissa ja kysyi, esiintyykö Trumpin nimi kansioissa ainakin tuhat, viisisataa vai sata kertaa. Patel vastasi lukumääriin kieltävästi ja korosti, että pelkkä lukumäärä on täysin harhaanjohtava tekijä. Hän täsmensi, että FBI on julkaissut kaiken sellaisen presidenttiin tai kehen tahansa muuhun henkilöön liittyvän tiedon, joka on luotettavaa ja lain puitteissa julkaistavissa. Patel kuvaili Swalwellin keskittymistä asiaan ja perusteettomia syytöksiä pedofiilien suojelusta vastenmielisiksi. Hän kehotti edustajaa katsomaan tilastoja Kalifornian osavaltiosta, missä Los Angelesin, San Diegon ja San Franciscon kaltaiset kaupungit ovat vastaanottaneet suurimman lisäyksen FBI:n resursseissa Patelin tekemien uudelleensijoitusten seurauksena.
Swalwell tivasi toistuvasti vaatien yksinkertaista "kyllä tai ei" -vastausta siihen, kertoiko Patel oikeusministerille presidentin nimen olevan kansioissa. Hän jopa kehotti Patelia käyttämään aakkosia ja tavaamaan vastauksensa. Patel vahvisti keskustelleensa oikeusministerin kanssa lukuisia kertoja Epstein-kansioiden kokonaisuudesta sekä tiimin tekemistä selvityksistä, mutta huomautti samalla, ettei hän ole koskaan puhunut asiasta suoraan presidentti Trumpin kanssa. Swalwell ilmoitti tulkitsevansa suoran vastauksen välttelyn syyllisyyden merkiksi. Kuulemisessa Swalwell tiedusteli myös, ohjeistiko Trump julkaisemaan koko totuuden riippumatta omasta osallisuudestaan, ja kysyi, toimiko Trump FBI:n ilmiantajana Epsteinia koskien. Patel täsmensi hallinnon antaman ohjeistuksen olleen kaiken luotettavan tiedon julkaiseminen ja vahvisti, ettei Trump ole toiminut FBI:n ilmiantajana. Tämän jälkeen Swalwell viittasi tuomari Richard Bermanin lausuntoon, jonka mukaan Epsteinin suuren valamiehistön pöytäkirjojen sisältämä tieto kalpenee oikeusministeriön hallussa olevan laajemman tutkintamateriaalin rinnalla.
Tilanne kärjistyi entisestään Swalwellin nostaessa esiin Patelin kirjoittaman "Government Gangsters" -kirjan. Swalwell huomautti Patelin nimenneen kirjassa alun perin kaksikymmentä henkilöä ja sijoittaneensa hänet listan kärkipaikalle. Swalwell kysyi tähän liittyen, aikooko Patel jäävätä itsensä näiden kirjassa mainittujen, kysymyksen edetessä kuuteenkymmeneen täsmentyneen henkilön tutkinnoista. Patel vastasi, että jokainen FBI:sta irtisanottu henkilö on epäonnistunut perustuslaillisten velvollisuuksien täyttämisessä, ja ilmoitti yksikantaan kieltäytyvänsä jääväämästä itseään vastaamalla "ei". Swalwell pyysi komitean puheenjohtajaa puuttumaan todistajan kielenkäyttöön ja jäsenien loukkaamiseen, mutta puheenjohtaja totesi Swalwellin puheajan päättyneen. Tilanteessa pyydettiin vielä erikseen kahtakymmentä lisäsekuntia, jotta edustaja voisi saattaa ajatuksensa loppuun keskeytysten vuoksi.
Tapahtumia analysoineiden tahojen mukaan Patelin esiintyminen osoitti todellista johtajuutta, sillä hän katsoi edustajaa suoraan silmiin eikä lähtenyt mukaan poliittisiin peleihin. Analyyseissä muistutetaan, että Swalwellilla oli aiemmin suhde epäillyn kiinalaisen vakoojan, Fang Fangin, kanssa, minkä valossa hänen asettumisensa moraaliseksi auktoriteetiksi kyseenalaistetaan voimakkaasti. Vain päiviä tämän kongressin kuulemisen jälkeen Eric Swalwell joutui eroamaan kongressista ja luopumaan kuvernööriehdokkuudestaan häneen kohdistuneiden massiivisten seksuaalista häirintää koskevien syytösten vuoksi. Patelin katsotaan nähneen tilanteen kehityksen ennalta ja tunnistaneen Swalwellin toiminnan luonteen. Kyseisen kuulemisen katsotaan olleen lopullinen isku Swalwellin poliittiselle uralle ja toimineen malliesimerkkinä syvävaltioksi kutsutun rakenteen asettamisesta vastuuseen.
Yhdysvaltain sotaministeriön (DoW) budjettiesitys tilivuodelle 2027: Ylivoiman ja rauhan varmistaminen ennätysmäisellä 1,5 biljoonan dollarin rahoituksella
 |
| Yhdysvaltain sotaministeriön edustajat esittelevät Pentagonissa historiallisen suurta 1,5 biljoonan dollarin budjettiesitystä tilivuodelle 2027. Uudella rahoituksella tähdätään teollisen perustan vahvistamiseen ja sotilaallisen ylivoiman sementoimiseen muun muassa avaruus- ja lennokkiteknologioiden osalta. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Yhdysvaltain sotaministeriö (Department of War) on esitellyt tilivuoden 2027 (FY27) budjettipyyntönsä, jota esittelevät PDO OUSW-CFO Jules Hurst III sekä J8-johtaja, kenraaliluutnantti Steven Whitney. Virallisen esityksen teemana on "Rauhan sementoiminen voiman kautta" (Solidifying Peace Through Strength) ja "Vapauden arsenaalin vapauttaminen". Monimutkaiseen ja yhä vaarallisemmaksi käyvään uhkaympäristöön vastaamiseksi tilivuoden 2027 budjetti sisältää noin 42 prosentin korotuksen, jonka tarkoituksena on taata Yhdysvaltain sotilaallinen ylivoima tuleviksi vuosikymmeniksi.
Budjetti pohjautuu presidentti Donald J. Trumpin 7. tammikuuta 2026 antamaan linjaukseen, jonka mukaan maan edun nimissä ja erityisesti nykyisinä vaarallisina aikoina sotilasbudjetin ei tule olla yksi biljoona dollaria, vaan 1,5 biljoonaa dollaria.
Kokonaisbudjetin jakautuminen ja prioriteetit
Presidentin budjetti osoittaa 1,5 biljoonan dollarin kokonaissumman eri puolustushaaroille ja prioriteeteille seuraavasti:
Ilmavoimat (Department of the Air Force): 391,1 miljardia dollaria (kasvua 33,6 %), joka muodostaa 27 % kokonaisbudjetista.
Merivoimat (Department of the Navy): 377,5 miljardia dollaria (kasvua 24,3 %), 26 % kokonaisbudjetista.
Maavoimat (Department of the Army): 252,3 miljardia dollaria (kasvua 24,4 %), 17 % kokonaisbudjetista.
Presidentin prioriteetit (Presidential Priorities): 245,3 miljardia dollaria, 17 % kokonaisbudjetista. Nämä sisältävät investoinnit puolustusteolliseen perustaan, Golden Dome -ohjuspuolustukseen, seuraavan sukupolven teknologiaan, lennokkiylivoimaan, kriittisiin mineraaleihin, ammuksiin ja infrastruktuuriin.
Puolustushallinnon laajuiset erät (Defense Wide): 183,8 miljardia dollaria (kasvua 22,6 %), 13 % budjetista.
Historialliset investoinnit suorituskykyyn
Sotaministeriön budjetista yli puolet, tarkalleen 756,8 miljardia dollaria, on varattu suorituskykyinvestointeihin. Tämän on määrä luoda satojatuhansia uusia työpaikkoja, lisätä kapasiteettia ja voimaa. Prosentuaalisesti nämä hankinta- ja tutkimusinvestoinnit (52,2 % kokonaisbudjetista) ylittävät merkittävästi aikaisempien hallintojen panostukset; vertailukohtina esitettiin Reaganin hallinnon 43,2 % vuonna 1984 ja Bidenin hallinnon 39,5 % vuonna 2024. Samalla operaatio- ja ylläpitokulujen (O&M) osuutta suhteutetaan tarkemmin: FY27:ssä niiden osuus on 29,7 %, kun se Bidenin aikana 2024 oli 38,4 % ja Reaganin aikana 1984 27,6 %. Sopimuskuluista ja tarpeettomasta hallinnon kulutuksesta on leikattu yli 13 miljardia dollaria, ja nämä varat ohjataan suoraan taistelijoiden tukemiseen.
Teollisen perustan, ylivoiman ja valmiuden turvaaminen
Yhdysvaltain puolustusteollisen perustan tehostaminen on yksi keskeisistä pilareista. Tämä pitää sisällään 46 prosentin kasvun laivahankinnoissa ja 26 prosentin kasvun ilmavoimien rahoituksessa. Lisäksi painopisteenä ovat kriittisten mineraalien saatavuuden palauttaminen, energiariippumattomuus ja nousevat teknologiat.
Sotilaallisen ylivoiman varmistamiseksi budjetissa ohjataan lähes 18 miljardia dollaria Golden Dome -ohjuspuolustusjärjestelmän operatiiviseen käyttöön. Lennokkien ja vastalennokkiteknologian investoinnit ylittävät 74 miljardia dollaria. Samalla tehdään Yhdysvaltain historian suurin investointi avaruusvoimavarojen kehittämiseen.
Valmiuden osalta budjetti vapauttaa käyttöön seuraavan sukupolven kalustoa, kuten F-47-hävittäjät, B-21-pommikoneet ja "Golden Fleet" -laivastokokonaisuuden. Ydinasepelotteen kolmikanta (Nuclear Triad) modernisoidaan yhdysvaltalaisen pelotteen vahvistamiseksi, ja sotilaiden kasarmiolosuhteet palautetaan huippukuntoon.
Avaruus, kyber ja kotimaan puolustus
Avaruusvoimavarojen ylivoiman takaamiseksi suunnataan yli 75 miljardia dollaria, joka kattaa kansallisen turvallisuuden ja avaruuskehityksen laukaisut, ohjusvaroitukset ja -seurannan, GPS-infrastruktuurin, ohjuspuolustuksen, SATCOM-järjestelmät sekä avaruuspohjaisen liikkuvien kohteiden tunnistuksen (Space-Based moving target indication). Kyberoperaatioihin sijoitetaan yli 20 miljardia dollaria, johon sisältyy vahva kyberoperaatioverkosto, asejärjestelmien kyberturvallisuus, IT-järjestelmät sekä kriittinen DOW-infrastruktuuri.
Kotimaan puolustuksessa rajaturvallisuuden vahvistamiseen osoitetaan 2,3 miljardia dollaria. Tämä takaa sen, että Yhdysvaltain kotimaan puolustaminen säilyy sotaministeriön ensisijaisena tehtävänä. Tästä summasta 1,47 miljardia dollaria menee rajaoperaatioihin liittyviin vaatimuksiin etelärajalla, 605 miljoonaa dollaria pääkaupungin turvaamiseen kansalliskaartin mobilisoinneilla ja 216 miljoonaa dollaria kansalliskaartin nopean toiminnan joukoille (National Guard Reaction Force). Tilastot osoittavat lounaisten rajakohtaamisten pudonneen jyrkästi ennätysmatalalle tasolle.
Golden Dome ja lennokkiylivoima
Yhdysvaltain Golden Dome -puolustusverkostoon osoitetaan 17,9 miljardia dollaria FY27-budjetissa. Tämä tukee avaruuspohjaisia sensoreita ja torjuntaohjuksia, hypersoonista puolustusta, seuraavan sukupolven ICBM-puolustusta ja tutkia sekä suunnatun energian (directed energy) aseita. Järjestelmä on suunniteltu suojelemaan amerikkalaisia pelottelemalla ja torjumalla edistyneitä ohjusuhkia.
Lennokkiylivoimaan ja vastalennokkiteknologiaan investoidaan 53,6 miljardia dollaria viidellä pääalueella: kiistelty logistiikka, yhteistoiminnallinen autonomia (Collaborative Autonomy), joukkojen tuottaminen (Force Generation), autonomisten järjestelmien torjunta ja teollisten kysyntäsignaalien varmentaminen. Lisäksi 20,6 miljardia dollaria sijoitetaan muihin autonomisiin ja etäohjattaviin järjestelmiin, kuten Collaborative Combat Aircraft -hankkeeseen ja MQ-25-ilmatankkauslennokkiin.
Ydinasepelote ja laivaston dominanssi
Ydinasepelotteen eli Nuclear Enterprisen ylläpitoon sijoitetaan 71,4 miljardia dollaria. Summa pitää sisällään 16,2 miljardia dollaria Columbia-luokan sukellusveneille, 6,1 miljardia B-21-pommikoneelle, 4,6 miljardia Sentinel ICBM -ohjelmalle sekä 1,5 miljardia Long-Range Stand-Off Weapon (LRSO) -asejärjestelmälle.
Merenkulkualueen dominanssiin kohdistetaan 65,8 miljardia dollaria, jolla hankitaan 18 taistelualusta ja 16 tukialusta. 427 miljoonalla dollarilla hankitaan kolme keskikokoista miehittämätöntä pinta-alusta (MUSV) sekä testataan hyötykuormajärjestelmiä. Meriteollisuuden perustaan ja telakkainfrastruktuuriin osoitetaan 8,7 miljardia dollaria, jolla tuetaan seitsemää yksityistä ja neljää julkista telakkaa.
Maa- ja ilmavoimien hankinnat
Maavoimien (Land Power) uusien voimavarojen, kuten ohjusten, panssariajoneuvojen ja helikopterien, hankintaan on varattu 64,5 miljardia dollaria. Ammuksiin panostetaan 31,8 miljardia dollaria, millä kasvatetaan Patriot-, THAAD-, PrSM- ja MRC-varastoja. Panssariajoneuvoihin sijoitetaan 2,4 miljardia hankintoihin ja 775 miljoonaa tutkimukseen ja kehitykseen, jotta Armored Brigade Combat -tiimejä voidaan modernisoida AMPV-hankinnoilla, XM30-kehityksellä ja Abrams-päivityksillä. Helikoptereihin ohjataan 2,1 miljardia dollaria RDT&E-toimintaan ja 127 miljoonaa CH-47F-ohjelman hankintoihin.
Ilmavoimien (Air Power) kasvuun ohjataan 102 miljardia dollaria. Ohjelma pitää sisällään 85 F-35-hävittäjän hankinnan (38 F-35A, 10 F-35B ja 37 F-35C) sekä 24 F-15 EX -hävittäjän oston. F-47 ja F/A-XX -kuudennen sukupolven järjestelmien kehitykseen jatketaan sijoituksia. Lisäksi KC-46A-ohjelman hankintoja kasvatetaan.
Joukkojen koon kasvattaminen ja valmius
Puolustushaarat ovat kokeneet miehistövajetta edellisen hallinnon aikana. Yhteisjoukkojen (Joint Force) kokoa kasvatetaan nyt 2,2 prosentilla, eli 44 500 sotilaalla. Kasvu jakautuu armeijalle (+18 300), merivoimille (+11 000), merijalkaväelle (+2 500), ilmavoimille (+9 900) ja avaruusvoimille (+2 800).
Ydintoimintojen valmiuden ylläpitoon (Core readiness) sijoitetaan 190 miljardia dollaria, mikä on lähes 20 % enemmän kuin tilivuonna 2026. Tämä rahoittaa muun muassa lentotunteja ja koulutusta, laajan mittakaavan taisteluoperaatiokoulutusta sekä laitteiden huoltoa. Taistelijoille varmistetaan 5,8 miljardin dollarin palkankorotuspotti, joka tarkoittaa 7 % korotusta E-5-arvoisille ja sitä alemmille, 6 % korotusta E-6–O-3-arvoisille ja 5 % korotusta O-4-arvoisille ja sitä ylemmille.
Lääkintä ja sotilaiden asumisolosuhteet
Sotilaiden lääkinnälliseen valmiuteen ohjataan 20,3 miljardia dollaria. Kriittisen lääkintäinfrastruktuurin korjaamiseen ja entisöintiin sijoitetaan 3,2 miljardia, ja yksityisen sektorin hoito-ohjelmaan (Private Sector Care Program, PSCP) ohjataan 22,2 miljardia dollaria TRICARE-sopimuksilla.
Sotilaiden asuinolosuhteiden, kuten kasarmien ja perheasuntojen, massiiviseen kunnostamiseen ohjataan mittavia varoja Barracks Task Force -aloitteen kautta. Parannuksiin, kuten LVI-korjauksiin, homeenpoistoon ja sähkötöihin, käytetään 8,8 miljardia dollaria. Kasarmien ylläpitoon varataan 2,5 miljardia dollaria. Uusiin kasarmeihin ohjataan 10,2 miljardia dollaria kohteissa, joissa on asuntopulaa tai uusia tehtävävaatimuksia. Perheasumisen (Family Housing) 4,4 miljardin dollarin rahoituksesta 1,7 miljardia menee olemassa olevien rakennusten parantamiseen, 2,4 miljardia ylläpitoon ja hallintaan, sekä 0,3 miljardia yksityistetyn asuntokannan valvontaan.
Kevin Warsh senaatin kuultavana: Keskuspankin tulevaisuus ja Yhdysvaltain talouden suunta puhuttivat
 |
| Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajaehdokas Kevin Warsh vastasi senaatin pankkivaliokunnan tiukkoihin kysymyksiin taloudesta, inflaatiosta ja keskuspankin riippumattomuudesta presidentti Trumpin hallinnon alaisuudessa. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Yhdysvaltain senaatin pankkivaliokunta kokoontui kuulemaan presidentti Donald Trumpin nimeämää ehdokasta, Kevin Warshia, maan keskuspankin (Federal Reserve) pääjohtajan tehtävään. Kuulemisessa käsiteltiin laajasti talouden tilaa, keskuspankin roolia, Warshin aiempia toimia sekä Yhdysvaltain inflaatiota ja työllisyyttä.
Valiokunnan puheenjohtaja Tim Scott (R-SC) avasi tilaisuuden korostamalla keskuspankin merkitystä yhdysvaltalaisten arjessa. Hän viittasi "Bidenomicsin" aiheuttamaan hintojen nousuun ja palkkojen jäämiseen jälkeen, korostaen perheiden kohtaamia taloudellisia haasteita. Scott toi esille presidentti Trumpin ja hallinnon toimet talouden elvyttämiseksi, kuten työtätekevien perheiden veronkevennyslain. Hän painotti keskuspankin kaksoismandaattia – hintavakauden ja maksimaalisen työllisyyden edistämistä – sekä keskuspankin riippumattomuuden tärkeyttä poliittisista tuulista, viitaten aiempiin ilmastoaloitteisiin. Scott ilmaisi tukensa Warshille, korostaen tämän kokemusta vuoden 2008 finanssikriisin ajalta.
Demokraattien johtava jäsen, senaattori Elizabeth Warren (D-MA), kritisoi voimakkaasti presidentti Trumpin talouspolitiikkaa ja syytti häntä pyrkimyksistä tuhota keskuspankin riippumattomuus omien poliittisten ongelmiensa ratkaisemiseksi. Warren kyseenalaisti Warshin sopivuuden tehtävään ja nosti esiin tämän roolin vuoden 2008 finanssikriisissä, syyttäen Warshia Wall Streetin etujen ajamisesta kansalaisten kustannuksella. Warren korosti myös Warshin aiempia näkemysten muutoksia korkopolitiikassa, sitoen ne poliittisiin suhdanteisiin, ja vaati kuulemisen lykkäämistä keskuspankin johtoon kohdistuvien rikostutkintojen vuoksi.
Senaattori Dave McCormick (R-PA) esitteli Warshin ystävänään ja entisenä kolleganaan. McCormick kehui Warshin asiantuntemusta, moraalista selkeyttä ja riippumattomuutta. Hän muisteli yhteistyötään Warshin kanssa finanssikriisin aikana ja korosti tämän ymmärrystä reaalitaloudesta ja markkinoista. McCormick vetosi valiokuntaan politiikan sivuuttamiseksi ja Warshin nopean vahvistamisen puolesta.
Warsh itse aloitti puheenvuoronsa kiittämällä presidenttiä luottamuksesta ja korosti Yhdysvaltain talouden kasvupotentiaalia. Hän esitteli taustaansa, koulutustaan ja oppi-isiään, korostaen oppimaansa patriotismia ja taloudellista ajattelua. Warsh painotti rahapolitiikan riippumattomuuden ehdottomuutta, mutta totesi samalla vaaleilla valittujen viranomaisten oikeuden esittää näkemyksiään. Hän esitti tarpeen uudistaa keskuspankin käytäntöjä ja parantaa viestintää, jotta se voisi vastata paremmin nykyisiin taloudellisiin haasteisiin.
Kuulemisen edetessä senaattorit nostivat esiin lukuisia yksityiskohtaisia kysymyksiä. Senaattori Warren kyseenalaisti Warshin taloudelliset sidonnaisuudet ja vaati selvitystä tämän yli 100 miljoonan dollarin sijoituksista. Warsh vakuutti luopuvansa sijoituksistaan ennen virkaan astumistaan eettisten vaatimusten mukaisesti. Senaattori Mike Rounds (R-SD) antoi Warshille mahdollisuuden selventää eettistä sopimustaan, ja Warsh toisti sitoumuksensa omaisuutensa myymiseen.
Senaattori Jack Reed (D-RI) kyseenalaisti Warshin eettisen sopimuksen aikataulun ja painotti keskuspankin pääjohtajan riippumattomuutta suhteessa presidentti Trumpiin. Warsh vakuutti toimivansa itsenäisesti eikä sitoutuvansa presidentin vaatimuksiin. Senaattori Thom Tillis (R-NC) tuki Warshia ja kritisoi oikeusministeriön käynnistämiä tutkimuksia keskuspankin johdon toimista.
Senaattori Chris Van Hollen (D-MD) haastoi Warshin näkemyksiä korkopolitiikasta ja inflaatiosta, ja kyseenalaisti Warshin uskon tekoälyn kykyyn laskea hintoja riittävästi oikeuttamaan merkittävät koronleikkaukset. Senaattori John Kennedy (R-LA) kysyi Warshilta suoraan, aikooko hän toimia presidentin "sukkanukkena", mihin Warsh vastasi kieltävästi. Kennedy kysyi myös presidentin mahdollisista vaatimuksista koronleikkauksiin, ja Warsh kielsi presidentin koskaan vaatineen häneltä sitoutumista tiettyihin korkopäätöksiin.
Senaattori Catherine Cortez Masto (D-NV) toi esiin huolensa korkeasta inflaatiosta ja kyseenalaisti Warshin talousteoriat viitaten tämän toimiin vuoden 2008 finanssikriisin alla. Warsh puolusti aiempia näkemyksiään ja korosti tarvetta tarkastella inflaatiota uusilla mittareilla. Senaattori Bill Hagerty (R-TN) kehui Warshin kokemusta ja kritisoi keskuspankin aiempia toimia, kuten ilmasto- ja DEI-aloitteita (monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallisuus), jotka hänen mukaansa veivät keskuspankin ulos sen perustehtävästä.
Senaattori Tina Smith (D-MN) nosti esiin tavallisten kansalaisten taloudelliset haasteet ja kysyi Warshilta, onko polttoaineen ja vakuutusmaksujen nousu "valheellista inflaatiota", kuten presidentti Trump oli antanut ymmärtää. Warsh totesi, että hintojen nousu vaikuttaa ihmisiin todellisesti. Senaattori Cynthia Lummis (R-WY) kysyi keskuspankin taseen koosta, mihin Warsh vastasi, että tasetta tulisi pienentää ja keskittyä enemmän ohjauskorkoihin.
Senaattori Raphael Warnock (D-GA) kysyi Warshin arvosanaa Yhdysvaltain taloudelle, korostaen tavallisten kansalaisten vaikeuksia. Warsh vältti antamasta suoraa arvosanaa, mutta myönsi talouden tarvitsevan parannusta ja keskuspankin toimien olevan osasyy nykytilanteeseen. Senaattori Katie Britt (R-AL) korosti läpinäkyvyyden tärkeyttä ja kysyi Warshin kokemuksista keskuspankissa.
Senaattori Andy Kim (D-NJ) jatkoi keskustelua perheiden taloudellisista vaikeuksista ja kysyi pitkän aikavälin vaikutuksista muun muassa polttoaineen hintoihin. Senaattori Pete Ricketts (R-NE) siirsi vastuun inflaatiosta edelliselle hallinnolle ja kysyi liittovaltion kulutuksen vaikutuksesta. Warsh totesi inflaation syntyvän, kun hallitus ja keskuspankki "painavat liikaa rahaa".
Senaattori Ruben Gallego (D-AZ) kyseenalaisti Warshin aiemman vastauksen presidentin vaatimuksista koronleikkauksiin, viitaten Wall Street Journalin artikkeliin. Warsh pysyi kannassaan ja kyseenalaisti artikkelin lähteet. Senaattori Jim Banks (R-IN) nosti esiin Kiinan muodostaman uhan Yhdysvaltain taloudelle ja dollarin asemalle, mihin Warsh vastasi korostamalla vahvan talouden ja turvallisen maksujärjestelmän merkitystä.
Senaattori Lisa Blunt Rochester (D-DE) kysyi tekoälyn vaikutuksista talouteen ja keskuspankin politiikkaan. Warsh myönsi tekoälyn nopean kehityksen ja sen potentiaalin, mutta korosti, että keskuspankin on kerättävä parempaa dataa ennen merkittävien päätösten tekemistä. Senaattori Kevin Cramer (R-ND) puolusti Warshin näkemysten kehittymistä ja kysyi tämän kantaa poliittisesti motivoituneeseen "pankkipalveluiden epäämiseen" (debanking). Warsh vastusti vahvasti politiikan sekoittamista pankkien valvontaan.
Senaattori Angela Alsobrooks (D-MD) kysyi Warshin kantaa keskuspankin johtokunnan jäsenen Lisa Cookin erottamisyritykseen ja keskuspankin johtajan Jerome Powellin rikostutkintaan. Warsh kieltäytyi ottamasta kantaa keskeneräisiin oikeusjuttuihin. Lopuksi senaattori Bernie Moreno (R-OH) tuki Warshia ja kysyi tämän kantaa keskuspankin digitaaliseen valuuttaan (CBDC) sekä maahanmuuton vaikutukseen työllisyyteen. Warsh ilmoitti vastustavansa digitaalista valuuttaa ja jättävänsä maahanmuuttopolitiikan poliitikkojen huoleksi.
Kirjoittaja Aksu
Alkuperäinen julkaisija: Midwest Safety, Tousi TV, Capitol Insights, Department of War, MAGNO NEWS
Lähde:
https://www.youtube.com/watch?v=XCgzH1YOmGI&list=PL5_bhjw6PxLYv2e7CQB_DQMFC_7ndI6Bz&index=3&t=63s
https://www.youtube.com/watch?v=MGRWIed6INM&list=PL5_bhjw6PxLYv2e7CQB_DQMFC_7ndI6Bz&index=5
https://www.youtube.com/watch?v=r_cUrAswMiI
https://www.youtube.com/watch?v=16Ozxn6-v84&list=PL5_bhjw6PxLYv2e7CQB_DQMFC_7ndI6Bz&index=5
https://www.youtube.com/watch?v=HjqqNIePvSM
Päivämäärä: 25.3.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti