 |
| Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre pitivät yhteisen lehdistötilaisuuden Pariisissa toukokuussa solmitun historiallasen Narvik-puolustussopimuksen jälkeen. Sopimus syventää merkittävästi maiden välistä strategista kumppanuutta turvallisuuden, teollisuuden ja vihreän siirtymän aloilla vastauksena Euroopan uudistuneisiin uhkakuviin. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre vahvistivat maiden välistä strategista kumppanuutta Pariisissa
Pariisi – Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre tapasivat Élysée-palatsissa Pariisissa juhlistaakseen ja syventääkseen maiden välistä strategista kumppanuutta.
Tilaisuuden keskiössä oli uuden puolustus- ja turvallisuusyhteistyösopimuksen, niin sanotun "Narvik-sopimuksen", allekirjoittaminen. Presidentti Macron aloitti lehdistötilaisuuden kiittämällä pääministeriä vierailusta, joka osuu lähes vuosi Macronin oman Oslon-vierailun jälkeen, jolloin maiden suhde nostettiin globaalin strategisen kumppanuuden tasolle. Macron korosti Ranskan ja Norjan välistä 120 vuotta kestänyttä valtiollista ystävyyttä ja luottamusta, sekä valtioiden että kansojen tasolla. Hän kuvaili Norjaa nykyään arvokkaaksi ja väistämättömäksi kumppaniksi paitsi eurooppalaisten ja ranskalaisten kollektiiviselle turvallisuudelle, myös Euroopan vihreälle siirtymälle ja energiaresilienssille.
Macron ilmaisi ylpeytensä edistyksestä, jota on saavutettu viime kesäkuun jälkeen muun muassa turvallisuuden, puolustuksen, kriittisten mineraalien, avaruuden, tekoälyn, kvanttiteknologian, syvänmeren tutkimuksen, uusiutuvan energian ja hiilestä irtautumisen saroilla. Suurin huomio kiinnittyi kuitenkin turvallisuus- ja puolustussuhteiden vahvistamiseen. Macron totesi maiden oppineen paljon toisiltaan viime vuosina ja kiitti Støren antamaa sysäystä yhteistyölle. Merkittävänä askeleena Macron ilmoitti Norjan liittyvän niin sanottuun "kehittyneeseen ydinpelotteeseen" (dissuasion nucléaire avancée), mikä julkistettiin Île Longuen tukikohdassa pidetyssä puheessa. Tämä askel on Macronin mukaan erittäin tärkeä strateginen edistysaskel ja erittäin kunnianhimoisen yhteistyön moottori, joka perustuu vastavuoroiseen vaatimukseen Euroopan kollektiivisen turvallisuuden takaamiseksi. Norja, joka on maantieteellisesti ja strategisesti keskeinen kumppani ja jonka kanssa Ranskalla on jo laajaa yhteistyötä liittoutuneiden alueen suojelemiseksi ulkoisilta uhkilta, edustaa vahvaa lisäarvoa tälle pelotteelle.
Puolustusyhteistyön intensiteetti näkyy konkreettisesti muun muassa Ranskan laivaston lisääntyneissä vierailuissa Norjassa – yksin vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä tehtiin 20 laivastovierailua. Kuluneen vuoden aikana Ranskan laivaston läsnäolo alueella on kolminkertaistunut, mikä todistaa Norjan joukkojen tarjoaman tuen laadusta sekä Ranskan sitoutumisesta pohjoismaisen ja arktisen alueen turvallisuuteen. Macron nosti esiin myös operatiivisen tason yhteistyön saavutukset, kuten Ranskan ilmavoimien hävittäjien ensimmäisen sijoituksen Norjaan joulukuussa 2025. Presidentti osoitti myös vahvan arvostuksensa Norjan jatkuvalle tuelle Ukrainalle ja Støren keskeiselle roolille vapaaehtoisten maiden koalitiossa, kehuen Norjan investointeja ja kykyä ajatella vastarinnan tukea laaja-alaisesti.
Maantieteellisen alueen kohdatessa uudistuneita uhkia, uuden Narvik-sopimuksen (l'arrangement de Narvik) solmimista pidettiin välttämättömänä. Sopimus on nimetty kunnianosoituksena ranskalaisille sotilaille, jotka kaatuivat Narvikin vuonoilla toisen maailmansodan ensimmäisessä suuressa liittoutuneiden voitossa 28. toukokuuta natsi-Saksan miehittäjiä vastaan. Tähän norjalaiset sotilaat vastasivat vuonna 1944 osallistumalla Ranskan ja Euroopan vapauttamiseen. Uusi sopimus luo periaatteen keskinäisestä avunannosta maiden välille ja asettaa säännölliset vuoropuhelut asevoimien kaikilla tasoilla. Lisäksi se vahvistaa yhteistyötä useilla keskeisillä alueilla, kuten ilmatorjunnassa, arktisen alueen ja Kaukopohjolan kysymyksissä sekä avaruudessa, samalla virallistaen pitkän aikavälin sitoutumisen Ukrainan tukemiseen. Macron tähdensi tämän olevan historiallinen askel Euroopan strategisessa heräämisessä ja Euroopan puolustuksen tavoitteiden tukemisessa. Ranska on jatkuvasti pyrkinyt vahvistamaan Euroopan puolustusteollisen ja teknologisen perustan instrumentteja ja pitänyt huolen siitä, että Norja on hyvin integroitunut näihin mekanismeihin.
Kansainvälisen politiikan osalta Macron kertoi maiden keskustelevan myöhemmin laajemmin Ukrainan tilanteesta, Lähi-idästä, Libanonin suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden tukemisesta sekä kahden valtion ratkaisusta, joka on nykyään uhattuna enemmän kuin koskaan. Kumppanuus ei kuitenkaan rajoitu vain sotilas- ja diplomaattiasioihin. Vihreän teollisuuden saralla Ranska ja Norja etsivät uusia ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Esimerkkeinä tästä Macron mainitsi hiljattain myönnetyn Utsira Nord -merituulipuistohankkeen, jossa mukana on EDF Power Solutions ja sen norjalainen kumppani Deep Wind Offshore, sekä vuosi sitten solmitun sopimuksen hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin syventämisestä. Tämä koskee erityisesti aloja, joiden hiilestä irtautuminen on vaikeaa, ja yhteistyössä ovat mukana yhtiöt kuten TotalEnergies, Air Liquide ja EDF. Kriittisten mineraalien alalla yhteistyö on jo täydessä vauhdissa maaliskuussa allekirjoitetun aiesopimuksen myötä, ja uusia teollisia hankkeita on käynnistynyt muun muassa Stellantiksen ja Equinorin kanssa litiumin ja muiden aineiden osalta Ranskassa. Avaruussektorilla Norja osallistuu Euroopan unionin IRIS²-satelliittiviestintäohjelmaan, ja maa toimii avainroolissa myös syyskuun 9. ja 10. päivä järjestettävässä avaruushuippukokouksessa, jossa viedään eteenpäin useita uusia teollisia projekteja. Macron kiteytti, että molemmilla mailla on sama suhde maailmaan: ne uskovat hiilestä irtautumiseen, joka edistää innovointia ja kilpailukykyä, ne puolustavat Euroopan suvereniteettia navoilta Ukrainaan ja seisovat kansainvälisen oikeuden ja kansakuntien suvereniteetin takana asettaen merkittäviä resursseja näiden yhteisten vakaumusten taakse.
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ilmaisi puheenvuorossaan syvän ilonsa ja liikutuksensa Narvik-sopimuksen allekirjoittamisen johdosta. Hän muisteli nähneensä "Narvik-aukioita" paitsi Pariisissa, myös muualla Ranskan kylissä ja pikkukaupungeissa. Narvik on sopimukselle sopiva nimi, sillä se muistuttaa liittoutuneiden (Ranskan, Norjan ja Puolan) ensimmäisestä voitosta natsi-Saksasta. Støren mukaan maat ovat nyt historiallisessa yhteistyön pisteessä, jollaista ei ole aiemmin nähty, ja ne ovat saavuttamassa syvän integraation useilla aloilla, erityisesti niillä, jotka koskevat turvallisuutta, kansojen eloonjäämistä ja arvoja. Tämä kattava ja moderni Narvik-sopimus heijastelee vahvasti tätä kehitystä.
Suunnaten puheensa laajemman yleisön ymmärrettäväksi myös englanniksi, Støre korosti Narvikin historiallista merkitystä, viitaten vuosiin, jolloin joukot taistelivat rinta rinnan paitsi Norjassa, myös Normandian rannoilla. Hän muistutti maiden olleen Naton perustajajäseniä 12 ensimmäisen valtion joukossa. Viitaten Macronin viimevuotiseen Oslon-vierailuun, Støre kertoi kyseessä olleen ensimmäinen askel metodisempaan lähentymiseen ja nykyaikaisen kumppanuuden rakentamiseen. Støre toi esiin Ranskan laivaston läsnäolon arktisella alueella ja viittasi Naton harjoituksiin Pohjois-Norjassa ja -Suomessa, joissa Ranskalla oli merkittävä osallistuminen 4 300 sotilaan voimin. Narvik-sopimus ankkuroidaan hänen mukaansa konkreettisiin rakenteisiin: operatiiviseen suunnitteluun, harjoituksiin ja kaluston ennakkoonsijoittamisjärjestelyihin. Tämä mahdollistaa nopean ja tiiviisti koordinoidun toiminnan silloin kun sillä on eniten merkitystä, tehden molemmista maista turvallisempia.
Lähde: DRM News
https://www.youtube.com/watch?v=y8S_upqpxwY
Euroopan komission puheenjohtaja ja Baltian maiden presidentit keskustelivat turvallisuudesta ja itärajan vahvistamisesta
 |
| Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sekä Liettuan, Latvian ja Viron presidentit Gitanas Nausėda, Edgars Rinkēvičs ja Alar Karis pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden Vilnassa. Tapaamisessa painotettiin Euroopan yhtenäisyyttä ja luvattiin miljardi-investointeja itärajan turvallisuuden, lennokkien torjunnan ja kyberpuolustuksen vahvistamiseksi Venäjän vihamielisen toiminnan edessä. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Vilna, Liettua – Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sekä Viron, Latvian ja Liettuan presidentit kokoontuivat pohtimaan Baltian maiden turvallisuustilannetta ja itärajan puolustusta Euroopan unionin tasolla. Tapaamisessa korostuivat alueen jatkuvat uhat, investointien tarve puolustuskykyyn sekä yhtenäisyyden merkitys Venäjän vihamielisen toiminnan edessä.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen otti puheenvuorossaan esiin viimeaikaiset ilmatilaloukkaukset ja droonitapaukset, korostaen, ettei kyseessä ole eristetty tragedia, vaan yritys horjuttaa alueen vakautta. Hän painotti tuovansa selkeän viestin Venäjälle ja vakuutti, että Baltian maiden joutuessa koetukselle koko Eurooppa seisoo niiden rinnalla. Von der Leyen kiitteli Baltian maiden kansallisia ponnisteluja muistuttaen unionin investoivan parhaillaan lennokkien torjuntajärjestelmiin, kehittyneeseen ilmapuolustukseen ja kriittisen infrastruktuurin suojelemiseen. Eurooppalaisiin valmiushankkeisiin (Eastern Flank Watch ja European Air Shield) on jo valittu 16 uutta projektia, joihin baltialaiset yritykset antavat merkittävän panoksen kyberturvallisuuden ja lennokkien torjunnan huippuosaamisellaan.
Puheenjohtaja von der Leyen nosti esiin koheesiopolitiikan roolin turvallisuudessa: EU on avannut ensimmäistä kertaa koheesiorahastot puolustukseen liittyville kuluille, ohjaten 1,5 miljardia euroa Baltian maihin puolustusvalmiuteen, rajavalvontaan ja taloudelliseen turvallisuuteen. Hän vakuutti saman lähestymistavan jatkuvan seuraavassa pitkän aikavälin budjetissa ja painotti varautumisvajeiden umpeenkuromista. Itäiset jäsenvaltiot asettavat von der Leyenin mukaan standardit koko Euroopalle, sillä se, mitä Baltian maat kokevat tänään, voi kohdata muuta Eurooppaa huomenna. Tavoitteena on yhtenäistää hälytysjärjestelmät ja rajat ylittävä koordinaatio kytkemällä kansalliset järjestelmät muun muassa Copernicus- ja Galileo-ohjelmiin, sekä toteuttaa Naton kanssa yhteistyössä kattava arviointi alueen torjuntajärjestelmien tilasta. Kolmantena pointtinaan hän toi esiin Ukrainan integroimisen Euroopan puolustusteolliseen strategiaan, missä Euroopan ja Ukrainan tulee rakentaa teollinen kapasiteetti pystyäkseen ohittamaan vastustajat innovaatioissa. Lopuksi von der Leyen vaati unionia kehittämään protokollan hybridi- ja kyberhyökkäysten sekä disinformaation varalle, mahdollistaen kaikkien EU-instrumenttien nopean käyttöönoton rauhan säilyttämiseksi.
Viron presidentti Alar Karis totesi omassa puheenvuorossaan viimeaikaisten drooni-iskujen osoittavan selvästi Euroopan itäisen sivustan turvallisuustilanteen vakavuuden ja Venäjän jatkuvan painostuksen rajoilla. Hän tähdensi tapausten olevan osa laajempaa toimintamallia, johon kuuluvat myös siirtolaispaine, rajaprovokaatiot ja disinformaatio-operaatiot, joiden tarkoituksena on pelotella, testata valmiutta ja luoda epävarmuutta. Vasteen on Kariksen mukaan oltava rauhallinen, koordinoitu ja luja. Hän muistutti, että itärajojen turvallisuus ei ole vain alueellinen asia, vaan se koskettaa koko Euroopan unionia ja allianssia. Venäjän tavoitteena on lisätä painetta heikentääkseen Ukrainan tukea, minkä vuoksi tärkeintä on pysyä yhtenäisenä ja jatkaa Ukrainan poliittista, sotilaallista, taloudellista ja diplomaattista tukemista täysin kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Viro jatkaa investointeja ilmapuolustukseen ja lennokkien torjuntaan yhdessä Baltian ja Pohjoismaiden kumppaneiden kanssa, mutta Kariksen mukaan pelkät strategiat eivät riitä, vaan tarvitaan nopeampia ja konkreettisempia toimia, kuten EU:n yhteisten puolustushankkeiden (Eastern Flank Watch) nopeuttamista ja heijastamista seuraavaan pitkän aikavälin budjettiin.
Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs kiitti yhtenäisestä ja nopeasta solidaarisuuden osoituksesta viikko sitten, kun Venäjä esitti perusteettomia syytöksiä Baltian maita kohtaan droonitapausten yhteydessä. Rinkēvičs muistutti syystä tilanteen taustalla: jos Venäjä ei olisi hyökännyt Ukrainaan, Baltiassa ei koettaisi vastaavia välikohtauksia eikä nähtäisi Ukrainan epätoivoisia ponnisteluja. Hän totesi Venäjän olevan epäonnistumassa, mikä tekee siitä epätoivoisemman ja siten myös vaarallisemman. Latvia varautuu jatkuvaan disinformaatioon, provokaatioihin ja mahdollisiin sabotaasi-iskuihin vastaten niihin tiukasti. Rinkēvičs korosti nopean teknologisen ja teollisen kehityksen (kuten droonien ja niiden torjunnan) lisäksi itäisillä raja-alueilla asuvien ihmisten taloudellisen elinvoiman ja turvallisuudentunteen merkitystä, vaatien uusia instrumentteja talouselämän rohkaisemiseksi. Hän myös viittasi Baltian maiden irtautumiseen BRELL-sähköverkosta yli vuosi sitten ja vahvisti uskonsa siihen, että yhteistyöllä pystytään ratkaisemaan myös nykyiset haasteet tehden alueesta entistä kestävämmän.
Liettuan presidentti Gitanas Nausėda toimi tilaisuuden isäntänä ja osallistui aktiivisesti median kysymysosuuteen. Kun toimittajat kysyivät rahoituksesta ilmapuolustuksen vahvistamiseksi, von der Leyen eritteli saatavilla olevaa rahoitusta: 1,5 miljardia koheesiorahastoista, kaksi kuukautta sitten avattu 28 miljardin euron "East Invest Facility" itäiselle sivustalle, sekä 12 miljardia euroa SAFE-instrumentista. Seuraavaan pitkän aikavälin budjettiin komissio ehdottaa investointien kolminkertaistamista maahanmuuton ja rajojen hallintaan, puolustusinvestointien viisinkertaistamista ja sotilaallisen liikkuvuuden kymmenkertaistamista. Presidentti Nausėda vahvisti Liettuan moninkertaistavan puolustusmenonsa ja olevan valmis EU:n rahoituskehysten täysimittaiseen hyödyntämiseen.
Toimittajat tiedustelivat myös Kaliningradin ilmatilan äskettäisestä sulkemisesta ja mahdollisesta Venäjän propagandasta tai Ukrainan hyökkäysyrityksistä alueelle. Nausėda selvensi tapahtumien liittyvän laajempaan kontekstiin, jossa Ukrainan pitkän kantaman droonit ulottuvat kauas Venäjän alueelle aiheuttaen pelkoa. Nausėda huomautti, ettei hän voi vahvistaa huhuja, mutta alleviivasi tiukan periaatteen: Liettuan, Latvian ja Viron alueita ei voida käyttää hyökkäyksiin naapurimaita vastaan. Viron presidentti Karis lisäsi Venäjän asettaneen alueelle suuret häirintäjärjestelmät ja kertoi Viron harjoitelleen lennokkien torjuntaa kevään Spring Storm -sotaharjoituksissa yhdessä ukrainalaisten asiantuntijoiden kanssa. Latvian Rinkēvičs täydensi korostaen Ukrainan oikeutta vastata Venäjän massiivisiin iskuihin iskemällä sotilas- ja talouskohteisiin, mutta toisti Baltian maiden yhtenäisen kannan, ettei niiden ilmatilaa tai maaperää ole luovutettu tällaiseen käyttöön.
Kysymykseen Yhdysvaltojen vaatimuksista lieventää Venäjän lannoitteiden sanktioita ja itäisten jäsenmaiden edustajien asettamisesta paineen alle, puheenjohtaja von der Leyen vastasi tiukasti. Hän totesi pakotteiden tulleen juuri uusituiksi ja korosti, ettei näe mitään perusteita niiden purkamiselle niin kauan, kun niihin johtaneet syyt eivät ole muuttuneet. Karis lisäsi tähän, että pakotteiden höllentämistä koskeviin kysymyksiin, erityisesti puolustusteollisuuden investointien yhteydessä, ollaan onneksi siirtymässä oikeaan suuntaan eli poistumassa rauhanajan rajoituksista kohti tilanteen vaatimaa joustavuutta.
Lopuksi toimittaja kysyi Euroopassa käytävästä keskustelusta Euroopan erityislähettilään nimittämisestä suoriin rauhanneuvotteluihin Venäjän ja Putinin kanssa (mahdollisina niminä Angela Merkel ja Mario Draghi). Von der Leyen kieltäytyi spekuloimasta nimillä korostaen, että kukaan ei halua rauhaa enempää kuin Ukrainan kansa. Jos Venäjä lopettaa aggression, sota päättyy, mutta toistaiseksi Venäjä ei osoita minkäänlaista halukkuutta rauhaan massiivisista tappioistaan ja talouspakotteista huolimatta. Hän muistutti komission valmistelevan jo seuraavaa pakotepakettia ja EU:n juuri myöntäneen Ukrainalle 90 miljardin euron lainan taatakseen maan aseman neuvotella voima-asemasta.
Viron presidentti Karis myönsi ehdottaneensa jo aiemmin, että Euroopan tulisi valmistautua keskustelemaan Venäjän kanssa sodan jälkeen, mutta vaati Venäjän muuttumista ensin. Latvian Rinkēvičs varoitti historian toistamisesta viitaten aiempiin Yhdysvaltojen ja Venäjän välisiin keskusteluihin, joissa asioista sovittiin EU:n selän takana. Hän asetti kovia vastaesimerkkejä pohtien, mikä olisi mandaatti, kuka nimettäisiin, ja konsultoitaisiinko asiassa Ukrainaa. Hän totesi Venäjän olevan taitava hyödyntämään vastaavia neuvotteluavauksia julkisuuskuvassaan saavuttamatta kuitenkaan todellisia tuloksia, ja muistutti, että Venäjä neuvottelee mieluiten hajottaen, yksittäisten jäsenmaiden kanssa, eikä kollektiivisen EU:n tai Naton kanssa. Liettuan presidentti Nausėda tiivisti Baltian maiden yhtenäisen kannan toteamalla, ettei aggressiivisen ja naapuriinsa hyökänneen maan hyvään tahtoon uskominen ole viisasta politiikkaa. Hänen mukaansa hyvän tahdon osoitukseksi ei riitä ohjusten laukaiseminen, ydinaseilla uhkailu tai hyökkäykset naapurimaita vastaan. Neuvottelut voidaan aloittaa vasta, kun Venäjä suostuu todelliseen tulitaukoon ja lopettaa hyökkäyksensä. Nausėda varoitti painokkaasti pyrkimyksistä käydä 27 erillistä keskustelua Venäjän kanssa, sillä tällaiset yritykset ovat aina olleet tuhoisia, vaatien koko Euroopalta vain yhtä ja yhtenäistä ääntä.
Lähde: DRM News
https://www.youtube.com/watch?v=Mgx_EPLFxNM
Saksan talousministerin Kiinan-vierailun tavoitteet ja maan talouden syvä kriisi
 |
| Saksan teollisuus hakee uutta suuntaa ja elintärkeää tukea Aasian markkinoilta hallituksen korkean tason vierailulla. Asiantuntijoiden mukaan Saksan on irtauduttava alisteisesta vasalliasemastaan Yhdysvaltoihin nähden ja tasapainoiltava idän suhteissaan taatakseen teollisuutensa selviytymisen kalliin energian ja taantuman puristuksessa. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Vain kuukausia Saksan liittokanslerin Pekingin-vierailun jälkeen Saksan talousministeri Katharina Reiche on matkustanut Kiinaan. Aiempi vierailu nähtiin pitkälti pyrkimyksenä vakauttaa kahdenvälisiä suhteita, ja huomio kiinnittyykin nyt siihen, mitä talousministeri toivoo matkaltaan saavuttavansa.
Asiantuntija-arvioiden mukaan on ensinnäkin erittäin tärkeää, että talousministeri matkustaa Kiinaan, sillä maa on Saksalle äärimmäisen tärkeä valtio. Kiina on ajoittain Saksan suurin ja toisinaan toiseksi suurin kauppakumppani. Odotuksena on, että ministeri tekee aitoja ponnisteluja Saksan ja Kiinan välisten kauppasuhteiden parantamiseksi. Saksan hallitus lähettää kuitenkin samanaikaisesti ristiriitaisia signaaleja. Yksi ministerin puoluetovereista, joka toimii myös aseteollisuuden lobbarina, johtaa parhaillaan parlamentaarista valtuuskuntaa Taiwanissa. Tämä herättää kysymyksen siitä, kunnioittaako Saksa todella omaa yhden Kiinan politiikkaansa. Lisäksi ministeri Reichen johtama ministeriö on vastuussa kaksikäyttötuotteiden viennin hyväksymisestä Saksasta Taiwaniin. Näin ollen on odotettava ja katsottava, onko Saksan hallitus todella tosissaan suhteiden parantamisessa Kiinan kanssa ja mitkä ovat ne todelliset intressit, joita talousministerillä on nykyisen vierailunsa taustalla.
Osasyy vierailuun on Saksan ja Kiinan välisten suhteiden uudelleenkäynnistäminen. Myös elinkeinoelämän rooli matkalla on erittäin merkittävä, sillä valtuuskuntaan kuuluu suuria saksalaisia yrityksiä, kuten BASF, ThyssenKrupp ja Siemens Energy. Kysymys kuuluukin, mitä saksalaiset yritykset toivovat hyötyvänsä tästä vierailusta. Yhdysvaltojen – jota johtaa nykyinen presidentti Donald Trump – kanssa solmitun epäedullisen tullisopimuksen ja halvan venäläisen energian menettämisen vuoksi Saksan teollisuus on tällä hetkellä valtavan paineen alla. Toiveena on, että vahvempi taloudellinen yhteistyö Kiinan kanssa voisi edes pehmentää näitä jättimäisiä ongelmia, joista Saksan teollisuus kärsii. Samanaikaisesti vaaditaan kuitenkin rehellistä ja intensiivistä vuoropuhelua Kiinan kanssa, erityisesti harvinaisten maametallien ja kriittisten raaka-aineiden käytöstä, samalla kun Saksa kasvattaa massiivisesti sotilasmenojaan ja jatkaa yhä kaksikäyttötuotteiden vientiä Taiwaniin.
Talousministeri on lausunut, että kilpailu tekee meistä vahvempia, yhteistyö luo vakautta ja innovaatiot luovat jaettua edistystä. Kun pohditaan, miten Saksa tasapainottelee kilpailun ja yhteistyön välillä suhteessaan Kiinaan – erityisesti kasvavan taloudellisen ja teknologisen kilpailun aikakaudella sekä Yhdysvaltojen kanssa koettujen kauppajännitteiden keskellä – on huomioitava viime vuosien kehitys. Saksan ja Kiinan väliset suhteet ja kauppasuhteet ovat olleet viime vuosina erittäin jännittyneet. Nyt on ensiarvoisen tärkeää luoda parempi ilmapiiri näille suhteille, minkä vuoksi asiantuntijat pitävät vierailua tervetulleena. Samalla toivotaan, että vierailu on rehellinen molemmin puolin. Kansainvälisten suhteiden ja kiinalaisen diplomatian ensimmäinen ja tärkein sääntö on se, että suhteita voidaan kehittää vain vastavuoroisuuden pohjalta.
Tällä hetkellä Saksa kärsii kauppasopimuksista, jotka eivät asiantuntija-arvioiden mukaan ole varsinaisia sopimuksia, vaan Yhdysvaltojen sanelemia ehtoja. Saksan teollisuus kärsii muun muassa siitä, ettei maalla ole enää käytössään halpaa energiaa, mikä on täysin elintärkeää Saksan teollisuudelle. Tämän seurauksena maa on kärsinyt stagnaatiosta neljän vuoden ajan, talous on taantumassa ja Saksan tila on heikkenemässä. Saksa on nyt entistä riippuvaisempi yhdysvaltalaisesta energiasta, sillä se tuo huomattavasti enemmän erittäin kalliilla hinnoilla myytävää LNG-kaasua ja vesisärötettyä kaasua Yhdysvalloista. Saksan energiahinnat ovat nousseet pilviin. Asiantuntijat huomauttavat, että Yhdysvallat painostaa Saksaa vasalliasemassaan niin, että Saksan on nykyisin vaikea ylläpitää suhteita suurimpaan ja tärkeimpään kauppakumppaniinsa. Yhdysvallat painostaa Saksaa tekemään kaikki Kiinan kanssa käytävät kauppasuhteet riippuvaisiksi Yhdysvaltojen omista geopoliittisista intresseistä, mikä muodostaa valtavan ongelman. Kyseessä on dilemma ja ristiriita: Saksan teollisuus haluaa hyvät suhteet Kiinaan, mutta geopoliittisista syistä Saksan hallitus antaa täysin toisenlaisia signaaleja, mikä tekee tilanteesta erittäin vaikean.
On herännyt kysymyksiä siitä, kääntyykö Saksan hallitus nyt kohti Kiinaa Yhdysvaltojen kanssa koettujen kauppajännitteiden vuoksi. Asiantuntija-analyysin mukaan Saksan pääongelma on sen vasalliasema ja alisteisuus Yhdysvaltoihin nähden. Naton ja maailman suurimman sotilasliiton jäsenenä Saksa noudattaa Yhdysvaltojen turvallisuuspolitiikkaa ja aseistautuu Venäjää vastaan, jotta Yhdysvallat voisi vapauttaa omia kapasiteettejaan Indo-Tyynenmeren ja Itä-Aasian alueille. Niin kauan kuin Saksa ei ole valmis tukemaan aidosti moninapaista maailmaa, sen omat suuret ongelmat tulevat vain pahenemaan. Tämä koskee suoraan myös teollisuutta. Saksa on tehnyt itsestään riippuvaisen erittäin kalliista yhdysvaltalaisesta energiasta hylättyään halvan venäläisen energian. Tästä syystä Saksan on ylläpidettävä tätä toista kauppalinjaa Kiinan kanssa. Jos saksalainen teollisuus haluaa selviytyä taloudellisesti taantuman keskellä, sillä on pakko olla hyvät suhteet Kiinaan.
Perimmäinen ongelma on kuitenkin alisteisuus Yhdysvalloille. Olemalla Naton jäsenvaltio, joka täyttää Yhdysvaltojen hegemonisia intressejä, Saksa on osa sitä geopoliittista peliä, jota Yhdysvallat pelaa. Tämä tekee tilanteesta Saksan kannalta erittäin vaikean. Asiantuntijat huomauttavat, että Saksan hallituksen on tehtävä valinta: joko se jatkaa Yhdysvaltojen vasallivaltiona ja kohtaa taloudellisen alamäen, tai sen on emansipoiduttava ja alettava harjoittaa täysin suvereenia ulko- ja kauppapolitiikkaa.
Lähde: CGTN Europe
https://www.youtube.com/watch?v=_PKHhdbm440
Miten aktivismi ja monimuotoisuusohjelmat valtasivat BBC:n – Entinen uutispäällikkö paljastaa organisaation sisäisen kriisin
 |
| BBC:n entinen poliittisten ohjelmien johtaja Rob Burley avasi GB Newsin haastattelussa näkemyksiään siitä, kuinka monimuotoisuusohjelmat (DEI) ja transideologia muuttivat perinteisen mediatalon toimituksellista linjaa aktivistisempaan suuntaan. Hänen mukaansa puolueettomuuden ihanteesta luopuminen on johtanut syvään kriisiin organisaation sisällä. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
GB Newsin uuden Fire at Will -ohjelman juontaja avasi lähetyksen toteamalla, että ohjelman tarkoituksena on ottaa viikoittain tähtäimeen nykyajan pyhät lehmät, tavoitteenaan ei hänen, sinun tai heidän totuutensa, vaan itse totuus. Lähetyksen vieraana oli BBC:n entinen poliittisten ohjelmien johtaja Rob Burley, joka on myös kirjoittanut teoksen "Why Is This Lying Bastard Lying to Me". Juontaja ja Burley vaihtoivat aluksi kuulumiset, ja juontaja muisteli heidän edellistä keskusteluaan Burleyn kirjan julkaisun yhteydessä, kutsuen sitä yhdeksi suosikkikirjoistaan politiikasta ja mediasta. Juontaja kehui Burleyn tuoretta UnHerd-julkaisulle kirjoittamaa 10 000 sanan mittaista artikkelia loistavaksi journalismiksi, joka yhdistelee tutkivaa raportointia ja henkilökohtaista reflektointia, ja suositteli katsojia tilaamaan julkaisun voidakseen lukea sen kokonaisuudessaan.
Juontaja alusti keskustelua toteamalla, että 13-vuotisen uransa aikana vanhempana BBC:n uutispäällikkönä Burley näki yhtiön määrittelevän sitoutumisen puolueettomuuteen murentuvan transideologian, sokean monimuotoisuus- ja osallisuusohjelmiin (DEI) sitoutumisen sekä suvaitsemattomuuden kulttuurin myötä. Juontaja nosti esiin artikkelista lainauksen, jossa eräs työntekijä pohti, onko tämä ainoa osa hänen työtään, jossa häntä pyydetään valehtelemaan. Lisäksi juontaja viittasi tyrmistykseen, jota eräät henkilöt tunsivat siitä, että BBC:n uutis- ja ajankohtaisohjelmat järjestivät tasapainoisia paneeleja – eli he vastustivat sitä, että BBC teki työtään. Juontaja kysyi Burleylta, miksi hän päätti kirjoittaa tämän artikkelin.
Burley vastasi juontajan alustuksen olleen varsin järkyttävä ja totesi, että vaikka monet saattavat yllättyä, asian esiin tuominen oli tärkeää. Hän kertoi saaneensa kimmokkeen kirjoittamiseen huhtikuussa 2025 annetusta korkeimman oikeuden päätöksestä. Päätöksessä linjattiin, että naisista puhuttaessa tarkoitetaan biologisia naisia ja miehistä biologisia miehiä. Burley pohti tuolloin, kuinka BBC ja muut organisaatiot pystyisivät käsittelemään tätä päätöstä, ottaen huomioon, kuinka ne olivat käsitelleet aihetta aiempina vuosina. Burleyn mukaan menneisyydessä oli tapahtunut organisaation kaappaus tietyn näkökulman toimesta. Hän myönsi, ettei osannut ennakoida artikkelin herättävän näin yllättynyttä ja voimakasta reaktiota, koska hän itse oli ollut asialle niin lähellä ja pitänyt sitä osin itsestäänselvyytenä pitkään. Hän iloitsi voimakkaasta reaktiosta ja arvioi sen johtuvan siitä, että pitkä, 10 000 sanan artikkeli kokoaa kaikki palaset yhteen ja esittää vaihe vaiheelta, kuinka BBC päätyi nykytilanteeseen useiden toisiinsa kytkeytyvien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Ihmiset tiesivät ongelman olemassaolosta, mutta eivät täysin ymmärtäneet sen syntyhistoriaa ja kehitystä.
Juontaja huomautti artikkelin esittävän, että transideologia toimi kipinänä BBC:n kulttuurin muutokselle, mutta pohti samalla, että kyseinen ideologia on vain yksi osa laajempaa kulttuurisotaa ja identiteettipolitiikkaa, joihin kuuluvat myös rotukeskustelut, siirtomaahistoria ja ympäristökysymykset. Hän kysyi, miksi juuri transideologia oli kaiken perusta ja pääasiallinen syy puolueettomuudesta irtautumiseen. Burley vastasi, ettei hän täysin allekirjoita tätä lähestymistapaa tai pidä transkysymystä perustana muiden alueiden virheille. Hän kuitenkin vahvisti, että transkysymyksessä puolueettomuuden normit todella hylättiin, ja BBC teki päätöksen antaa yhdelle osapuolelle enemmän painoarvoa lähetystoiminnassaan monien vuosien ajan. Burley totesi, että hän on perehtynyt juuri tähän aiheeseen ja jättää muiden alueiden analysoinnin myöhemmäksi.
Keskustelu siirtyi vuoden 2014 Newsnight-ohjelman tapaukseen. Burley kertoi tilanteen olleen tuolloin uusi tapa toimia tietyn lobbausryhmän, tässä tapauksessa transaktivistien, taholta. Frank Maloney, joka tunnettiin nyrkkeilijä Lennox Lewisin promoottorina machomaailmassa, jäi eläkkeelle ja nousi myöhemmin julkisuuteen Kelly Maloneyksi muuttuneena transnaisena. Feministiset äänet herättivät ensimmäistä kertaa huolta siitä, että mies, joka oli nauttinut kaikista miehen eduista nyrkkeilymaailmassa, julistautui yhtäkkiä naiseksi. Burley mietti, olisiko aiheessa laajempaa kiistanalaista tarttumapintaa ja ehdotti keskustelua. Ohjelmaan buukattiin transnainen Paris Lees, transmies ja kolmanneksi vieraaksi transnainen, joka ei pitänyt itseään naisena vaan naiseksi identifioituvana miehenä. Kaksi vieraista kuitenkin perui osallistumisensa noin kaksi tuntia ennen lähetystä ja käytännössä sabotoi ohjelman. Heidän filosofiansa oli "ei keskustelua", ja he katsoivat BBC:n kyseenalaistavan heidän olemassaolonsa, vaikka ohjelmassa oli tarkoitus antaa puheenvuoro kolmelle transihmiselle. He eivät hyväksyneet transnaista, joka ei noudattanut heidän linjaansa, ja pyrkivät näin sulkemaan keskustelun. Burley korosti, että keskustelun sulkeminen on journalisteille ehdoton punainen linja, sillä asioita käsitellään juuri puhumalla. Tapaus herätti Burleyn mielenkiinnon ryhmän taktiikoita kohtaan ja toimi herätyksenä tuleville vuosille.
Tässä vaiheessa GB Newsin lähetystä esitettiin kaupallinen tiedote. Juontaja totesi, ettei mikään ole tärkeämpää kuin rahojen ja identiteetin pitäminen turvassa verkossa, ja koska VPN-vaihtoehtoja on monia, valinta voi olla pelottavaa. Ohjelman sponsori ExpressVPN tarjosi GB Newsin katsojille jopa 75 prosentin alennuksen ja neljä ilmaista kuukautta. Palvelu tarjoaa huipputason turvallisuutta alkaen 2,49 punnasta kuukaudessa, sisältäen 30 päivän rahat takaisin -takuun. Mainoksessa varoitettiin, että verkossa jaetaan usein henkilökohtaista dataa, jota hakkerit voivat varastaa sekunneissa, mutta ExpressVPN salaa yhteyden tehden hakkeroinnista lähes mahdotonta. Palvelua kuvailtiin helppokäyttöiseksi, sillä yhdellä napsautuksella käyttäjä on suojattu. Se käyttää Yhdysvaltain hallituksenkin luokitteleman tiedon suojaukseen käyttämää sotilastason AES 256 -salausta. Uusilla sopimuksilla voi suojata jopa 14 laitetta samanaikaisesti ja hallita salasanoja turvallisesti. Lisäksi palvelu tarjoaa ympärivuorokautisen live-chat-tuen, joka yhdistää oikean ihmisen alle minuutissa.
Mainoskatkon jälkeen juontaja jatkoi toteamalla, ettei kieltäytyminen keskustelusta yllätä häntä, sillä se kuuluu tiettyjen transaktivistien taktiikoihin. Sen sijaan hän piti yllättävänä sitä, kuinka journalistinen ammattikunta voi päätyä tilanteeseen, jossa monet sen jäsenet tukevat tällaista filosofiaa, vaikka journalismin perusajatus on totuuden etsiminen keskustelun ja kilpailevien näkökulmien kautta. Hän kysyi Burleylta, miten BBC – joka aiemmin otti puolueettomuuden erittäin vakavasti – siirtyi perinteisestä journalismista tukemaan aktivistista journalismia, jossa yksi näkemys asetetaan etusijalle ja vaihtoehtoiset vaiennetaan.
Burley vastasi, että prosessin alkuvaiheessa Stonewall-järjestöllä oli merkittävä rooli. Ennen transkysymystä Stonewall nautti Britanniassa tahratonta mainetta; he olivat ajaneet läpi homoavioliitot ennätysajassa ja heitä pidettiin kiistattomasti hyvän puolella olevana organisaationa. Kun transkampanja alkoi, ihmiset olettivat Stonewallin mukanaolon tarkoittavan, että asia on automaattisesti oikein. He lakkasivat ajattelemasta kriittisesti eivätkä tarkastelleet yksityiskohtia, vaan allekirjoittivat tavoitteet sokeasti.
Ennen Stonewallin varsinaista sekaantumista BBC:llä tapahtui kuitenkin tärkeä muutos vuonna 2013. Yhtiön tyyliopas (style guide), joka määrittelee kuinka eri ihmisryhmistä puhutaan, muutettiin ilman minkäänlaista keskustelua. Tyyliopas siirtyi tasapuolisesta linjasta sellaiseen, jossa BBC sitoutui kohtelemaan ja viittaamaan henkilöön naisena tai miehenä yksinomaan tämän oman ilmoituksen perusteella, riippumatta biologisesta statuksesta. Tämä linjaus nosti sosiaalisen sukupuolen biologisen sukupuolen edelle, mikä on koko keskustelun ytimessä. Tämä muutos tehtiin jo ennen varsinaisen laajan keskustelun alkamista ja lukitsi BBC:n asemaan, josta tuli yhä epämukavampi keskustelun muuttuessa poliittisesti myrkylliseksi. BBC oli käytännössä valinnut puolensa.
Toinen keskeinen askel liittyi siihen, ettei toimituksellista harkintaa voi ulkoistaa lobbausryhmälle. Jos journalistit lakkaavat pohtimasta tietyn ryhmän tavoitteita olettaen niiden olevan oikein ja "historian oikealla puolella", syntyy ongelmia. Tämä tapahtui BBC:ssä Stonewallin kohdalla.
Lisäksi vuosien 2018 ja 2019 tienoilla BBC:llä oli suuri pyrkimys tavoittaa nuorempia yleisöjä. BBC pelkäsi nuorten katsojien ja kuuntelijoiden katoamista, joten toimituksellisiin kokouksiin otettiin mukaan nuoria ihmisiä jakamaan viisauttaan. Burley piti tätä luonnostaan naurettavana, sillä se ei tuonut uusia katsojia, mutta siitä tuli pakkomielle. Tämän seurauksena BBC tukeutui ihmisiin, jotka olivat näissä asioissa määritelmällisesti liberaalimpia tai progressiivisempia.
Kaiken kukkuraksi vuosina 2020–2021 BBC toteutti suuren henkilöstöuudistuksen. Kokenut henkilökunta, joka olisi voinut kyseenalaistaa kehitystä, poistettiin pitkälti organisaatiosta. Heidän tilalleen tuli nuorempia freelance-toimittajia, joilla oli usein puolueettomuuden sijaan kampanjointihalu. Fran Unsworth, BBC:n silloinen uutispäällikkö, kertoi Burleylle yksinoikeudella haastattelussa, että hän pitää juuri tätä luomaansa uudistusta syypäänä moniin myöhemmin seuranneisiin ongelmiin.
Juontaja esitti huomion siitä, että nuoremmat ihmiset ovat olleet aina taipuvaisia vasemmistolaisuuteen tai liberaaliuteen, kuten 1960-luvullakin. Hän kysyi, mikä nuorten toimittajien mentaliteetissa on muuttunut, kun he näkevät roolinsa vallanpitäjien haastamisen tai totuuden etsimisen sijaan tietyn agendan tai aktivismin ajamisena. Burley uskoi nuorten edelleen kokevan haastavansa valtaa, mutta he uskovat, että on olemassa yksimielisesti sovittuja oikeita ja vääriä asioita. Burley pohti, voiko syynä olla nykyinen mediakenttä, jossa puolueellinen ja poleeminen journalismi on arkipäivää. Nuoret saattavat pitää BBC:n puolueettomuusihannetta vanhanaikaisena, koska sitä arvostetaan nykymediassa yhä vähemmän. Lisäksi he ovat voineet ymmärtää BBC:n viestinnästä, että talo on liberaalin ja progressiivisen politiikan koti.
Monimuotoisuus ja osallisuus -aloitteet (DEI), jotka alun perin olivat henkilöstöhallinnon asioita, valuivat kaikkialle BBC:n ohjelmistoon. Transasiat esitettiin villin vahvistavassa valossa, korostaen positiivista kuvaa esimerkiksi pojista mekoissa. BBC ei lähestynyt aihetta varovaisesti pohtien mahdollisesti ongelmallisia lääkehoitoja, vaan esiintyi enemmänkin translobbyn viihdejaostona. Tämä lähetti journalisteille viestin, että heiltä odotettiin tämän taistelun jatkamista.
Juontaja huomautti artikkelissa olleen mielenkiintoisen ajatuksen siitä, kuinka DEI-agendasta, jolla on alun perin hyvät aikeet, tuli innostuneen vastaanoton myötä osa BBC:n brändiä ja luonnetta muuttuen itseään toteuttavaksi ennustukseksi. Burley oli samaa mieltä korostaen, ettei näitä asioita voi erottaa toisistaan. Jos työntekijän avatessa tietokoneensa ruudulle ilmestyy jatkuvasti viestejä monimuotoisuudesta, osallisuudesta, hyväksynnästä ja sateenkaarinauhoista, ei nuorilta journalisteilta voida odottaa muuta kuin sekaannusta. Viesti syötettiin väkisin heidän kurkuistaan alas.
Burley syytti osin väistyvää pääjohtajaa Tim Davieta, jonka hän koki olleen kiinnostuneempi tämäntyyppisistä asioista kuin puolueettomuudesta. Burley muisteli heidän lyhyeltä yhteiseltä ajaltaan Davien ilmoittaneen, että esihenkilöitä ylennetään vain, jos he saavuttavat monimuotoisuustavoitteet ja jos henkilöstökyselyt osoittavat työntekijöiden olevan onnellisia. Burley piti tällaista lähestymistapaa outona; jos organisaatiossa on tiettyä näkökulmaa koskeva kulttuurinen ongelma, työntekijöiden onnellisuuden vaatiminen estää johtajia puuttumasta ongelmiin ja kehottaa pikemminkin kaksinkertaistamaan monimuotoisuuspyrkimykset sekä ummistamaan silmät puolueellisuudelta. Tämä on resepti katastrofiin.
Juontaja otti esiin yhdysvaltalaisen professori Peter Kleinen akateemisen artikkelin "Why companies go woke". Sen mukaan ideologiaa eivät aja alun perin niinkään suorittavan portaan työntekijät tai ylimmät toimitusjohtajat, joilla on tulostavoitteita, vaan keskijohto – HR- ja markkinointipäälliköt, jotka haluavat tuoda työhönsä lisää tarkoitusta. Juontaja kysyi Burleylta, onko BBC:n kulttuuri tullut ylhäältä alaspäin vai alhaalta ylöspäin. Burley uskoi ilmiön vaihdelleen, mutta arvioi ideologisten toimijoiden sijoittuneen todennäköisesti keskijohtoon. BBC:n ylin johto ei Burleyn mukaan selviydy asiasta puhtain paperein, sillä he eivät saaneet tilannetta hallintaan, vaikka se tapahtui heidän silmiensä edessä. Johto ohjasi kehitystä tähän suuntaan, koska monimuotoisuus on mitattavissa oleva onnistuminen; johtaja voi rastia ruudun ja todistaa olevansa hyvä johtaja. Tämä on helpompaa kuin monimutkaisempi toimituksellinen johtajuus. Tämän seurauksena toimituksellisesta työstä, jonka pitäisi palvella yleisöä, tuli eräänlainen sivutuote laajemmassa monimuotoisuuspyrkimyksessä. Juontaja huomautti, että nopeasti muuttuvassa mediakentässä, jossa perinteinen televisio ja lehdet taantuvat, monimuotoisuustavoitteiden saavuttaminen on johtajalle helpompi tapa näyttäytyä edistyksellisenä kuin laadukkaan journalismin tuottaminen. Burley oli täysin samaa mieltä.
Juontaja nosti esimerkiksi marraskuussa 2025 The Telegraph -lehteen vuodetun muistion, joka liittyi Tim Davien ja Deborah Turnessin toimintaan. Tapauksessa nykyisen presidentin Donald Trumpin pitkää puhetta ei ainoastaan lyhennetty aikarajoitusten vuoksi, vaan puheen lauseita oli yhdistelty leikkaamalla siten, että Trumpin puheen perimmäinen merkitys muuttui. Katsojille ei tehty selväksi, että kyseessä oli leikkaus. Burley totesi, että Trumpin puheen olisi voinut esittää sellaisenaan, ja se olisi ollut aivan yhtä vaikuttava. Hän huomautti myös, ettei BBC tehnyt vastaavaa dokumenttia Kamala Harrisista, jossa olisi kysytty kriittisesti Harrisin vaikuttavuudesta ehdokkaana tai hänen ulkopoliittisista linjauksistaan. BBC:n toimituksen vaistot ohjasivat uutisointia säännönmukaisesti yhteen suuntaan, mitä vastaan olisi pitänyt taistella.
Burley korosti myös transasiassa esiintynyttä pelottelua. Lobbausryhmän selkeä taktiikka oli, että jos joku uskalsi kyseenalaistaa edes pienimmän yksityiskohdan, häntä nimitettiin transfobiseksi, vihaajaksi ja moniksi muiksi ikäviksi asioiksi. Ihmiset välttivät asian käsittelyä suojellakseen itseään. Burley kertoi menneensä varhaisessa vaiheessa sukupuolikriittisten feministien kokoukseen. Turvallisuussyistä tapahtumapaikka ilmoitettiin vasta viime hetkellä. Paikalla Burley kohtasi erittäin aggressiivisen, brutaalin ja häijyn väkijoukon, joka huusi törkeyksiä ja hakkasi ikkunoita yrittäessään estää naisia keskustelemasta turvallisista tiloista ja politiikan vaikutuksista. Lobbausryhmä piti ihmisiä pelossa myös BBC:n ja muiden televisioyhtiöiden sisällä.
Juontaja pohti, miksi juuri tämä nimenomainen poliittinen kysymys herättää niin ainutlaatuista tunteellista myrkyllisyyttä verrattuna esimerkiksi Lähi-itään, ympäristökysymyksiin, rotuun tai siirtomaahistoriaan. Burley myönsi olevansa ymmällään ja pitävänsä tilannetta outona. Hän huomautti, ettei aitoa tukea ja ymmärrystä tarvitsevia transihmisiä ole kovin suurta määrää, ja nämä ihmiset eivät todennäköisesti itse edes ole barrikadeilla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana käyty kampanja on todellisuudessa romahduttanut transihmisten saaman julkisen tuen. Ihmiset, jotka olivat aiemmin laajasti tukevia ja hyväksyivät sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen, ovat nyt perääntyneet. Juontaja ihmetteli tätä, sillä hänen mukaansa transkysymys ei ollut 90-luvulla ja 2000-luvun alussa ongelma, vaan ihmisten annettiin elää rauhassa.
Burley nosti esiin konservatiivipuolueen roolin, jota hän kuvaili hulluksi. Konservatiivit olivat traumatisoituneita menneisyydestään homooikeuksien vastustajina, ja he halusivat epätoivoisesti todistaa edistyksellisyyttään tässä kysymyksessä. Penny Mordaunt julisti parlamentin puhujakorokkeella transnaisten olevan naisia ja transmiesten miehiä, ja pääministeri Theresa May ilmoitti itsemäärittelyoikeudesta (self-ID) nähtävästi asioita sen kummemmin pohtimatta, vain todistaakseen, etteivät he ole "natsipuolue". Tässä huumassa naisten ja feministien huolet heitettiin armotta bussin alle. Naiset varoittivat alusta saakka, että rajojen sumentaminen ja itsemäärittelyoikeus antaisivat saalistaville miehille pääsyn naisten tiloihin, mikä johtaisi ahdisteluihin ja raiskauksiin. Burleyn mukaan näin myös lopulta tapahtui, ja juuri siksi ihmiset ovat aiheesta aiheellisesti kiihtyneitä.
Artikkelissa on Burleyn mukaan myös toinen, abstraktimpi syy kiihtymykseen. Hän lainasi erästä henkilöä, joka totesi tämän olevan työn ainoa osa-alue, jossa hänen pyydetään valehtelemaan ja sanomaan jotain, minkä hän tietää olevan epätotta. Burley huomautti, että Newsnightista ulosmarssineiden vieraiden lepyttämiseksi ainoa keino olisi ollut sanoa jotain, minkä tiesi valheeksi. Kun liike vaatii valehtelemaan, herää epäilys. Tämä asettautui täysin vastoin journalistin ammattia. Juontaja myötäili toteamalla, että journalismin tulisi tavoitella totuutta, vaikka se olisi epämukavaa, loukkaisi tunteita tai johtaisi ei-toivottuihin tuloksiin.
Burley kertoi BBC:n pääjohtaja Tim Davien kuitenkin sanoneen vielä vuonna 2024, että "meidän täytyy vain olla kivoja". Burleyn mukaan kiltteys ei ratkaise niitä todellisia huolia, joita liittyy saalistaviin miehiin naisten tiloissa, tai epäoikeudenmukaisuutta naisten urheilussa, jossa elämänsä treenanneet naiset häviävät toistuvasti keskinkertaisille tai heikompitasoisille miehille, jotka marssivat naisten urheiluun. Asioita alettiin kyseenalaistaa siksi, että tietyt ihmiset uskalsivat nousta vastustamaan. Burley halusi korostaa, ettei BBC ole yhtä kuin Tim Davie, Fran Unsworth tai johto. BBC on missio niiden työntekijöiden sydämissä ja mielissä, jotka uskovat puolueettomuuteen ja pyrkivät kaikin tavoin toteuttamaan sitä. Näiden rohkeiden ihmisten ansiosta, jotka taistelivat ortodoksiaa vastaan, BBC pelastui tässä asiassa.
Esimerkkinä rohkeudesta Burley mainitsi Caroline Lowbridgen, Midlandsissa työskentelevän tavallisen reportterin. Lowbridge teki jutun pakottavasta ja kontrolloivasta käyttäytymisestä parisuhteissa, minkä seurauksena useat lesbot ottivat häneen yhteyttä kertoen, että heitä painostettiin harrastamaan seksiä mieskehoisten transnaisten kanssa. Lowbridge piti tätä erikoisena ja kirjoitti asiasta. BBC:n sisällä järjestettiin kuitenkin 20 eri kokousta, joiden tarkoituksena oli yrittää estää jutun julkaisu. Lopulta Fran Unsworth astui väliin ja varmisti, että juttu julkaistiin.
Juontaja huomautti, että älymystöön kuuluvat voivat ideologian sokaisemina uskoa täysin naurettaviin asioihin. Hän kertoi nähneensä lääkäri Helen Webberleyn julkaisun viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter), jossa Webberley totesi mieluummin tapailevansa ystävällistä transnaista kuin itsekästä cis-lesboa. Juontaja kertoi pohtineensa lausetta pitkään tullen lopputulokseen, että se asettaa aivot solmuun. Burley huomautti Webberleyn olevan tunnettu lääkäri, joka tarjoaa näitä lääkehoitoja Britannian ulkopuolella ja edustaa toiminnan äärilaitaa. Burleyn mukaan tämä mielipuolinen ja väärä asenne on koko toiminnan looginen päätöspiste. Hän korosti ideologian vaaroja: ihmisten toiseuttamista ja vihaamista, kuten J.K. Rowlingiin kohdistuvaa äärimmäisyyttä. Valheeseen perustuva ideologia on vaarallinen.
Keskustelussa palattiin myös translobbausryhmien valtaan. Juontaja nosti esiin artikkelissa mainitun "All About Trans" -ryhmän, joka oli saanut koko Newsnight-ohjelman toimituksen osallistumaan koulutukseensa. Burley kertoi, ettei hän tiedä yhtäkään toista kampanjaryhmää, jolla olisi vastaava valta. Koulutuksessa ryhmä esitti toimitukselle vaatimuksia siitä, ketkä vieraat on kiellettävä ja ketkä ovat ryhmän näkökulmasta sopivia puhujia, ottaen itselleen ohjaajan roolin ohjelmanteossa.
Lisäksi juontaja pyysi Burleyta avaamaan Stonewallin laatimaa ja vuonna 2018 julkaistua BBC:n virallista LGBT-kulttuuri- ja urakehitysraporttia (LGBT Culture and Progression). Burley taustoitti raportin syntyä selittämällä, että BBC teki auditointeja eri vähemmistöryhmien kulttuurista ja urakehityksestä. Hän lisäsi ohimennen, että BBC:ssä työskentelee paljon homoseksuaaleja ja LGB-ryhmällä meni talossa erinomaisesti, joten he eivät oikeastaan edes tarvinneet kyseistä auditointia. Raportti kuitenkin tehtiin. Yksi raportissa esitetyistä asioista oli suorastaan hätkähdyttävä: raportissa ilmaistiin tyrmistys siitä, että BBC:n uutis- ja ajankohtaisohjelmat järjestivät tasapainoisia paneelikeskusteluja LGBT-asioista. Tämän katsottiin olevan ristiriidassa BBC:n yritystason osallisuuslinjan (inclusion) kanssa, jonka katsottiin olevan näkymätön ohjelmistossa. Juontaja luki kyseisen lauseen raportista ja pyysi Burleyta kääntämään sen merkityksen. Burleyn mukaan se tarkoitti, että organisaation hyväksyvä ja vahvistava asenne piti heijastaa suoraan ohjelmistoon, ja tasapuolisuuden vaatimuksesta piti luopua. Journalismin tuli siis olla vääristynyttä ja palvella heitä itseään yleisön sijaan. Burley piti pöyristyttävänä, että tällainen teksti päätyi viralliseen asiakirjaan ilman, että kukaan puuttui asiaan.
Lopuksi juontaja siirtyi BBC:n tulevaisuuteen ja tällä viikolla aloittavaan uuteen pääjohtaja Matt Brittoniin. Burley kertoi ilokseen, että Britton on tietoinen kyseisestä artikkelista, joka on osaltaan asettanut suuntaa hänen ensimmäiselle työviikolleen. Juontaja itse kyseenalaisti sen, että pääjohtajaksi valittiin jälleen henkilö, jolla ei ole journalistista taustaa. Juontaja esitti myös oman, BBC:n uutistuotannon kanssa kilpailevan asemansa huomioiden mielipiteensä, ettei julkisrahoitteiselle yleisradioyhtiölle ole enää todellista tarvetta vuonna 2026, vaikka hän ymmärtää BBC:n kulttuurisen merkityksen Britanniassa. Hän kysyi Burleylta, voiko instituutio vielä palauttaa kansan luottamuksen.
Burley uskoi luottamuksen palauttamisen olevan mahdollista, mutta se vaatii yritystä ja puolueettomuuden asettamista kaiken muun edelle. BBC ei hänen mukaansa tällä hetkellä ole oikein varustautunut tähän aiemmin tehtyjen henkilöstöuudistusten takia. Burley ilmaisi huolensa siitä, että kun BBC:n rahoitusta leikataan jatkuvasti – osittain siksi, että yhtiöllä on paljon vastustajia – leikkaukset kohdistuvat helpoimpaan kohteeseen, eli varsinaiseen uutistuotantoon. Samalla DEI-henkilöstö jatkanee toimistoissaan ennallaan.
Tämä vain pahentaisi nykyisiä ongelmia. Burley toivoi uuden pääjohtaja Brittonin antavan puolueettomuudelle todellisen painoarvon toisin kuin Tim Davie. Hän ehdotti, että jokaisen työntekijän tulisi allekirjoittaa sitoumus puolueettomuudesta ja että sitä tulisi mitata urakehityksessä sen sijaan, että mitattaisiin alaisten onnellisuutta. Vaikka Burley myönsi muutoksen vaativan paljon, hän toivoi sen onnistuvan, sillä hän rakastaa BBC:tä eikä halua nähdä sen alirahoitusta tai vihollisten voittavan. Juontaja päätti ohjelman suosittelemalla katsojille Rob Burleyn artikkelin lukemista UnHerdissä sekä hänen kirjansa hankkimista.
Lähde: GBNews
https://www.youtube.com/watch?v=grqYJ6X-Wvg
Kirjoittaja Aksu
Päivämäärä: 28.5.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti