 |
| Ukrainan presidentti ja Naton pääsihteeri osoittavat vahvaa rintamaa historiallisessa Nato-Ukraina-neuvoston kokouksessa Kiovassa, missä pääteemoiksi nousivat ilmapuolustuksen vahvistaminen sekä pitkän tähtäimen turvallisuusratkaisut. AI Kuva/chatgpt |
Historiallinen Nato-Ukraina-neuvoston kokous Kiovassa: Keskiössä ilmapuolustus, Patriot-järjestelmät ja pitkän aikavälin turvallisuustakuut
Naton pääsihteeri Mark Rutte ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi avasivat historiallisen Nato-Ukraina-neuvoston kokouksen Kiovassa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun neuvosto kokoontui tässä erityisessä yhteistyöformaatissa Ukrainan pääkaupungissa.
Presidentti Zelenskyi painotti puheessaan, että tämä formaatti auttaa keskittämään kumppaneiden huomion keskeisimpiin turvallisuusprioriteetteihin, joista ensimmäinen ja tärkein on ilmapuolustus.Zelenskyin mukaan kaikista suurin tarve on suojautua Venäjän ohjuksilta. Ukrainalaisten kyky puolustautua risteilyohjuksia vastaan on parantunut, sillä niihin soveltuvia torjuntaohjuksia on maailmanlaajuisesti helpommin saatavilla. Erityistä huomiota ja kumppaneiden apua tarvitaan kuitenkin ballististen ohjusten torjuntaan. Venäjä on alkanut käyttää ballistisia ohjuksia yhä useammin, ja niiden alasampuminen on objektiivisesti huomattavasti vaikeampaa. Zelenskyi kuvasi ballistisia ohjuksia Venäjän viimeiseksi argumentiksi tässä sodassa, ja niihin on löydettävä riittävä vastaus. Ainoa tähän mennessä toimivaksi todistettu työkalu on yhdysvaltalaisvalmisteinen Patriot-järjestelmä.
Ukraina etsii jatkuvasti rahoitusta Euroopasta ja muilta kumppaneilta Patriot-ohjusten hankkimiseksi Pearl-ohjelman kautta. Zelenskyi kiitti kaikkia kumppaneita ja henkilökohtaisesti pääsihteeri Ruttea Pearl-ohjelman olemassaolon ja toimivuuden varmistamisesta. Ohjelmaan tehtiin maksuosuuksia toukokuussa, ja niitä on tulossa myös kesäkuussa, mikä on äärimmäisen tärkeää. Toimitusten tahti ja volyymit Pearl-ohjelman kautta eivät kuitenkaan vielä ole riittäviä, joten lisätoimia tarvitaan.
Zelenskyi listasi viisi keskeistä aluetta tulevalle työlle. Ensimmäiseksi Pearl-ohjelmaa on jatkettava ja siihen on osallistettava kaikki maat, jotka kykenevät investoimaan siihen enemmän. Kuusi maata on juuri vahvistanut tekevänsä uusia rahoitusosuuksia ohjelmaan. Ukraina ei julkista näiden maiden nimiä tai summien suuruuksia, mutta kyseisellä rahoituksella voidaan välittömästi ostaa kalustoa Yhdysvalloista. Myös uusi drone-sopimusformaatti on prioriteetti, ja sen täyden tehokkuuden saavuttamiseksi tehdään jatkuvasti töitä.
Toiseksi Euroopan on edettävä nopeammin omien ballististen ohjusten torjuntavalmiuksien kehittämisessä. Ukraina työskentelee jo Ranskan, Norjan, Saksan, Ruotsin, Tanskan, Italian ja muiden kumppaneiden kanssa eurooppalaisten valmiuksien rakentamiseksi. Kyseessä on valtavan vaikea, mutta välttämätön hanke.
Kolmanneksi Ukraina käy jatkuvaa vuoropuhelua Yhdysvaltojen nykyisen ja edellisen hallinnon kanssa Patriot-järjestelmien lisensseistä, jotta niitä voitaisiin valmistaa Ukrainassa tai yhteistyössä Nato-kumppaneiden kanssa. Tämä on terve tapa lisätä kollektiivista voimaa, ja se on myös linjassa presidentti Trumpin ilmaiseman suuntauksen kanssa, jonka mukaan Euroopan tulisi pystyä tekemään enemmän oman puolustuksensa eteen. Euroopassa voidaan valmistaa tuotteita, jotka auttavat sekä Eurooppaa että Yhdysvaltoja.
Neljänneksi Ukraina ohjaa tällä hetkellä noin 45–50 miljardia dollaria vuodessa omaan asetuotantoonsa, katsoen kaikkia asetyyppejä. Ukrainan asevoimien rahoituksen turvaaminen niin tuotannon kuin sotilaiden osalta pitkällä aikavälillä on todellinen ja käsinkosketeltava turvallisuustakuu Ukrainan itsenäisyydelle. Zelenskyi painotti, ettei kyseessä ole lahja taivaalta, vaan vaatii ympärivuorokautista työtä ja neuvotteluja mittavan rahoituksen löytämiseksi.
Viidenneksi Ukraina hakee vahvempia pitkän aikavälin taloudellisia turvallisuustakuita, joita työstetään sekä G7-huippukokouksessa että Ankaran erittäin tärkeässä Nato-huippukokouksessa. Näillä taloudellisilla takuilla on oltava todellista substanssia.
Zelenskyi kiitti Nato-maiden edustajia heidän läsnäolostaan Kiovassa huolimatta Venäjän vaatimuksista ja uhkauksista, joiden mukaan kaikkien suurlähettiläiden tulisi poistua Ukrainasta. Laaja edustus lähettää selkeän signaalin siitä, että Eurooppa, Yhdysvallat, Kanada ja kaikki kumppanit ovat yhtenäisiä tukiessaan Ukrainaa. Pakotteiden, pitkän kantaman iskykyvyn, taloudellisen tuen ja poliittisen yhteistyön avulla Venäjälle osoitetaan, ettei sota tuota sille tuloksia, mikä luo painetta kohti diplomatiaa ja oikeudenmukaista rauhaa.
Naton pääsihteeri Mark Rutte korosti puheenvuorossaan Pohjois-Atlantin neuvoston historiallisen ensimmäisen Kiovan-kokouksen viestivän vahvasta ja kestävästä siteestä Naton ja Ukrainan välillä. Rutte nosti esiin Venäjän jatkuvat siviilikohteiden ja infrastruktuurin pommitukset sekä massiiviset ohjus- ja drone-hyökkäykset, joihin sisältyy myös yliääniohjusten uhka. Vaara, jonka Venäjä muodostaa, on todellinen myös Ukrainan rajojen ulkopuolella, kuten Romaniassa äskettäin nähtiin.
Rutte huomautti, että Venäjän tappiot taistelukentällä ovat valtavat, yli 30 000 miestä kuukaudessa. Tämä tarkoittaa, että Venäjä menettää yhdessä kuukaudessa enemmän sotilaita kuin Neuvostoliitto menetti kymmenen vuoden aikana Afganistanissa 1980-luvulla. Pääsihteeri osoitti sanansa suoraan nuorille venäläisille ja heidän perheilleen todeten, että taisteluun lähtevät miehet kohtaavat puutteellisen koulutuksen ja heikkolaatuiset varusteet, ja todennäköisyys kuolla tai haavoittua on erittäin suuri. Haavoittuneet jätetään usein kärsimään ja kuolemaan mutaan.
Venäjän talous on Rutten mukaan vakavan paineen alla. Vaikka öljypulan vuoksi on tehty joitakin tilapäisiä pakotteiden kevennyksiä, Venäjä ei pysty kompensoimaan sodan aiheuttamaa lovea raskaasti kärsineeseen talouteensa. Siitä huolimatta Venäjä ei osoita merkkejä hyökkäysten lopettamisesta, vaan jatkaa siviilielämien tuhoamista.
Nato ja sen kaikki 32 liittolaista tuomitsevat vahvasti Venäjän aggression. Rutte nosti esiin Pearl-ohjelman, jonka kautta Nato toimittaa Ukrainalle keskeistä yhdysvaltalaista kalustoa liittolaisten ja kumppaneiden rahoittamana. Kumppanit ovat luvanneet Ukrainalle lähes kuusi miljardia Yhdysvaltain dollaria Pearl-ohjelman kautta. Lisäksi tukea annetaan Wiesbadenin johtokeskuksen, Tšekin ammusaloitteen ja suoran puolustusteollisuuden yhteistyön kautta, jossa ukrainalainen kekseliäisyys yhdistetään sijoittajiin ja teolliseen osaamiseen koko allianssin alueella.
Lehdistötilaisuuden kysymysosiossa käsiteltiin PAC-3-ohjusten valtavaa vajetta. Rutte vahvisti, että ratkaisevien torjuntaohjusten virta Yhdysvalloista Ukrainaan jatkuu viikoittain, eikä sotilasoperaatioiden intensiteetti ole aiheuttanut välitöntä iskua Pearl-ohjelmaan. Yhdysvalloissa ja Euroopassa tehdään kaikkensa tuotannon kasvattamiseksi. Zelenskyi tarkensi, että PAC-3-ohjusten toimitukset vähenivät Lähi-idän sodan alettua, sillä kysyntä globaalisti kasvoi. Koska Patriot-järjestelmien tilausjonot mitataan vuosissa ja uusia paketteja olisi saatavilla vasta vuodesta 2030 alkaen, Ukraina on tehnyt erinäisiä sopimuksia muiden maiden kanssa vaihtaakseen paikkaansa toimitusjonossa. Näiden sopimusten lunastaminen edellyttää kuitenkin välitöntä rahoitusta, joka on löydettävä, jotta järjestelmät saadaan turvaamaan valtiota heti eikä vasta vuosikymmenen vaihteessa.
Kysyttäessä Yhdysvaltojen roolista ja mahdollisista neuvotteluista presidentti Trumpin kanssa Rutte puolusti Yhdysvaltoja todeten maan tekevän kaikkensa ohjusten toimittamiseksi ja kriittisen tiedustelutiedon jakamiseksi. Yhdysvaltain presidentti on painostanut teollisuutta nelinkertaistamaan puolustustuotannon. Zelenskyi huomautti, että neuvottelut etenevät liian hitaasti ja että Iran on tällä hetkellä Yhdysvaltojen asialistalla ykkösenä, Ukrainan tullessa vasta sen jälkeen. Yhdysvallat on kuitenkin vahvin maa pakottamaan Venäjä lopettamaan sota, ja Euroopan on ehdottomasti oltava mukana neuvottelupöydässä. Zelenskyi korosti olevansa valmis suoriin neuvotteluihin Putinin kanssa sodan lopettamiseksi, ja että Ukrainan asettamat 1100 syväiskua ovat antaneet maalle sellaiset turvallisuustakuut, jotka mahdollistavat tasavertaisen aseman diplomatiassa.
Nato-jäsenyyden osalta Rutte totesi, että poliittisella tasolla Ukrainan polku Natoon on peruuttamaton, mutta käytännön tasolla täyttä yksimielisyyttä ei vielä ole. Yhteentoimivuus on kuitenkin jatkuvassa kasvussa, ja Ukraina ja Nato oppivat jatkuvasti toisiltaan. Zelenskyi lisäsi, että useimmat liittolaiset ymmärtävät Naton tarvitsevan Ukrainaa yhtä paljon kuin Ukraina tarvitsee Natoa. Romanian ilmatilaloukkauksiin viitaten Rutte totesi Naton arvioivan jatkuvasti aukkoja aluepuolustuksessaan, ja Zelenskyi vahvisti Ukrainan jakavan asiantuntemustaan ja drone-torjuntaoppejaan Baltian maiden ja Romanian kanssa tulevien haasteiden ehkäisemiseksi.
Pitkän kantaman iskuista kysyttäessä Rutte totesi, että iskut ovat seurausta Venäjän aloittamasta sodasta, ja Ukraina pyrkii aina minimoimaan niiden vaikutukset siviileihin samalla kun se tuhoaa Venäjän kykyä jatkaa sotaa. Zelenskyi vahvisti, että Ukraina vastaa Venäjän massiivisiin hyökkäyksiin iskemällä yksinomaan öljynjalostamoihin tai oikeutettuihin sotilaskohteisiin. Jos Venäjä jatkaa iskujensa tekemistä, Ukraina tulee tekemään samoin ja skaalaamaan vastettaan yhä voimakkaammaksi.
Lähde: NATO News
https://www.youtube.com/watch?v=N2OeYWfn3OI
Euroopan teknologiasektori kokee hiljaisen nousukauden Yhdysvaltojen varjossa
 |
| Euroopan teknologiasektori ja investointiympäristö ovat vahvassa kasvussa, ohittaen Yhdysvallat teknologiaosaajien houkuttelevuudessa ja avaten maanosalle polun digitaaliseen suvereniteettiin. AI Kuva/chatgpt |
Viime kuukausina suuri osa Euroopan teknologiasektoria koskevasta mediakeskustelusta on keskittynyt tarpeeseen vähentää riskejä ja riippuvuutta Yhdysvalloista. Useat EU:n jäsenvaltiot kehittävät parhaillaan omia kansallisia viestisovelluksiaan ja maksupalveluntarjoajiaan yrittäen pienentää riippuvuuttaan yhdysvaltalaisista teknologia-alustoista. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt Euroopan teknologiasektorin hiljainen, mutta erittäin merkittävä kasvu viime vuosina. Viime vuosikymmenen aikana rahoitettujen teknologiayritysten määrä Euroopassa on noussut 13 000:sta lähes 40 000:een, mikä edustaa nykyään noin 15 prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta. Talousjulkaisu The Economist raportoi maaliskuussa, että vuoden 2024 lopusta lähtien teknologia-alan työperäinen maahanmuutto Yhdysvalloista Eurooppaan on itse asiassa ohittanut Euroopasta Yhdysvaltoihin suuntautuvan muuttoliikkeen. Tästä kehityksestä hyötyvät eniten Iso-Britannia, Sveitsi, Alankomaat ja Tanska.
Asiantuntijakatsauksissa nostetaan esiin myös muita hiljaisia muutoksia, kuten se, että vaikka eurooppalaiset poliitikot eivät juurikaan enää puhu energiasiirtymästä, Eurooppa on kaikessa hiljaisuudessa kaksinkertaistanut ponnistelunsa hiilestä irtautumiseksi. Energiasiirtymä on alkanut näyttää erilaiselta kuin alun perin kuviteltiin, mikä nähdään harvinaisena positiivisena kehityssuuntana laajemmassa globaalissa katsauksessa.
Taustoituksena Euroopan teknologiasektorille on olennaista ymmärtää, että se on pitkään laahannut Yhdysvaltojen perässä. Internetin noususta 1990-luvulta lähtien Yhdysvallat on pitänyt hallitsevaa asemaa globaalissa digitaalisessa taloudessa ja tuottanut teknologiajättiläisiä, kuten Apple, Google, Microsoft ja Nvidia. Yhdysvaltalainen siruvalmistaja Nvidia, joka on tällä hetkellä maailman suurin yritys ja ensimmäinen, jonka arvo on ylittänyt viisi biljoonaa dollaria, on arvokkaampi kuin Euroopan 20 suurinta yritystä yhteensä. Nykyään Euroopassa pitää majaansa vain 12 maailman sadasta arvokkaimmasta teknologiayrityksestä, kun taas Yhdysvalloissa niitä on 56 ja Kiinassa 16. Tosiasiassa alle viidennes maailman arvokkaimmista teknologiayrityksistä sijaitsee EU:ssa.
Tämä asetelma johtuu pitkälti vaikeuksista laajentua EU:n monimuotoisilla kansallisilla markkinoilla, vähäisemmästä riskipääomasta ja varovaisemmista investoinneista Euroopassa verrattuna Yhdysvaltoihin sekä vähäisemmästä tutkimus- ja kehitysrahoituksesta (T&K) erityisesti startup-yrityksille. Tällä hetkellä EU edustaa vain 7 prosenttia globaaleista ohjelmisto- ja internet-teknologioiden T&K-kuluista, kun taas yhdysvaltalaiset yritykset edustavat 71 prosenttia ja kiinalaiset 15 prosenttia. Tästä syystä, kuten erittäin vaikutusvaltaisessa, Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuutta käsittelevässä vuoden 2024 Draghi-raportissa suositeltiin, eurooppalaiset päättäjät ovat alkaneet ryhtyä toimiin pääoman mobilisoimiseksi ja EU:n sisämarkkinoiden yhdenmukaistamiseksi. Esimerkiksi niin sanottu E6-ryhmä – Saksa, Ranska, Italia, Espanja, Alankomaat ja Puola – edistää nyt suunnitelmia pääomamarkkinaunionista, joka loisi yhtenäiset pääomamarkkinat. Tämän suunnitelman tavoitteena on auttaa nopeasti kasvavia eurooppalaisia startup-yrityksiä laajenemaan aiempaa nopeammin.
Vaikka Euroopan teknologiatalous on edelleen kaukana Yhdysvalloista, se on kokenut merkittävää kasvua viime vuosikymmenen aikana. Institute of International Economics -instituutin pääekonomisti Dan O'Brien kuvasi viime viikolla Euroopan teknologiatyöllisyyden 60 prosentin kasvua viimeisen vuosikymmenen aikana yhdeksi tärkeimmistä tilastoista, josta kenenkään taloudesta kiinnostuneen tulisi olla tietoinen. Useita lupaavia digitaalisia startup-yrityksiä on myös noussut esiin, kuten liettualainen käytettyjen vaatteiden markkinapaikka Vinted, brittiläinen pilvipohjainen energia-alusta Octopus Energy ja saksalainen drone-valmistaja Helsing. Teknologia on nykyaikaisten palveluperusteisten talouksien määrittävä piirre, ja Euroopan kasvava teknologiasektori raivaa jatkuvasti uusia ja erittäin kilpailukykyisiä markkinarakoja. Tämän vuoksi on yhä enemmän vaatimuksia siitä, että EU:n tulisi tehdä enemmän tekoälyn käyttöönoton edistämiseksi, digitaalisen infrastruktuurin parantamiseksi ja T&K-menojen kasvattamiseksi kolmen prosentin tavoitteeseen suhteessa bruttokansantuotteeseen auttaakseen uusia digitaalisia yrityksiä skaalautumaan.
Euroopan hiljaisen teknologiabuumin takana on pohjimmiltaan kolme tekijää: ensimmäiseksi pääomarahoituksen kasvu Euroopassa, toiseksi lisääntyvä digitalisaatio ja kolmanneksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toimien vaikutus.
Ensimmäinen tekijä Euroopan teknologian kasvun taustalla on riskipääoman (VC) kasvaminen. Historiallisesti pääomarahoitus Yhdysvalloissa on ollut paljon syvempää ja vähemmän riskikarttelevaa. Monet suuret yhdysvaltalaiset teknologiayritykset, kuten aiemmin Uber ja nykyään OpenAI, ovat toimineet useiden miljardien dollarien tappioilla ennen kannattavuuden saavuttamista. Kuitenkin vuosina 2015–2025 riskipääomasijoitukset eurooppalaisiin startup-yrityksiin lähes nelinkertaistuivat 22 miljardista dollarista 85 miljardiin dollariin. Tämä on yhä jäljessä Yhdysvalloista, mutta noin 30 miljardia enemmän kuin Kiinassa. Samanaikaisesti eurooppalaisten eläkerahastojen investoinnit ovat kasvaneet, ja analytiikkayhtiö Siftedin mukaan eurooppalainen riskipääoma on tuottanut paremmin kuin yhdysvaltalaiset rahastot viimeisen 10 ja 15 vuoden aikana. Kauppayhdistys Invest Europen mukaan 42 prosenttia yrittäjistä kokee, että tänä päivänä on houkuttelevampaa olla yrityksen perustajana Euroopassa kuin vuosi sitten. Joulukuussa Euroopan komissio julkaisi uuden suunnitelmansa pirstaloituneiden pääomamarkkinoiden yhdistämiseksi. Vaikka tavoite ei ole helppo ja edellyttää eri EU-jäsenmaiden verotusjärjestelmien yhdenmukaistamista, se on välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Myös useat hallitukset, muun muassa Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa, rohkaisevat eläkerahastoja sijoittamaan enemmän riskialttiisiin kohteisiin, kuten uusiin teknologiayrityksiin. Britannian hallitus on esimerkiksi käynnistänyt "Savvy Squirrel" -kampanjansa rohkaistakseen varovaisia brittisäästäjiä sijoittamaan, mikä voi lisätä talouden investointipääoman kokonaistarjontaa.
Toinen syy buumiin on lisääntynyt digitalisaatio. Viron, joka on tuottanut Euroopan vastineen Uberille eli Boltin, ja Ruotsin, joka on tuottanut Spotifyn ja Klarnan, kaltaiset maat ovat yhdistäneet korkealaatuisen digitaalisen infrastruktuurin, vahvan teknisen koulutuksen ja digitaalisten työkalujen, kuten tekoälyn, varhaisen käyttöönoton uusien teknologiayritysten perustamiskustannusten alentamiseksi. Saksan hallitus on perustanut uuden digitaaliministeriön nopeuttamaan infrastruktuurin kehitystä, ja Iso-Britannia digitalisoi parhaillaan terveydenhuoltoaan, oikeusjärjestelmäänsä sekä julkista sektoriaan.
Kolmas tekijä liittyy Donald Trumpiin. Yhdysvallat, erityisesti Piilaakso, on pitkään houkutellut tutkijoita, insinöörejä ja perustajia kaikkialta maailmasta. Vuodesta 2023 lähtien Rallio Labsin analyysin mukaan transatlanttinen teknologiamuutto on kuitenkin hidastunut ja liikkumisen tasapaino on siirtynyt kohti Eurooppaa. Tämä johtuu Euroopan kaupunkien, kuten Lontoon, Pariisin ja Tukholman, kasvavista teknologiakeskittymistä sekä Trumpin asettamista viisumirajoituksista ja maahanmuuton kiristyksistä. Vaikka ei ole varmaa, kestääkö tämä kallistuma Eurooppaan pidempään, tilanne on tarjonnut Euroopalle kerran sukupolvessa ilmenevän mahdollisuuden saavuttaa todellinen digitaalinen suvereniteetti.
Teknologian ja talouden laajemmassa kuvassa asiantuntija-analyysit kokoavat tällä hetkellä yhteen myös muita globaaleja ilmiöitä, jotka muovaavat markkinoita. Näihin lukeutuvat katsaukset Trumpin sotilaallisista toimenpiteistä eri maissa ja kysymys modernin pyhän sodan syntymisestä. Samanaikaisesti seurataan tarkasti Ison-Britannian vaalitulosten vaikutuksia ja maan ulkopoliittista asennetta, Venäjän vaikutusvallan hiipumista EU:n lähialueilla, sekä euron jäsenyyspolitiikkaa. Globaalilla näyttämöllä analysoidaan ensimmäisen maailmansodan kaikujen heijastumista nykypäivään, Iranin poliittista tulevaisuutta sekä Z-sukupolven mielenosoitusten todellisia seurauksia, jotka kaikki vaikuttavat osaltaan myös kansainvälisen teknologia- ja talousympäristön rakentumiseen.
Lähde: TLDR News EU
https://www.youtube.com/watch?v=u_N3-FKbi5c
Britannian oikeusjärjestelmän ja poliisitoiminnan tila herättää syvää huolta Henry Novakin tapauksen myötä
 |
| Britannian poliisitoiminnan standardit ja oikeusjärjestelmän luotettavuus ovat joutuneet ankaran julkisen paineen alle Southamptonissa tapahtuneen traagisen henkirikoksen ja sitä seuranneiden poliisioperaatioiden virheiden myötä. AI Kuva/chatgpt |
On koittanut hetki tarkastella pitkään ja hartaasti valtiota ja sitä, miksi se on muuttunut. 18-vuotiaan opiskelijan Henry Novakin murha oli jo itsessään riittävän paha asia, mutta tilannetta pahensi mitä poikkeuksellisimmalla tavalla poliisien käytös. Kuvamateriaalin julkaisemista on pyydetty laajasti, ja viime yönä se lopulta tuotiin julkisuuteen. Julkaistu 30 sekunnin pituinen pätkä näyttää, mitä todella tapahtui tuona kohtalokkaana iltana Southamptonissa. Tilanteessa poliisi toteaa, että uhri on saatava pois paikalta, ja kysyy mitä on tapahtunut ja onko uhria puukotettu.
Kyseessä oli 18-vuotias nuorukainen, opiskelija, joka oli ollut illanvietossa ystäviensä kanssa. Matkalla kotiin hän joutui pitkäkestoisen hyökkäyksen uhriksi. Häntä jahdattiin pitkin katua ja häntä puukotettiin vakavasti viisi kertaa. Tämän jälkeen hyökkääjän veli soitti poliisille ilmoittaen, että heidän kimppuunsa on juuri hyökätty ja heitä on solvattu rasistisesti valkoisen miehen toimesta. Sireenit ulvoivat ja poliisit saapuivat paikalle. Nuori Henry on varmasti ajatellut, että vihdoinkin apu on lähellä, mutta tilanne oli kaikkea muuta. Poliisi toimi alusta loppuun saakka aina siihen hetkeen asti, kun uhri kuoli jalkakäytävällä maaten, puukotettuna ja käsiraudoissa. Viimeinen asia, jonka hän kuuli maan päällä, oli se, kun poliisi luki hänelle hänen oikeuksiaan. Häntä kohdeltiin tavalla, joka tarkoitti, että syytöstä rasistisesta solvauksesta käsiteltiin vakavammin kuin selkeää murhatekoa.
Uhrin sanat "en pysty hengittämään" ovat tuttuja sanoja menneisyydestä. Ne tuovat mieleen taparikollisen George Floydin, joka kuoli järkyttävissä olosuhteissa Yhdysvaltojen keskilännessä muutama vuosi sitten. Tuolloin reaktio tapaukseen ja poliisin käytökseen oli valtava: muutamassa päivässä nähtiin laajaa polvistumista, Black Lives Matter -liike räjähti käsiin ympäri maata, Churchillin patsas tärveltiin ja Cenotaph-muistomerkki vandalisoitiin. Nyt on kuitenkin kysyttävä, millainen on ollut johtajien, poliitikkojen ja suurimman osan median julkinen reaktio tähän Southamptonin tapaukseen. Se on ollut absoluuttinen hiljaisuus. Tämä on selkeä todiste siitä, että yhteiskunnassa eletään kaksikerroksisessa kulttuurissa, jossa valkoisten ihmisten oikeuksilla ja etuoikeuksilla on vähemmän merkitystä kuin etnisten vähemmistöjen oikeuksilla.
Viimeisten vuosikymmenten aikana Britannia on altistettu massamaahanmuutolle todella uskomattomassa mittakaavassa, ilman että keneltäkään on kysytty asiasta tai että kukaan olisi koskaan äänestänyt sen puolesta. Maahan on tullut ainakin 10 miljoonaa uutta ihmistä viimeisen 20 vuoden aikana. On tehtävä selväksi, että monet heistä ovat hienoja ihmisiä, jotka tekevät kovasti töitä, ovat integroituneet ja rakentaneet elämänsä maahan. Kuitenkin aivan liian monet tulijoista ovat kieltäytyneet integroitumasta, elävät rinnakkaisyhteiskunnissa ja jättävät monet kaupungit kulttuurisesti lähes tunnistamattomiksi siitä, mitä ne ovat aina olleet. Jotta kaikki kritiikki tätä kehitystä kohtaan saataisiin lopetettua, on otettu käyttöön vihapuhelakeja, on tuotu sisään DEI-agenda (monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus) ja on alettu soveltaa niin sanottua positiivista syrjintää, joka suosii etnisiä vähemmistöjä niiden valkoisten ihmisten kustannuksella, joiden perheet ovat asuneet maassa monissa tapauksissa vuosisatojen ajan. Tämä on se tilanne, johon yhteiskunta on joutunut.
Tästä syystä se, mitä tapahtui Southamptonin yössä, ei ehkä pitäisi olla yllätys kaksikerroksisessa Britanniassa, huolimatta kyseisten poliisien järkyttävästä käytöksestä. Daily Telegraphin toimittaja Allison Pearson sai hiljattain sähköpostin kokeneelta, pitkään palvelleelta Hampshiren poliisilta. Sähköpostissa poliisi tekee täysin selväksi, että poliiseja ohjeistetaan reagoimaan tilanteisiin eri tavoin riippuen rikokseen tai mahdolliseen rikokseen osallistuvien henkilöiden etnisyydestä. Hän kuvailee myös, kuinka DEI-agenda on mennyt poliisivoimissa niin pitkälle, että ihmisiä ei enää ylennetä ansioiden tai kykyjen perusteella, vaan heidän rodullisen tai uskonnollisen alkuperänsä perusteella. Tämä on johtanut poliisitoiminnan standardien merkittävään laskuun. Suurin pelko, joka poliisilla nykyään on suorittaessaan virkavelvollisuuksiaan kadulla, on pelko joutua ilmoitetuksi rasistisesti asenteellisesta toiminnasta. Tuo pelko on nykyään kasvanut suuremmaksi kuin maassa makaavan, kuolevan miehen auttaminen.
Henryn perhe on reagoinut tähän kaikkeen poikkeuksellisen arvokkaalla tavalla, mutta muun yhteiskunnan tulisi reagoida asiaan puhtaalla ja kylmällä raivolla. Kaikki vapaassa maassa elämisen arvot ja standardit, joissa kaikkia tuomitaan tasavertaisesti lain edessä, on tuhottu ja heitetty pois. On olemassa kaksi asiaa, joiden on tapahduttava erittäin nopeasti. Ensimmäinen on se, että poliisin valituksia käsittelevän elimen, IOPC:n, on päästävä tämän asian pohjalle ja tuotettava raportti välittömästi. Toiseksi tuomion on vastattava tekoa: annettu tuomio oli tosiasiallisesti alhaisempi kuin suositeltu minimituomio pitkäkestoisesta, aggressiivisesta ja murhanhimoisesta hyökkäyksestä. Tämän vuoksi oikeuskanslerille on esitetty pyyntö tarkastelemaan tuomiota uudelleen.
Kaikista tärkein asia on kuitenkin kulttuurinmuutos. Jotta yhteiskunta ei repeytyisi kappaleiksi siten, että yhteisöt alkavat syvästi epäluulla toisiaan, poliisia ja kaikkia muita maan instituutioita, on toimittava välittömästi. Valkoisia kohtaan tunnetun ennakkoluuloisuuden on loputtava, ja on edistettävä ajatusta siitä, että valkoisilla ihmishengillä on aivan yhtä paljon merkitystä kuin mustilla ihmishengillä. DEI-agenda ja positiivinen syrjintä on lopetettava, ja on rakennettava maa, joka kohtelee kaikkia yhtäläisesti ja oikeudenmukaisesti lain edessä. Tilanne on vakava ja kiireellinen, ja on olemassa syvä huoli siitä, missä yhteiskunta tulee olemaan muutaman lyhyen vuoden kuluttua, jos tilanteeseen ei puututa nopeasti.
Maan syvimmät osanotot on osoitettu Henryn perheelle. On hartaasti toivottavaa, että tämä on viimeinen kerta, kun Britannian poliisivoimat toimivat tällä tavalla. Kala kuitenkin mätänee päästä alaspäin. On hallituksen ja poliisijohtajien vastuulla muuttaa tämä vallitseva kulttuuri ja aloittaa kyseinen muutosprosessi välittömästi.
Lähde: Nigel Farage
https://www.youtube.com/watch?v=pBFH3ydyfKs
Yhdysvallat, EU ja Nato-liittolaiset tuomitsevat Venäjän lennokki-iskun Romaniaan YK:n turvallisuusneuvostossa
 |
| YK:n turvallisuusneuvostossa kuultiin voimakkaita puheenvuoroja sen jälkeen, kun venäläinen sotilaslennokki törmäsi asuinrakennukseen Romanian Galatissa aiheuttaen siviiliuhreja ja mittavia vaurioita. AI Kuva/chatgpt |
Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto kokoontui kiireelliseen hätäkokoukseen 1. kesäkuuta 2026 käsittelemään Venäjän federaation suorittamaa lennokki-iskua Romanian alueelle. Kokouksen avasi neuvoston puheenjohtajavaltio Kolumbia, ja asialistalla oli kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen. Kokoukseen kutsuttiin Romanian, Moldovan ja Ukrainan edustajat sekä Euroopan unionin valtuuskunnan johtaja.
Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan, Keski-Aasian ja Amerikan asioiden johtaja Kayoko Goto esitti avauspuheenvuorossaan katsauksen tilanteesta. Hän muistutti, että pääsihteeri oli vain viikkoa aiemmin varoittanut sodan eskaloitumisen vakavista riskeistä myös laajemmalle alueelle. Toukokuun 28. ja 29. päivän välisenä yönä tämä uhkakuva materialisoitui, kun aseistettu lennokki räjähti kymmenkerroksisen asuinrakennuksen ylimmässä kerroksessa Galatin kaupungissa itäisessä Romaniassa. Iskussa loukkaantui nainen ja lapsi. Vaikka tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun aseistettu lennokki loukkasi Romanian ilmatilaa Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alettua, se oli ensimmäinen kerta, kun tällainen välikohtaus vaati siviiliuhreja. Vastaavista lennokkiloukkauksista ovat raportoineet myös Moldova, Latvia, Liettua, Viro, Suomi, Puola, Kazakstan, Valko-Venäjä, Bulgaria, Kreikka ja Turkki. YK tuomitsi siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin kohdistuvat iskut, jotka rikkovat kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Goto huomautti myös Venäjän federaation lennokki- ja ohjusiskujen terävästä eskalaatiosta ukrainalaisiin kaupunkeihin. Hän viittasi myös Zaporizhzhjan ydinvoimalan turbiinirakennukseen kohdistuneeseen lennokki-iskuun ja vaati välittömiä toimia ydinkatastrofin riskin välttämiseksi sekä diplomaattisten ratkaisujen löytämiseksi.
Latvian edustaja tuomitsi jyrkästi Venäjän toimet korostaen, että kyseessä on jo neljäs kerta kahden viikon sisällä, kun turvallisuusneuvosto kokoontuu Venäjän aggressiivisten ja eskaloivien toimien vuoksi. Hän muistutti Venäjän rikkoneen tietoisesti Euroopan ilmatilaa toistuvasti ja vaativan nyt Romanian siviilien loukkaantumisen käsittelyä suorana seurauksena Venäjän iskuista. Latvia seisoo täysin Romanian, EU:n ja Naton rinnalla, ja korostaa, ettei imperiumien tai etupiirien aika ole enää palautettavissa. Venäjä on yksin vastuussa sodasta ja sen inhimillisestä kärsimyksestä.
Tanskan edustaja yhtyi tuomioon ja korosti Venäjän osoittavan täydellistä välinpitämättömyyttä kansainvälistä oikeutta kohtaan. Hän vakuutti Tanskan jatkavan kattavaa tukeaan Ukrainalle ja vaati Venäjää lopettamaan mielettömän sotansa. Ranskan edustaja kuvasi iskua sietämättömäksi ja lupasi vahvaa solidaarisuutta Romanialle. Hän huomautti Venäjän käyttäneen myös ydinaseiden kantamiseen kykenevää ballistista ohjusta ja toistaneen iskujaan diplomaattisia edustustoja kohtaan Ukrainassa. Kreikan ja Iso-Britannian edustajat esittivät yhtenevät tuomiot Venäjän toimille ja vaativat välitöntä, ehdotonta tulitaukoa sekä täyttä vastuunkantoa siviiliuhreista ja infrastruktuurin tuhoutumisesta.
Pakistan, Kongon demokraattinen tasavalta ja Bahrain painottivat kaikki tarvetta palata diplomaattisiin neuvotteluihin. Nämä maat varoittivat konfliktin pitkittymisen ja modernin teknologian, kuten automatisoitujen lennokkien, käytön aiheuttamista hallitsemattomista seurauksista naapurimaille. Somalian edustaja toisti vaatimuksen siviilien ja kriittisen infrastruktuurin suojelemisesta kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti. Yhdysvaltain edustaja korosti maan puolustavan Naton jokaista tuumaa ja vaati sodan välitöntä lopettamista. Liberian edustaja puolestaan vetosi kokemuksiin Afrikan konflikteista ja muistutti, ettei vihamielisen tarkoituksen puuttuminen poista seurausten vakavuutta automatisoitujen aseiden ylittäessä rajoja. Kiinan edustaja peräänkuulutti rauhoittumista ja maltin noudattamista. Kiina ei toivo sotatoimien laajentumista, ja vaati kaikkia osapuolia lopettamaan tulituksen sekä pyrkimään poliittiseen ratkaisuun varoen virhearviointeja. Kolumbia neuvoston puheenjohtajana ilmaisi huolensa Galatin iskusta ja painotti puolueetonta sekä nopeaa tutkintaa, muistuttaen, että valtioiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta on kunnioitettava kaikissa olosuhteissa.
Romanian ulkoministeri Luminița Odobescu (aiemmin tekstissä mainittu Wana Sylvia Toyo) otti puheenvuoron ensimmäistä kertaa maan 70-vuotisen YK-jäsenyyden historiassa, koska Romania on välittömästi osallisena. Hän vaati vastuullisuutta kansainväliseltä yhteisöltä ja muistutti Romanian pitkäjänteisestä työstä talouden ja turvallisuuden rakentajana. Ministeri raportoi, että toukokuun 28. ja 29. päivän välisenä yönä, kello 02.00, räjähteitä kantava venäläinen Geran-2-lennokki (Shahed-136) vietti neljä minuuttia Romanian ilmatilassa ja törmäsi asuinrakennuksen 10. kerrokseen Galatissa, tiheään asutulla alueella. Äiti ja lapsi loukkaantuivat iskussa ja tarvitsivat sairaalahoitoa. Ministerin mukaan lennokin venäläinen alkuperä on kiistattomasti todistettu teknisillä tutkimuksilla. Vastaavia loukkauksia on kirjattu aiemmin jo yli 30 pelkästään tänä vuonna. Romania peräänkuulutti yhtenäisyyttä kansainvälisen oikeuden suojelemisessa Venäjän hyökkäyssotaa vastaan ja vakuutti jatkavansa painetta tulitauon saavuttamiseksi ja turvallisuustakuiden varmistamiseksi Ukrainalle.
Venäjän federaation edustaja kutsui kokousta perusteettomaksi ja ennalta asenteelliseksi syytökseksi Venäjää vastaan, tavoitteena tuottaa länsimaille uusi aalto Venäjän vastaista mediahypeä. Hän esitti, että Venäjä teki operatesken kohteisiin Reniin, joita Ukraina käyttää länsimaisten aseiden vastaanottoon. Venäjä epäili, että räjähdys Romanian Galatissa ei vastannut 50 kilogramman räjähdelastin aiheuttamaa vahinkoa ja esitti, että mikäli torjuntatoimet olisivat tapahtuneet, lennokki ei olisi lentänyt 19 kilometrin matkaa räjähtämättä ilmassa. Venäjä vaati puolueetonta ja epäpolitisoitua tutkintaa, jossa myös Venäjä on osallisena todisteiden arvioinnissa. Edustaja nosti esiin Romanian johdon lausunnot, jotka aluksi puhuivat tahallisesta iskusta ja myöhemmin Ukrainan ilmatorjunnan vaikutuksesta lentorataan. Venäjä myös syytti Ukrainaa tietoisista lennokki-iskuista siviili- ja infrastruktuurikohteisiin sekä ydinvoimaloihin.
Ukrainan edustaja tuomitsi jyrkästi Venäjän lausunnot valehteluksi ja peittelyksi. Hän korosti, että Venäjän ohjukset ja lennokit on torjuttava jo Ukrainan ilmatilassa ja vaati eurooppalaisia kumppaneita osallistumaan aktiivisesti ohjusten tuhoamiseen Ukrainan taivaalla, mikäli lähialueiden ilmatilan turvallisuus halutaan varmistaa. Ukrainan edustaja esitti myös, että Venäjän propagandakoneisto puhuu jo avoimesti iskuista Berliiniin, Pariisiin ja Lontooseen, tehden tästä paitsi suoran uhan myös eurooppalaisten liittolaisten testausyrityksen. Hän hylkäsi Venäjän syytteet Zaporizhzhjan ydinvoimalaiskuista mielikuvituksen tuotteina. Moldovan edustaja päätti kokousosuuden toistamalla täyden solidaarisuuden Romanialle. Moldova on kohdannut jo 49 ohjus- tai lennokkikappaleen putoamista alueelleen ja kärsinyt sähkökatkoksista sekä Nistru-joen saastumisesta Venäjän hyökkäysten vuoksi. Moldova jatkoi kansainvälisten ponnistelujen tukemista Venäjän asettamiseksi vastuuseen tekemistään sotarikoksista.
Lähde: DRM News
https://www.youtube.com/watch?v=Qp6Nc6axr6g
Kirjoittaja Aksu
Päivämäärä: 4. kesäkuuta 2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti