Maailman johtajat kokoontuvat COP31-ilmastohuippukokoukseen Antalyassa – Pakistanin pääministeri Shehbaz Sharif ja lukuisat muut valtiojohtajat saapuivat tapahtumapaikalle
YK:n COP31-ilmastohuippukokous on virallisesti käynnistynyt, ja maailman johtajat ovat kokoontuneet tärkeään kansainväliseen tapahtumaan. Turkissa, Antalyan kaupungissa järjestettävä valtava ilmastokonferenssi pidetään 9.–20. marraskuuta 2026. Tapahtuma kokoaa yhteen valtiojohtoa ja asiantuntijoita ympäri maailmaa käsittelemään maapallon kriittisimpiä ilmastokysymyksiä.
Kokouspaikan virallisessa vastaanottotilassa saapuvia arvovieraita isännöivät Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterres sekä isäntämaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan. Isännät ottavat saapuvat valtionpäämiehet ja delegaatioiden edustajat vastaan virallisella kättelyllä ja lyhyillä tervehdyksillä suuren, sinisen COP31-tunnuksin koristellun taustaseinän edessä.
Tapahtumapaikalle on saapunut laaja joukko kansainvälisiä johtajia. Yksi merkittävimmistä alkuvaiheen saapujista on Pakistanin pääministeri Shehbaz Sharif, joka ohjattiin juhlallisin menoin kokouskeskukseen ja viralliseen kättelyyn Guterresin ja Erdoğanin kanssa. Protokollan mukainen virallinen vastaanotto jatkui saumattomasti, kun vuorossa olivat Moldovan pääministeri sekä Armenian pääministeri. Tämän jälkeen sisäänkäynnistä ja vastaanottotilaan asteli Uzbekistanin presidentti.
Ilmastohuippukokouksen laaja ja monipuolinen kansainvälinen edustus näkyy selkeästi myös muiden maiden osalta. Tapahtumapaikalle saapuivat peräjälkeen Seychellien varapresidentti, Libyan pääministeri sekä Zimbabwen varapresidentti. Virallinen kättelyseremonia Guterresin ja Erdoğanin kanssa jatkui, kun kokousedustajien joukkoon liittyivät Guyanan varapresidentti sekä Gabonin varapresidentti.
Antalyan laaja ja moderni tapahtumakeskus toimii näiden kansainvälisten huipputason neuvotteluiden keskiössä. Johtajat ja heidän edustajistonsa saapuvat autosaattueissa konferenssikeskuksen pääoville, joista heidät ohjataan protokollavirkailijoiden saattelemana suoraan viralliseen valokuvaus- ja kättelypisteeseen. Kokouksen osallistujien runsaslukuisuus korostaa kansainvälisen yhteisön laajaa huomiota ilmastonmuutosta koskevien haasteiden ratkaisemiseen ja tulevien vuosien ympäristöpoliittisiin suuntaviivoihin.
Venäjän hyökkäyshelikopterit saaneet uuden ulottuvuuden – Mi28-kalustolle varustettu pitkän kantaman risteilyohjukset ulottavat iskuvoiman syvälle Ukrainaan ja jopa Natoon
Venäjän asevoimien hyökkäyshelikopterit ovat saaneet merkittävän operatiivisen päivityksen, joka muuttaa niiden perinteistä roolia taistelukentällä. Siinä missä taisteluhelikopterit ovat aiemmin keskittyneet panssarivaunujen torjuntaan, maavoimien lähitulitukeen ja alueen hallintaan lentämällä matalalla aivan vihollisen läheisyydessä, Ukrainan sodan myötä saadut kokemukset ovat osoittaneet näiden alusten haavoittuvuuden ilmatorjuntaohjuksille ja lennokeille. Vastauksena tähän Venäjän puolustusministeriö on päättänyt varustaa hyökkäyshelikopterinsa pitkän kantaman risteilyohjuksilla, minkä myötä alukset pystyvät iskemään kohteisiin satojen kilometrien päästä ilman tarvetta lentää taistelualueen välittömään läheisyyteen.
Venäjän puolustusministeriön julkaisemassa taistelumateriaalissa nähdään, kuinka Mi28-hyökkäyshelikopteri kantaa kahta risteilyohjusta ja laukaisee ne kohti maaleja tuhoten kohteita satojen kilometrien päässä kiistellystä ilmatilasta. Sotilasasiantuntijoiden mukaan kyseisessä operaatiossa Mi28 laukaisi Dante-risteilyohjuksen Ukrainan lennokkiasemia vastaan. Mi28NM, jota Venäjällä kutsutaan "Super Hunteriksi" ja Nato käyttää siitä nimitystä Havoc, on Venäjän kehittynein joka sään taisteluhelikopteri. Sen aseistukseen kuuluu nokan alle sijoitettu 30 millimetrin tykki sekä neljä ulkoista kiinnityspistettä, joihin voidaan kiinnittää rakettipodeja ja ohjuslaukaisimia. Parhaimmillaan alus pystyy kantamaan jopa 16 panssarintorjuntaohjusta samanaikaisesti, minkä lisäksi se kantaa lyhyen kantaman ilmatiedeohjuksia ja nyt myös pitkän kantaman risteilyohjuksia. Venäjän virallisten tietojen mukaan maalla on käytössään noin 110 Mi28-hyökkäyshelikopteria.
Vaikka Venäjän sotilaslähteet raportoivat Mi28-helikopterien käyttävän Dante-ohjuksia, länsimaiset sotilasasiantuntijat toteavat aluksen kykenevän laukaisemaan myös Banderol-ohjuksia. Dante on edullinen risteilyohjus, jonka iskukantama on 450–500 kilometriä, matkalentonopeus 500 kilometriä tunnissa ja 135 kilogramman taistelukärki. Sen valmistuskustannukset ovat noin 65 000 dollaria. Dante esiteltiin syyskuussa 2026, ja se on sovellettu versio DANM-harhailulennokista, toimien samalla S-8000 Banderol -ohjuksen uudempana suorana seuraajana. Banderol otettiin käyttöön keväällä 2025, ja sen kantama on niin ikään 500 kilometriä, mutta sen valmistushinta on noin 100 000 dollaria eli huomattavasti Dantea kalliimpi. Ukrainan tiedusteluarvioiden mukaan Venäjä massatuottaa Dante-ohjusta tavoitteenaan tuottaa 10 000–14 000 ohjusta vuoteen 2027 mennessä ja korvata Banderol-ohjukset kokonaan edullisemmalla järjestelmällä.
Tämä teknologinen kehitys tarjoaa Venäjälle merkittävän strategisen edun. Koska Mi28NM-helikopterit kykenevät nyt ampumaan pitkän kantaman risteilyohjuksia, Ukrainan sotilaalliset resurssit syvällä maan sisäosissa ovat entistä alttiimpia iskuille. Koska Dante-ohjusten iskuetäisyys yltää jopa 500 kilometriin, tilanne ulottaa vaikutuksensa Ukrainan rajojen ulkopuolelle: myös Itä-Eurooppaan sijoitetut Naton sotilaalliset voimavarat ovat nyt suoran iskuetäisyyden piirissä. Mi28-helikopterien ja pitkän kantaman risteilyohjusten yhdistelmä kirjoittaa uudelleen modernin sodankäynnin sääntöjä, joissa brutaali tulivoima hallitsee taistelukenttää.
Yhdysvaltain välittämät Venäjän ja Ukrainan väliset kolmikantaiset rauhanneuvottelut ovat alkaneet Abu Dandissa
Yhdysvaltain välittämät Venäjän ja Ukrainan väliset kolmikantaiset rauhanneuvottelut ovat virallisesti käynnistyneet Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, Abu Dandissa. Neuvottelujen tavoitteena on saavuttaa ratkaisu sodan päättämiseksi ja luoda uusi turvallisuuskehys osapuolten välille.
Tapahtuman avauspuheenvuoroissa korostettiin Abu Dhabin roolia isäntämaana ja kiitettiin sen luomaa mukavaa sekä rauhallista ympäristöä keskusteluille. Edellinen vastaava ryhmätapaaminen järjestettiin helmikuussa, jolloin osapuolet kokivat saavuttaneensa merkittävää edistystä ennen tilanteen kiristymistä. Viimeisten kahden kuukauden aikana Yhdysvaltain edustajat ovat käyneet tiiviitä, lähes päivittäisiä keskusteluja sekä Ukrainan presidentti Zelenskyin että Venäjän presidentti Putinin kanssa. Yhdysvaltain hallinnon mukaan presidentti Donald Trump on erittäin sitoutunut rauhan saavuttamiseen, sillä pitkittynyt sota on aiheuttanut valtavan inhimillisen kärsimyksen, suuret kuonluvut ja mittavia humanitaarisia ongelmia.
Neuvotteluissa pyritään löytämään ratkaisu, joka ei ainoastaan lopeta sotaa, vaan jättää molemmat maat vahvempaan asemaan hyödyntämään täyttä potentiaaliaan. Viime viikkoina osapuolet ovat käyneet lähes päivittäisiä keskusteluja myös eurooppalaisten kumppanien kanssa, joiden kanssa on yhteisesti kehitetty uusia ideoita ja lähestymistapoja. Keskeinen kysymys niin eurooppalaisten kuin vastapuolten keskuudessa on ollut se, ovatko Venäjä ja Ukraina aidosti valmiita rauhaan. Edustajien mukaan käytyjen keskustelujen perusteella molemmat osapuolet ovat oikeissa olosuhteissa valmiita neuvotteluihin.
Keskusteluissa käsitellään kahdenvälisten kysymysten ja sodan lopettamisen lisäksi sitä, miten luodaan oikeanlaiset turvallisuussuhteet Ukrainan, Venäjän ja Euroopan välille. Tavoitteena on hyödyntää aiempien instituutioiden ja järjestelmien onnistumisia, tunnistaa epäonnistumiset ja rakentaa uusi toimiva kehys tuleville vuosikymmenille ja mahdollisesti vuosisadoille kestävän rauhan takaamiseksi. Kokouksen osallistujat osoittivat merkittävää rohmuutta ja johtajuutta saapuessaan vaikeaan tilanteeseen neuvottelupöydän ääreen.
Ukrainan ja Venäjän valtuuskunnat esittivät omissa puheenvuoroissaan kiitokset Yhdistyneille arabiemiirikunnille isännyydestä sekä Yhdysvaltain ennennäkemättömistä rauhantekoponnisteluista. Ukrainan valtuuskunta totesi edustavansa presidentti Zelenskyin mandaattia kaikkien kansalaisten odottamien asioiden ratkaisemiseksi ja kestävän turvatakuisiin perustuvan rauhan saavuttamiseksi. Venäjän valtuuskunta puolestaan totesi delegaatioiden laaja-alaisuuden ja ammattimaisuuden edesauttavan etenemistä kohti rauhaa molempien maiden kansojen eduksi.
Kiina lupaa tuoda enemmän vakautta Aasiaan tiiviimpien ASEAN-suhteiden kautta – Pääministeri Li Qiang vierailee Thaimaassa ja osallistuu ASEAN-huippukokoukseen Filippiineillä
Kiinan ulkoministeriö on pitänyt virallisen tiedotustilaisuuden, jossa on ilmoitettu maan valtioneuvoston pääministeri Li Qiangin tulevista kansainvälisistä vierailuista ja maiden välisistä diplomaattisista suhteista. Kutsujen perusteella pääministeri Li Qiang tekee virallisen vierailun Thaimaahan marraskuun 13. ja 15. päivän välisenä aikana. Tämän jälkeen hän matkustaa Filippiinien Manilaan osallistuakseen 29. Kiinan ja ASEAN-maiden huippukokoukseen marraskuun 15. ja 16. päivänä. Filippiinit toimii tällä hetkellä ASEAN-järjestön kiertävänä puheenjohtajamaana, ja kokouskutsu on saatu maan presidentiltä Ferdinand Romualdez Marcos Juniorilta.
Tiedotustilaisuudessa käsiteltiin laajasti Kiinan ja Thaimaan kahdenvälisiä suhteita. Kiinan edustajien mukaan maat ovat ystävällisiä naapureita ja jakavat yhteisen tulevaisuuden yhteisön, jonka kansojen välillä vallitsee vahva perheside. Viime vuosina valtionpäämiesten ja pääministereiden historialliset vierailuvaihdot ovat ohjanneet kahdenvälisten suhteiden pitkäjänteistä kehitystä, syventänyt poliittista keskinäistä luottamusta ja tuottaneet hedelmällistä käytännön yhteistyötä, joka tuo konkreettisia hyötyjä molempien maiden kansoille. Tulevan vierailun aikana Kiina odottaa voivansa tehdä tiivisty yhteistyötä Thaimaan kanssa perinteisen ystävyyden vaalimiseksi, strategisen viestinnän vahvistamiseksi, molempia osapuolia hyödyttävän yhteistyön syventämiseksi sekä Kiinan ja Thaimaan yhteisen tulevaisuuden yhteisön rakentamisen edistämiseksi kohti molempien maiden modernisaatiota.
Tulevan ASEAN-huippukokouksen osalta tiedotustilaisuudessa nostettiin esiin, että vuosi 2026 merkitsee Kiinan ja ASEAN-maiden kattavan strategisen kumppanuuden viidettä vuosipäivää. Kuluneiden viiden vuoden aikana johtajien ohjauksessa Kiinan ja ASEAN-maiden yhteistyö on kukoistanut ja tuottanut tuloksia, nousten alueelliseksi esikuvaksi sekä edistäen merkittävästi rauhaa, vakautta ja vaurautta alueella. Maailman ollessa uudessa myllerryksen ja muutoksen kaudessa rauha, kehitys ja vauraus ovat asioita, joita alueen kansat eniten kaipaavat. Huippukokouksen kautta Kiina pyrkii toimimaan yhdessä ASEAN-maiden kanssa solidaarisuuden ja keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi, yhteisymmärryksen rakentamiseksi yhteistyöstä, Kiinan ja ASEAN-maiden välisen vapaakauppa-alueen 3.0-päivitysprotokollan varhaisen voimaantulon edistämiseksi sekä yhteistyön syventämiseksi tekoälyn, digitaalisen talouden, energiaturvallisuuden, liitettävyyden ja köyhyyden vähentämisen aloilla. Tavoitteena on rakentaa yhdessä rauhanomainen, turvallinen, vauras, kaunis ja sovinnainen koti sekä tuoda lisää vakautta alueen rauhaan ja kehitykseen.
Tiedotustilaisuudessa vastattiin myös ajankohtaisiin kansainvälisiin kysymyksiin, jotka koskivat muun muassa Kanadan pääministerin lausuntoja tulevista tapaamisista sekä Yhdysvaltain teknologiarajoituksia ja puolijohdekauppaa koskevia näkökantoja. Kiinan kanta muiden maiden sisäisiin asioihin puuttumattomuusperiaatteeseen säilyy johdonmukaisena.
Eläkkeellä oleva kenraali Keith Kellogg kommentoi Venäjän ja Ukrainan välisiä rauhanneuvotteluja – näkee nykytilanteessa varovaista optimismia
Yhdysvalloissa käydään vilkasta keskustelua presidentti Donald Trumpin hallinnon uudesta rauhanaloitteesta Venäjän ja Ukrainan välisen sodan päättämiseksi. Osapuolet ovat palanneet neuvottelupöytään ensimmäistä kertaa yhdeksään kuukauteen, kun Yhdysvaltain erityislähettiläät Steve Witoff ja Jared Kushner ovat neuvottelemassa Abu Dhabissa. Ukrainan presidentti on luonnehtinut ensimmäistä neuvottelukierrosta rakentavaksi. NewsNationin haastattelussa aihetta on arvioinut kenraaliluutnantti evp. Keith Kellogg, joka on toiminut presidentti Trumpin erityislähettiläänä Ukrainassa ja kansallisen turvallisuuden neuvonantajana sekä nykyisin America First Policy Institutena toimivana asiantuntijana.
Kenraali Kellogg toteaa suhtautuvansa tilanteeseen varovaisen optimistisesti, mikä perustuu pitkälti neuvotteluryhmien kokoonpanoon. Venäjän valtuuskuntaa johtaa korkean tason edustaja, joka on hyvin lähellä presidentti Putinia, ja ryhmään kuuluu sekä sotilas- että siviiliasiantuntijoita. Ukrainan puolella edustettuina ovat muun muassa Umerov, Bodonov sekä presidentti Zelenskyin puoluejohtaja Arakamia. Erityisen merkittävänä muutoksena aiempiin neuvotteluihin verrattuna Kellogg pitää niin sanotun E4-ryhmän eli Saksan, Ranskan, Ison-Britannian ja Italian sekä Naton edustajien mukanaoloa. Aiemmin neuvottelut muistuttivat enemmän liiketoimintaneuvotteluita, mutta nyt asialla ovat kokeneet diplomaatit ja sotilasjohdon edustajat.
Vaikeimpana kiistakysymyksenä säilyy maa-alueisiin liittyvä tilanne. Ukrainan edustajat ovat tehneet selväksi, etteivät he luovuta alueita vapaaehtoisesti, vaan Venäjän on vallattava ne, mikäli se niitä haluaa. Konflikti keskittyy erityisesti neljälle alueelle eli Luhanskiin, Donetskiin, Zaporižžjaan ja Hersoniin. Vaikka osapuolet eivät edelleenkään pidä toisistaan, taistelujen aiheuttamat valtavat miestappiot – joiden arvioidaan kohoavan miljoonasta 1,4 miljoonaan kuolleeseen tai haavoittuneeseen – pakottavat osapuolet tarkastelemaan tilannetta uudelleen. Sota, jonka Venäjä uskoi aluksi päättyvän muutamassa päivässä, on kestänyt jo viisi vuotta, ja tilanne vaatii kestäviä turvallisuusjärjestelyjä ja diplomaattisia ratkaisuja.
Neuvottelujen lopulliset yksityiskohdat ja tulokset selviävät viikon alkuun mennessä, jolloin nykyinen neuvottelukierros saadaan päätökseen.
Pekka Rinne piti koskettavan puheen Hockey Hall of Fame -kunniagallerian juhlallisuuksissa – kiitti uraansa vaikuttaneita ihmisiä, perhettään ja kotiseutuaan
Jääkiekkolegenda Pekka Rinne on nimetty virallisesti Hockey Hall of Fameen. Tilaisuudessa pitämässään juhlapuheessa Rinne osoitti syvää kiitollisuuttaan kaikille niille ihmisille, jotka olivat mukana hänen pitkällä ja poikkeuksellisella urallaan pienen paikkakunnan juniorista aina NHL-huipulle saakka.
Rinne aloitti puheenvuoronsa onnittelemalla muita valittuja ja kiittämällä Hockey Hall of Famen valintakomiteaa uskomattomasta kunniasta. Hän totesi tuntevansa suurta nöyryyttä seisoessaan omien esikuviensa rinnalla, myöntäen rehellisesti, ettei osannut pienenä poikana Kempeleessä kuvitellakaan yltävänsä koskaan vastaavaan saavutukseen. Kimmoke maalivahdin uralle syntyi serkku Jarin vanavedessä, kun nuori Rinne odotti koulun jälkeen malttamattomana pääsevänsä torjumaan laukauksia.
Urheilu-ura ei kuitenkaan ollut alussa suoraviivainen. Rinne kertoi juniorivuosinaan olleensa pitkä ja kömpelö, ja 16-vuotiaana hän harkitsi jo jääkiekon jättämistä ja siirtymistä pesäpallon pariin. Käännekohta koitti, kun Kiekko-Laserin valmentaja Harri Hautamäki istutti nuorukaisen alas, uskoi hänen potentiaaliinsa ja kannusti siirtymään Kärppiin. Kotimaassa saavutetut kaksi Suomen mestaruutta Ari Hillin valmennuksessa toimivat ponnahduslautana kohti Pohjois-Amerikkaa. Nashville Predators varasi Rinteen vuonna 2004 kahdeksannella kierroksella varausnumerolla 258 – nuorukaisen, jota harvat olivat panneet merkille.
Nashville Predatorsista muodostui Rinteelle kotisatama, jossa hän edusti samaa seuraa 16 vuoden ajan. Hän nosti esiin liudan merkittäviä vaikuttajia: seuran entisen GM:n David Poilen, päävalmentajat Barry Trotzin, Peter Lavioletten ja John Hynesin sekä valmentajat Mitch Kornin ja Ben Vanderklokin, joilla oli ratkaiseva rooli hänen kehityksessään. Rinne muisti puheessaan lämmöllä myös edesmennyttä agenttiaan Jay Grossmania sekä entistä valmentajaansa Brent Petersonia, joiden merkitys ihmisinä ja ammattilaisina oli valtava.
Erityisen kiitoksen Rinne osoitti Suomelle ja suomalaiselle jääkiekkoperinnölle. Hän muistutti esikuvien, kuten Jari Kurrin, Teemu Selänteen ja monien muiden suomalaisten kiekkolegendojen raivanneen tietä nuoremmille sukupolville. Vain neljäntenä suomalaissyntyisenä pelaajana Hall of Fameen nimetty Rinne osoitti lopuksi koskettavat sanat perheelleen – äidilleen, isälleen, sisarilleen sekä vaimolleen Erikalle ja pojilleen Paulukselle ja Samuelille – kiittäen heitä ehdottomasta tuesta läpi koko elämänmatkan. Rinne päätti puheensa nuorille urheilijoille suunnattuun neuvoon: oma polku ei tarvitse olla samanlainen kuin muilla, vaan tärkeintä on kova työnteko, rakkaus lajiin ja se, ettei koskaan anna periksi.
Péter Magyar esiintyi Berliissä: Unkari palaa eurooppalaisen yhteistyön ytimeen ja lupaa uuden, rakentavamman poliittisen suunnan
Unkarin pääministeri Péter Magyar on ottanut vahvasti kantaa vahvan Euroopan ja tiiviin eurooppalaisen yhteistyön puolesta Berliissä pitämässään puheessa. Konrad Adenauer -säätiön kutsusta maanantaina pidetyssä puheenvuorossaan – jonka hän esitti saksaksi – Magyar varoitti Euroopan olevan historiansa merkittävällä käännekohdassa ja totesi nykyisen maailmantilanteen olevan yhtä monimutkainen ja vaarallinen kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Hän kuitenkin korosti Euroopalla olevan edelleen riittävästi voimaa suunnan muuttamiseen.
Puheessaan Magyar totesi suoraan, ettei Euroopalla ole tällä hetkellä sellaista poliittista, taloudellista ja sotilaallista painoarvoa, joka olisi välttämätöntä maailmanrauhan turvaamiseksi. Mikäli Eurooppa kuitenkin vahvistuu ja puolustaa arvojaan yhtenäisesti, sillä on riittävästi vaikutusvaltaa uuden maailmansodan syttymisen estämiseen. Tässä työssä Euroopan unioni voi jälleen luottaa Unkariin, minkä Magyar totesi olevan keskeisin viesti pitkäaikaisen pääministerin Viktor Orbánin kauden päättymisen jälkeen.
Magyar kertoi aloittaneensa ensimmäisen puheensa Eurooppa-neuvoston valtion- ja hallituspäämiesten edessä toteamalla olevansa varsin sovinnainen persoona, joka ajaa samoja asioita neuvotteluhuoneen sisä- ja ulkopuolella. Vaikka hän myönsi olevansa tarvittaessa kriittinen, hän lupasi toimia edeltäjäänsä huomattavasti rakentavammin. Tärkein viesti on se, että Unkari on palannut, ja mikäli Unkari menestyy, koko eurooppalainen hanke voi onnistua.
Vierailunsa päätteeksi Péter Magyar tapaa tiistaina Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin kahdenvälisiä keskusteluja varten kaksipäiväisen Saksan-vierailunsa päätteeksi.
Karoline Leavitt pitää Jim Jordanin valintaa republikaanien vähemmistöjohtajaksi erinomaisena uutisena – puolustaa voimakkaasti sotaministeri Pete Hegsethiä kohdistuvilta virkasyytöksiltä
Fox Newsin haastattelussa vieraillut entinen Valkoisen talon lehdistösihteeri Karoline Leavitt on arvioinut Yhdysvaltain poliittisen kentän tuoreita käänteitä ja kongressin uutta johtajistoa. Leavittin mukaan Jim Jordanin valinta republikaanien vähemmistöjohtajaksi on loistava uutinen puolueelle. Hän kuvailee Jordania periksiantamattomaksi taistelijaksi, jota tarvitaan tulevan kahden vuoden aikana demokraattien hallitsemassa kongressissa. Leavitt ennakoi demokraattien ajavan poliittisia virkasyytteitä paitsi sotaministeri Pete Hegsethiä, myös presidentti Donald Trumpia vastaan, ja muistuttaa Jordanin olleen erittäin tehokas puolustaja jo presidentin ensimmäisen kauden vastaavien prosessien aikana.
Keskustelu siirtyi nopeasti ajankohtaisiin virkasyytösmenettelyihin, jotka on kohdistettu sotaministeri Pete Hegsethiin. Vaikka kongressin demokraattien ja joidenkin republikaaniedustajien odotettiin keskittyvän arkisiin vaalilupauksiin – kuten polttoaineen hinnan laskemiseen, terveydenhuoltoon tai epäsuositun Iranin sodan lopettamiseen – he ovat sen sijaan käynnistäneet poliittisen teatterin tapaisen prosessin sotaministeriä vastaan. Kongressiedustaja Thomas Massien esittämät kahdeksan virkasyytteartiklaa koskevat muun muassa Iranin sotaa, Yhdysvaltain iskuja huumebusseja vastaan, vastatoimia senaattori Mark Kellylle, Nicolás Maduron kiinniottoa Venezuelassa sekä iskuja Jemenin hutšeja vastaan. Kuusi näistä artikloista liittyy suoraan presidentin perustuslailliseen valtuuteen käydä sotaa, mikä tarkoittaa, että todellisuudessa virkasyytöksen kohteena on itse komentajapäällikkö eli presidentti Donald Trump.
Karoline Leavitt, joka kertoo seuranneensa tilannetta läheltä Valkoisen talon tilannehuoneesta ja Ovaalista huoneesta, tyrmää virkasyytteet täysin perusteettomina. Hän korostaa Hegsethin toimineen kaikissa operaatioissa suoraan komentajapäällikön alaisuudessa ja toimeenpanneen presidentin päätöksiä. Leavitt nostaa esiin operaatioiden tulokset: Venezuelan vaarallinen huumeterroristi Nicolás Maduro istuu telkien takana, ja Yhdysvaltoihin suuntautuvat fentanyylikuolemat ovat laskeneet jyrkästi sotaministeriön ja presidentin yhteisen huumekaupan vastaisen strategian ansiosta. Myös Iranin sotilaallinen kyvykkyys ja kyky ydinaseen kehittämiseen on hänen mukaansa heikentynyt merkittävästi.
Haastattelussa käsiteltiin myös vastapuolen uutta väitettä siitä, että ministeri Hegseth olisi muka johtanut presidenttiä harhaan tai valehdellut sodan kestosta. Leavitt pitää väitteitä perusteettomina poliittisina siirtoina, joilla pyritään luomaan kiistaa presidentin ja sotaministerin välille tilanteessa, jossa varsinaisia sotilaallisia epäonnistumisia ei voida osoittaa. Hän vakuuttaa Pete Hegsethin olevan taistelutahtoinen johtaja, joka tulee puolustamaan niin presidenttiä, maataan kuin univormua kantavia sotilaitakin.
Venäjän ulkoministeriö kritisoi ankarasti Saksan erikoisjoukkojen komentajan lausuntoja ja EU-maiden sotilaallista retoriikkaa
Venäjän ulkoministeriö on ottanut jälleen kerran voimakkaasti kantaa EU-maiden viranomaisten ja sotilasjohdon retoriikkaan, jota se syyttää maailmanlaajuisten katastrofien lietsomisesta ja syyllisen etsimisestä Venäjästä. Erityisen huomion kohteeksi nostettiin Saksan erikoisoperaatioiden komentajan, prikaatikenraali Andreas Kunan, tuoreet lausunnot saksalaiselle medialle. Kunnan mukaan Saksan erikoisjoukot valmistautuvat suoraan yhteenottoon Venäjän kanssa ja kykenevät toimimaan tarvittaessa myös Venäjän linjojen takana. Komentaja perusteli joukkojensa huippukoulutusta Afganistanin kokemuksilla.
Moskovasta esitettiin jyrkkää kritiikkiä kyseisiä Afganistanin kokemuksia ja Saksan KSK-erikoisjoukkojen (Kommando Spezialkräfte) historiaa kohtaan. Ulkoministeriön edustajat muistuttivat syyskuussa 2009 Kunduzin maakunnassa tapahtuneesta välikohtauksesta, jossa saksalaisten valvoma polttoainesäiliöauto joutui hyökkäyksen kohteeksi ja saksalaisjoukot pyysivät Yhdysvaltain ilmaiskun suuren siviilijoukon keskelle, minkä seurauksena kuoli yli sata siviiliä. Venäjän puolelta nostettiin esiin myös aiemmat kansainväliset ja yhdysvaltalaismediassa julkaistut raportit KSK-joukkojen sisällä ilmenneistä äärioikeistolaisista kytköksistä, jotka johtivat vuonna 2020 yhden erikoisjoukkojen komppanian hajottamiseen silloisen puolustusministerin Annegret Kramp-Karrenbauerin toimesta.
Venäjän ulkoministeriö ivasi Saksan sotilasjohdon retoriikkaa ja totesi virallisen Berliinin esittävän KSK-joukkoja eliittipride-ylpeytenään samalla, kun yksikön taustalla on kyseenalaisia ja ääriliikkeisiin kytkeytyviä piirteitä. Moskovasta vakuutettiin, että Venäjä tulee vastaisuudessakin tarkkailemaan ja paljastamaan tällaisen sotilaallisen uhoamisen taustat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti