 |
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ehdottaa Euroopan unionin vahvistamista Britannian, Ukrainan, Turkin ja Norjan liittymisellä, jotta se kykenisi kilpailemaan Venäjän sotilaallisen mahdin kanssa. Samaan aikaan Yhdysvallat ja EU käyvät tahoillaan monimutkaista globaalia geopoliittista vääntöä niin Iranin, Kiinan kuin Venäjänkin suuntaan. Ai kuva/https://raphael.app/fi
Tämä Zelenskyin esittämä näkemys herättää kuitenkin kysymyksiä ja kriittistä tarkastelua. Zelenskyi esittää tilanteen ikään kuin Euroopan unioni olisi sotilasliitto, jossa jäsenmäärän kasvattaminen johtaa automaattisesti sotilaalliseen vahvistumiseen. Euroopan unioni on kuitenkin monia asioita, mutta sotilasliitto se ei ole. Zelenskyin arvio Britannian, Turkin ja Ukrainan yhdistetystä voimasta verrattuna Venäjään vaikuttaa myös erittäin toiveikkaalta. Henkilöstömäärällä mitattuna Venäjä on edellä näitä kolmea maata yhdessä, ja kaikkien viitteiden mukaan Venäjän armeijan vahvuus saavuttaa noin 2,5 miljoonaa sotilasta vuoteen 2030 mennessä, mikä on karkeasti puolet enemmän kuin kyseisten kolmen maan tämänhetkinen yhteenlaskettu vahvuus.
Armeijan vahvuus ei kuitenkaan perustu ainoastaan henkilöstömäärään, vaan myös puolustustuotantoon ja logistiikkaan. On olennaista, kuinka paljon kapasiteetista on kotimaista ja kuinka riippuvainen maa on ulkopuolisesta avusta. Lisäksi logistiikan nopeus tehtaalta etulinjaan on kriittinen tekijä. Sotilasliittojen ongelmana on usein käytännön hitaus yhtenäisen komentojärjestelmän ja yhteisen koulutuksen puutteen vuoksi. Vaikka tällaisia järjestelmiä voidaan rakentaa, kuten Naton tapauksessa on nähty, se vie useita vuosia. Zelenskyin mainitsemista maista ainoastaan Turkilla on vahva kotimainen puolustusteollisuus, kun taas suurin osa näiden maiden käyttämästä kriittisestä kalustosta on peräisin Yhdysvalloista. Euroopan oman puolustusteollisuuden uudistaminen on vasta aluillaan ja kestää vähintään vuosikymmenen, mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Zelenskyin lausunnot voidaan nähdä ensisijaisesti osana pyrkimystä edistää Ukrainan EU-jäsenyyttä.
Zelenskyi huomautti myös, että jos Yhdysvallat poistuisi Natosta, Euroopan turvallisuus nojaisi yksinomaan Euroopan unionin kyvykkyyksiin, mikä nykymuodossaan ei riittäisi. Hän myönsi Turkin maatalouteen liittyvät huolet, mutta korosti, että haasteet voidaan hallita vahvalla taloudella, joskin turvallisuus on aina etusijalla ja talous vasta toisena. Euroopan nykyinen taloudellinen tilanne ei kuitenkaan ole vahvimmillaan, eikä nopea muutos ole näköpiirissä. Naton perustamisesta lähtien Yhdysvallat on toiminut liittouman johtajana ja tehnyt lopulliset päätökset monimutkaisissa tilanteissa. Kysymys kuuluukin, kuka korvaisi Yhdysvallat ja tekisi historian kulkua muuttavat päätökset Zelenskyin esittämässä skenaariossa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolestaan on todennut, ettei Iranilla ole Pakistanissa käytävissä neuvotteluissa muita kortteja kuin kansainvälisten vesireittien lyhytaikainen kiristäminen, ja että neuvottelut ovat ainoa syy heidän olemassaololleen tällä hetkellä. Trumpin lausunnosta huolimatta Hormuzinsalmi on yksi konfliktin ratkaisevimmista ja tärkeimmistä korteista, minkä vaikutukset näkyvät globaalisti energian ja päivittäistavaroiden hinnoissa. Vaikka Yhdysvalloilla on epäilemättä vahvemmat kortit, Iranin hallussa oleva kortti on aiheuttanut merkittävää taloudellista kipua maailmanlaajuisesti, erityisesti Euroopassa ja Aasiassa.
Samaan aikaan Euroopan unionin teollisuuskomissaari on ilmoittanut, ettei Eurooppa seuraa Yhdysvaltoja sen Kiinan-politiikassa, sillä EU haluaa säilyttää tason avoimuudessaan ja tarvitsee investointeja, pyrkien samalla vähentämään riippuvuuttaan Kiinasta strategisilla sektoreilla. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko Kiina todella halukas investoimaan Eurooppaan viimeaikaisten tapahtumien valossa. Viimeisten vuosien aikana nähty Venäjän varojen jäädyttäminen ja keskustelut niiden siirtämisestä Ukrainalle ovat omiaan pelottamaan sijoittajia. EU:n kanssa toimiminen on usein poliittisesti latautunutta, ja ulkopuoliset tarkkailijat, kuten Kiina, suhtautunevat tilanteeseen skeptisesti. Euroopan unionissa ei kenties täysin ymmärretä, miltä heidän toimintansa näyttää ulospäin.
EU:n puolustuskomissaari on toistanut vaatimuksensa Euroopan armeijasta. Tämä ajatus kytkeytyy suoraan Zelenskyin lausuntoihin suurista ja vahvoista armeijoista, luoden yhtenäistä linjaa julkiseen keskusteluun. Zelenskyi on myös arvioinut, että Vladimir Putin pyrkii diplomaattisesti työntämään Ukrainan joukot ulos Donbasista välttääkseen raskaat tappiot, sillä hän ei kykene täysin miehittämään Ukrainaa. Zelenskyin mukaan Putin etsii poistumistietä, joka näyttäisi voitolta, ja käyttää tähän vuoropuhelua Yhdysvaltojen kanssa. Tappioita syntyy kuitenkin aina molemmilla puolilla, ja kyse on siitä, kuinka paljon kumpikin osapuoli kestää. Zelenskyi varoittaa myös, että tulitauon aikana Putin hyödyntäisi tilaisuuden rekrytoida ja kouluttaa lisää ihmisiä, kiihdyttää puolustusteollisuutta ja pyrkiä pakotteiden purkamiseen. Todellisuudessa Venäjän puolustusteollisuus toimii jo nyt täydellä kapasiteetilla ympäri vuorokauden. Lisäksi Zelenskyi mainitsi Putinin valmistelevan uutta "blitzkriegiä" eli salamassotaa, vaikka Venäjän taistelutapa on perinteisesti perustunut hitaaseen kulutussotaan, jonka tarkoituksena on tuhota vihollisen sodankäyntikyky pitkällä aikavälillä ennemmin kuin vallata nopeasti alueita. Kulutussodassa voittaja on yleensä se, jolla on enemmän resursseja.
Lopuksi on uutisoitu, että Donald Trump saattaa pidentää poikkeuslupaa, joka sallii venäläisen öljyn ostamisen. Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent tapasi Trumpin Oval Officessa keskustellakseen asiasta, ja heidän mukaansa poikkeusluvan pidentäminen olisi hyvä idea. Tämä aiheuttaa jännitteitä Yhdysvaltojen ja EU:n välille, sillä EU on asettanut Venäjälle tuhansia pakotteita ja pelkää nyt, että Yhdysvaltojen toimet vesittävät suuren osan näistä pakotteista. Tämä ei kuitenkaan poista sitä bumerangivaikutusta, jonka eurooppalaiset pakotteet aiheuttavat Euroopan omalle taloudelle.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: Sebastian Sas
https://www.youtube.com/watch?v=xBTDk3zo8io
Päivämäärä: 12.4.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti