 |
| Euroopan ja Yhdysvaltojen näkemyserot Ukrainan sodan rauhanneuvottelujen järjestyksestä ovat syventyneet. Samaan aikaan Saksan hupenevat Patriot-ilmatorjuntaohjukset ja Naton miljardiluokan rahoitusvaje paljastavat läntisen avun äärirajat. AI Kuva/Grok Image |
Lähetyksen alussa juontaja Sebastian Sas pahoittelee lyhyttä esiintymistään sairastumisen ja kovan päänsäryn vuoksi, mutta siirtyy välittömästi Ukrainan tilanteen merkittäviin päivityksiin. Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä käydään parhaillaan aktiivista vuoropuhelua, ja Donald Trump on jo kutsunut Vladimir Putinin osallistumaan G20-huippukokoukseen Miamissa. Putinin osallistuminen on kuitenkin yhä avoinna, ja sen uskotaan riippuvan täysin lähiviikkoina Abu Dhabissa järjestettävistä kolmikantaneuvotteluista.
Venäjällä on vastaavista keskusteluista aiempaa kokemusta. Viime vuoden elokuussa Alaskassa käytyjen neuvottelujen ilmapiiri oli erittäin myönteinen, mutta sen jälkeen Euroopan johtajat matkustivat Washingtoniin ja onnistuivat kääntämään Trumpin suunnan. Tästä syystä Venäjä haluaa nyt nähdä, mitä Yhdysvallat ja Ukraina todellisuudessa tuovat neuvottelupöytään Abu Dhabissa, ennen kuin Putin vahvistaa osallistumisensa Miamin kokoukseen.
Washington Postin kolumnisti David Ignatius on raportoinut, että Donald Trumpin vävy Jared Kushner pyrkii elvyttämään Nato-Venäjä-neuvoston mallin osana pyrkimyksiä sodan päättämiseksi. Eurooppalaiset virkamiehet ovat kuitenkin ilmoittaneet olevansa valmiita vuoropuheluun Venäjän kanssa vain yhdellä ehdolla: Euroopan uutta turvallisuusarkkitehtuuria koskevaan sopimukseen voidaan suostua vasta sen jälkeen, kun Ukrainassa on saavutettu tulitauko. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Eurooppa hylkää Kushnerin ja Yhdysvaltojen ehdotuksen täysin. Eurooppa vaatii konfliktin jäädyttämistä ja ehdotonta tulitaukoa ennen turvallisuuspoliittisia neuvotteluja.
Tämä asetelma muodostaa ylitsepääsemättömän ongelman Venäjälle. Venäjän viranomaisten toistuvan näkemyksen mukaan sodan keskeisin syy on juuri tarve luoda sellainen uusi turvallisuusarkkitehtuuri, joka huomioi Venäjän turvallisuushuolet. Venäjälle sodan päättäminen ja turvallisuusrakenteista sopiminen ovat kaksi asiaa, jotka kulkevat erottamattomasti käsi kädessä; ne on ratkaistava samanaikaisesti. Kushnerin lähestymistavassa korostetaan juuri tätä "kahden junan saapumista asemalle samaan aikaan".
Eurooppa kuitenkin kieltäytyy tästä samanaikaisuudesta. Jos eurooppalaiset suostuisivat yhdistämään nämä kaksi asiaa neuvottelupöydässä, se tarkoittaisi myönnytystä sille, että sota ei todellisuudessa koskenutkaan pelkkää alueiden valloittamista, vaan nimenomaan turvallisuusarkkitehtuuria. Tämä olisi suorassa ristiriidassa Euroopassa ylläpidetyn vallitsevan tilannekuvan kanssa. Kuten erään Yhdysvaltojen läheisen liittolaismaan virkamies totesi, molemmat neuvotteluraiteet ovat kyllä olemassa, mutta Ukrainan rauhansopimus on ratkaistava ennen turvallisuuskysymyksiä. Toisen keskeisen Euroopan maan korkea virkamies puolestaan korosti, että vaikka lähestymistavassa on riskejä, on parempi osallistua kuin jättäytyä sivuun, mutta Euroopan laaja yksimielisyys säilyy: asioista voidaan keskustella vasta sodan jälkeen.
Lähetyksessä huomautetaan, että Euroopan joustamaton kanta on ristiriidassa realismin kanssa. Pitkittyvä konflikti kasvattaa huomattavasti sodan laajenemisen riskiä, mihin Eurooppa ei ole lainkaan varautunut. Eurooppalaiset johtajat peräänkuuluttavat "oikeudenmukaista ja kestävää rauhaa". Historiassa, kuten ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeen on nähty, oikeudenmukaisuutta on rauhansopimuksissa harvoin tarjolla. Kestävä rauha on sen sijaan saavutettavissa, mutta se edellyttää ratkaisua, joka toimii kummallekin osapuolelle. Venäjän näkökulmasta Euroopan vaatimus tulitauosta ennen neuvotteluja on yksinkertaisesti vaatimus tappion myöntämisestä, eikä myönnytyksiä yleensä anneta sille osapuolelle, joka julistetaan hävinneeksi.
Euroopan varautumisen puute näkyy selvästi Saksan tilanteessa. Saksan puolustusministeri Boris Pistorius on vahvistanut, että maa on käyttänyt loppuun kapasiteettinsa toimittaa Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiä Ukrainalle. Saksa on jo luovuttanut useita järjestelmiä ja niihin kuuluvia ohjuksia. Pistoriuksen mukaan kaikki lisätoimitukset loisivat Saksan omaan puolustukseen aukkoja, joita ei voida perustella, minkä vuoksi uudet toimitukset ovat tällä hetkellä mahdottomia. Koska Saksa on tässä tilanteessa, ei muillakaan Euroopan mailla uskota olevan satoja torjuntaohjuksia odottamassa toimitusta. Mahdolliset kymmenien ohjusten kokoelmat riittäisivät Ukrainassa hädin tuskin muutamaksi yöksi.
Kun sodan osapuolet saavuttavat pisteen, jossa kriittiset resurssit kuten ilmapuolustus ehtyvät, jäljelle jää vain kaksi vaihtoehtoa: neuvottelut tai eskalaatio. Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) on esittänyt lausunnossaan mahdollista eskalaatiota. ISW:n mukaan jopa rajoitetut toimitukset Taurus- ja Tomahawk-ohjuksia, yhdistettynä luotettavaan satelliittiyhteyteen (Starlink) Venäjän alueen yllä, voisivat auttaa Ukrainaa iskemään Venäjän kohteisiin ja heikentämään Moskovan kykyä laukaista lennokki- ja ohjusiskuja.
Tämä skenaario tyrmätään lähetyksessä toistaiseksi pelkkänä fantasiana. Se vaatisi Starlink-yhteyden avaamista Venäjän ylle, minkä Elon Musk ja Trumpin hallinnon edustajat ovat tehneet selväksi, ettei se ole asialistalla. Lisäksi Saksan hallitus tuskin toimittaa Taurus-ohjuksia omassa resurssipulassaan, eikä Trumpin hallinto todennäköisesti anna Tomahawk-ohjuksia pyrkiessään edistämään neuvotteluja.
Haasteet eivät rajoitu ainoastaan kalustoon, vaan myös rahoitukseen. Natolla on raportoitu olevan seitsemän miljardin euron vaje Ukrainalle luvatussa sotilaallisessa avussa. Vaikka virallisten lausuntojen mukaan on "epäselvää", mistä vaje johtuu, se todennäköisesti haittaa vakavasti Ukrainan kykyä hankkia elintärkeitä varusteita talven varalle. Lähetyksessä kummastellaan lausuntoja vajeen epäselvyydestä, sillä Nato itse hallinnoi tätä tukea; todellinen syy on siten täysin tiedossa, mutta rahojen loppumista on vaikea myöntää ääneen. Vastaavanlaista retoriikkaa käytettiin aiemmin Ukrainan valtionbudjetin ammottavan vajeen kohdalla.
Samaan aikaan Yhdysvalloissa kongressin demokraatit valmistelevat Financial Timesin mukaan 15 miljardin dollarin apupakettia Ukrainalle. Hyödyntämällä valta-asemaansa he aikovat vahvistaa tukea Ukrainalle ja asettaa uusia pakotteita Venäjän taloudelle korjaamalla niin sanotun Grahamin lakialoitteen, jota yritettiin tuloksetta edistää puolentoista vuoden ajan. Ajoitus on huomiota herättävä, sillä vain päivää aiemmin Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi totesi julkisesti Yhdysvaltojen jättäneen toimittamatta noin 16 miljardia dollaria luvattua apua. Yhden miljardin dollarin ero Zelenskyn ilmoittaman summan ja demokraattien valmisteleman paketin välillä kuitataan lähetyksessä ironisesti "pähkinöinä", mikä osaltaan korostaa lukujen ja lausuntojen ympärillä vallitsevaa jatkuvaa epäselvyyttä. Lähetys päätetään lopuksi toivotuksiin rauhallisesta sunnuntaista.
Kirjoittaja: Aksu
Lähde:Sebastian Sas
Päivämäärä: 9.11.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti