Islannin pääministeri: Yhdysvaltain pysyville joukoille ei ole tarvetta, mutta arktinen yhteistyö tiivistyy
Islannin pääministeri linjasi maansa tulevaisuutta Bloomberg Televisionin tuoreessa haastattelussa Lontoossa. Keskustelussa käsiteltiin laajasti Islannin ja Euroopan unionin suhdetta, Yhdysvaltain kanssa tehtävää turvallisuuspoliittista yhteistyötä, maan talouden uusia suuntaviivoja sekä poliittista kahtiajakoa. Pääministeri painotti selkeää poliittista pragmatismia niin kotimaassa kuin kansainvälisillä areenoillakin.
Haastattelu alkoi hiljattain järjestetyn kansanäänestyksen puimisella. Islanti päätti torjua EU:n liittymisneuvottelujen jatkamisen, ja pääministeri halusi oikaista asiaan liittyviä väärinkäsityksiä. Hän muistutti toistuvasti, että kansanäänestyksessä ei ollut kyse olemassa olevan EU-suhteen katkaisemisesta. Islanti kuuluu jo nyt Euroopan talousalueeseen (ETA), mikä takaa pääsyn sisämarkkinoille ja tiiviin yhteistyön Euroopan unionin kanssa. Pääministerin mukaan islantilaisille tilanne on täysin eri kuin ETA:n ja EU:n ulkopuolisille valtioille.
Kansanäänestyksessä 48 prosenttia äänestäjistä tuki suhteiden syventämistä kohti mahdollista EU-jäsenyyttä, kun taas enemmistö halusi pitäytyä nykyisessä, jo varsin kattavassa järjestelyssä. Pääministeri totesi tämän olevan viesti koko maailmalle: suhdetta EU:hun jatketaan ja syvennetään, mutta täysjäsenyyteen ei juuri nyt edetä. Vaikka Islannilla on läheiset suhteet Norjaan ja Liechtensteiniin, jotka ovat kokeilleet pidemmälle menevää integraatiota, asiat kaatuvat usein herkkiin kysymyksiin luonnonvaroista ja kalastusoikeuksista. Silti Islanti on hiljattain solminut uuden turvallisuus- ja puolustuskumppanuuden EU:n kanssa ja tekee aktiivisesti yhteistyötä arktisen alueen asioissa.
Yksi konkreettisimmista haasteista EU-suhteissa on ETA:n valvontaviranomaisen (ESA) oikeudellisten toimien uhka. Islanti ei ole vielä saattanut voimaan pöytäkirjaa 35, joka määrittää ETA-säännösten ensisijaisuuden suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön. Pääministeri korosti, että kyseessä on usein puutteellinen ymmärrys siitä, mistä todella on kyse. Pöytäkirja 35 ei tarkoita, että EU "jyräisi" islantilaisen oikeuden täysin uusilla, käsittelemättömillä laeilla. Sen sijaan se tarkoittaa, että jos Islannin parlamentin demokraattisesti hyväksymä ETA-laki on ristiriidassa jonkin vanhemman islantilaisen lain kanssa, ETA-laki on ensisijainen. Kyse on ensisijaisesti kuluttajansuojasta ja siitä, että islantilaisilla on samat oikeudet kuin muillakin ETA-alueen kansalaisilla. Pääministerin hallitus tekee hartiavoimin töitä saadakseen pöytäkirjan hyväksyttyä parlamentissa ennen kuin mahdollinen tuomioistuinkäsittely tai viralliset oikeustoimet alkavat. Hän huomautti, että hallitus on kuitenkin varautunut oikeustoimiin, mikäli niitä nostetaan.
Turvallisuuspolitiikka nousi haastattelussa keskeiseksi teemaksi Yhdysvaltain ulkoministerin (haastattelussa senaattorina mainitun) Marco Rubion Islannin-vierailun myötä. Pääministeri vahvisti Islannin käyvän jatkuvaa vuoropuhelua Yhdysvaltain viranomaisten kanssa arktisen alueen turvallisuudesta. Yhdysvallat oli ensimmäinen maa, joka tunnusti Islannin tasavallan, ja vuoden 1951 kahdenvälinen puolustussopimus oli peruskivi maan Nato-jäsenyydelle vuonna 1949. Rubion vierailu Keflavíkin lentotukikohdassa nosti tämän pitkäaikaisen yhteistyön uudelle tasolle.
Vastauksena kysymykseen Yhdysvaltain tuoreiden välivaalien vaikutuksesta pääministeri kieltäytyi ottamasta suoraa kantaa Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan ja korosti kunnioittavansa yhdysvaltalaisen äänestäjän tahtoa. Hän kuitenkin myönsi, että alueella on koettu poliittista kuohuntaa erityisesti Grönlantiin liittyvien kiistojen vuoksi. Islanti oli tuolloin erittäin tiukkana ja muistutti Yhdysvaltoja siitä, että Grönlanti on Islannin lähinaapuri, jonka itsemääräämisoikeutta ja kansainvälistä lakia on kunnioitettava. Pääministeri huomautti, että liittolaisillekin on uskallettava sanoa suoraan, kun nämä ylittävät rajan. Grönlannin, Yhdysvaltain ja Tanskan välisen sopimuksen syntymistä pidettiin kuitenkin positiivisena asiana. Vaikeasta prosessista huolimatta se on nostanut arktisen alueen maailmanpoliittiseen keskiöön paitsi turvallisuuden, myös investointien ja infrastruktuurin näkökulmasta.
Kun pääministeriltä kysyttiin suoraan, olisiko Islanti avoin Yhdysvaltain joukkojen pysyvälle läsnäololölle (kuten ennen vuotta 2006, jolloin Keflavíkin tukikohta suljettiin), vastaus oli kieltävä. Pääministeri katsoo, ettei pysyvälle läsnäololle ole tässä vaiheessa tarvetta. Vaikka Yhdysvaltain vetäytyminen vuonna 2006 oli osittain yksipuolinen päätös, ja pysyvillä joukoilla oli aiemmin hallituksen tuki, suhde on sittemmin muuttunut. Islanti on ottanut itse enemmän vastuuta ja nojaa kasvavassa määrin Nato-maiden antamaan tukeen esimerkiksi ilmavalvonnassa. Pääministeri on avoin sille, että Islannissa käy enemmän Nato-joukkoja, mutta pysyvää, jatkuvaa läsnäoloa ei koeta tällä hetkellä välttämättömäksi.
Lontoon-vierailunsa taloudellisesta puolesta puhuessaan pääministeri kertoi etsivänsä sijoittajia Islannin uusiin suurhankkeisiin. Islannin talous on viilentymässä voimakkaan kasvun jälkeen. Kasvu on aiemmin rakentunut vahvasti turismin varaan, joka koki suuren buumin vuosien 2011–2012 tulivuorenpurkausten jälkeen. Nyt tavoitteena on siirtyä seuraavaan vaiheeseen, joka perustuu pääomavaltaisempaan teollisuuteen ja asukaskohtaisen tuottavuuden kasvattamiseen. Islanti on hiljattain perustanut uuden valtion tukeman "Tunnel and Bridge" -yhtiön, jonka tavoitteena on rakentaa massiivista infrastruktuuria arktiselle alueelle. Lisäksi maahan havitellaan datakeskuksia ja teollisuushankkeita, jotka hyödyntävät Islannin luonnollisia vesi- ja geotermisiä energiavarantoja kestävän kasvun ehdoilla.
Lopuksi haastattelussa sivuttiin Euroopassa ja laajemmin maailmassa jylläävää poliittista kahtiajakoa. Pääministeri, jonka oma sosiaalidemokraattinen puolue on kasvanut lyhyessä ajassa kuuden prosentin kannatuksesta 30 prosentin valtapuolueeksi, näkee kahtiajaon syynä poliitikkojen ja tavallisen kansan välisen irtautumisen. Hänen mukaansa poliittinen eliitti ei usein kykene viestimään ymmärrettävästi tai tuottamaan näkyviä tuloksia arjen tasolla. Ratkaisuna hän esittää suoran toiminnan: ihmisten täytyy nähdä, että tunnelit rakennetaan, energiantuotannon byrokratiaa puretaan ja hoivakoteja nousee pystyyn. Kun poliitikot keskittyvät tuottamaan konkreettisia tuloksia ja parantamaan viestintäänsä, he voivat padota polarisaation ja vastata ihmisten todellisiin tarpeisiin.
Euroopan lentoliikenteessä kaaos: Laaja pommiuhkausten aalto pakotti useita koneita hätälaskuihin ja reittimuutoksiin
Euroopan taivaalla on koettu laajoja poikkeustilanteita, kun uusi pommiuhkausten aalto on pakottanut useita kaupallisia matkustajakoneita tekemään äkillisiä hätälaskuja ja reittimuutoksia. Lontoosta suorassa Fox Newsin lähetyksessä raportoiva kirjeenvaihtaja Jeff Paul kertoo tilanteen kehittyneen nopeasti kuluvan päivän aikana. Kriisi iskee lentoliikenteeseen vain muutama päivä sen jälkeen, kun maanosassa koettiin vastaavanlainen, seitsemää lentoa koskenut turvallisuusuhka.
Tämänpäiväisten vaaratilanteiden laajuus on poikkeuksellinen ja se on koskettanut useita eri lentoyhtiöitä ympäri Eurooppaa. Tšekin poliisi on vahvistanut, että peräti neljä Prahaan matkalla ollutta lentokonetta vastaanotti pommiuhan. Kaikki kyseiset koneet ovat sittemmin laskeutuneet maahan turvallisesti, ja paikalliset viranomaiset arvioivat näiden uhkausten uskottavuuden alhaiseksi. Romaniassa viranomaiset raportoivat Wizz Airin lennon, joka oli matkalla Milanosta Bukarestiin, joutuneen niin ikään pommiuhan kohteeksi. Myös tämä kone saatiin turvallisesti maahan. Puolalainen lentoyhtiö LOT tiedotti aivan äskettäin, että Varsovasta Brysseliin matkalla ollut lento laskeutui turvallisesti määränpäähänsä saamansa turvallisuusvaroituksen jälkeen. Koneen etsinnöissä ei löydetty minkäänlaisia epäilyttäviä esineitä eikä todellista vaaraa havaittu.
Häiriöt ovat koskettaneet vahvasti myös muita yhtiöitä ja reittejä. Irlantilaisen Aer Lingusin lento, joka lähti Dublinista aamulla, antoi hätäilmoituksen ja joutui muuttamaan reittiään merkittävästi. Kone ohjattiin turvallisuussyistä suoraan sotilastukikohtaan Pohjois-Ranskaan, ja tilanteesta välitettiin suoraa videokuvaa koneen rullatessa kiitotiellä. Suomalainen lentoyhtiö Finnair on kertonut, että yhteen sen Helsinki-Vantaalta Roomaan matkalla olleeseen koneeseen kohdistettiin pommiuhka. Lento sai ilmavoimien hävittäjät saattueekseen, mutta se pystyi lopulta laskeutumaan Roomaan alkuperäisen aikataulunsa mukaisesti. Lisäksi kolme lentokonetta joutui tekemään laskun bulgarialaiselle lentokentälle paikallisen median kerrottua niihin kohdistuneista pommiuhkauksista. Nämä Kööpenhaminasta, Madridista ja Lontoosta saapuneet lennot laskeutuivat nekin täysin turvallisesti.
Nämä tapahtumat seuraavat vain muutama päivä sen jälkeen, kun ainakin seitsemän eurooppalaista lentoa – joista kaksi lähti Isosta-Britanniasta – joutui samankaltaisten uhkausten kohteeksi. Yhtäkään räjähdettä ei perusteellisissa etsinnöissä ole tähän mennessä löydetty yhdestäkään koneesta. Britannian hallitus on aiemmin kuvannut näitä tapauksia "pahantahtoisiksi, perättömiksi uhkauksiksi". Fox Newsin uutisankkurit kuitenkin huomauttavat, että uhkaukset ovat luonteeltaan aivan liian vakavia sivuutettaviksi pelkkinä häiriköinteinä.
Matkailualan asiantuntijat huomauttavat lähetyksessä, että kuluva vuosi on ollut lentoyhtiöille erittäin raskas jo valmiiksi käynnissä olevan Iranin sodan vuoksi, ja nämä uudet välikohtaukset koettelevat alaa nyt entisestään. Asiantuntijat kuitenkin korostavat ilmailualan muutosjoustavuutta ja kehitystä: joka kerta, kun matkailuala on kohdannut uuden kriisin, toipumisaika on lyhentynyt merkittävästi. Eri maiden hallitukset, matkailuorganisaatiot ja alan sidosryhmät ovat nykyään huomattavasti paremmin varustautuneita käsittelemään tällaisia tilanteita ja käynnistämään nopean palautumisprosessin kriisin iskiessä.
Viranomaiset ja kansainväliset uutistoimitukset seuraavat tilanteen kehittymistä tiiviisti pitkin päivää nähdäkseen, miten eri maiden hallitukset reagoivat tapauksiin ja saavatko muut ilmassa olevat lentokoneet vastaavanlaisia uhkauksia reittiensä aikana.
Jättimäinen hai hyppäsi kalastusveneeseen – kalastajat ällistyksen vallassa
Uudesta-Seelannista kantautuu erikoinen ja vauhdikas meritapaus, joka on saanut laajan huomion ympäri maailmaa. Kalastajien tavanomainen merimatka sai odottamattoman käänteen, kun suuri hai hyppäsi yllättäen suoraan heidän veneensä keulaan. New York Postin jakamalla, nyt jo miljoonia katselukertoja keränneellä videolla näkyy, kuinka tilanne kärjistyi silmänräpäyksessä huviveneen etuosassa.
Video on kuvattu kalastusaluksen hytistä. Rauhallinen merimaisema keskeytyy äkillisesti valtavaan roiskeeseen, kun suurikokoinen mako-hai iskeytyy voimalla suoraan veneen keulaan. Veneen miehistö joutuu paniikinomaiseen tilaan hytin turvissa seuraten, kuinka massiivinen petokala sätkii ja pyrstöllään piiskaa veneen lasien takana.
Veneen sisältä kuvatulla videolla kuuluu, kuinka yllättynyt ja hätääntynyt miehistö yrittää epätoivoisesti ymmärtää, mitä heidän pitäisi tilanteessa tehdä. Yksi henkilöistä huudahtaa suorasukaisesti ja voimasanoin höystettynä: "Mitä hittoa me teemme?" Radiopuhelimen kautta käydään myös keskustelua tilanteesta muiden kanssa. Videolla kuuluva ääni varoittaa toista kalastajaa, Ryania, ja samalla joku muistuttaa toista, ettei tapahtunut ollut tämän syy.
Huolimatta järkyttävästä tilanteesta, miehistö pitää pintansa. Kun hai kamppailee veneen etuosassa ja on jäädä jumiin kaiteiden väliin, he neuvovat toisiaan pysymään rauhallisina ja varomaan. "Älkää tehkö mitään ilkeää sille," eräs miehistön jäsenistä sanoo painottaen malttia, jotta eläin voisi irrottautua turvallisesti itse. Lopulta mako-hai onnistuu voimakkaiden sätkimistensä myötä irrottautumaan ja luisumaan kaiteen yli takaisin valtamereen, jättäen kalastajat puhaltelemaan ulos ja katsomaan sen loittonevaa selkäevää.
Tapaus herätti kalastajissa suurta epäuskoa. Jälkeenpäin videon lopulla eräs miehistön jäsen toteaa hämmästyneenä puhelimeensa kameralle: "Tiedättekö, mako-hai hyppäsi juuri veneeseemme."
Mako-hait tunnetaan nopeudestaan ja kyvystään hypätä uskomattoman korkealle veden pinnasta, jopa useita metrejä ilmaan, mutta päätyminen suoraan veneen kannelle on erittäin harvinaista.
Presidentti Trump esittelee veto-oikeuttaan punaisella lippalakilla ja julistaa Valkoisen talon tiloja kansalliseksi muistomerkiksi
Presidentti Donald Trump on tuonut veto-oikeutensa näkyvästi esille Valkoisen talon ytimessä. Uutismedia New York Postin julkaiseman videomateriaalin mukaan Trump on lisännyt Oval Officen sisustukseen punaisen lippalakin, jota koristaa suuri teksti "VETO". Lippalakki nostaa presidentin veto-oikeuden aivan huomion keskiöön republikaanien välivaaleissa kärsimien tappioiden jälkeen.
Videon yhteydessä esitettävien tietojen mukaan demokraatit ovat ottaneet hallintaansa kongressin molemmat kamarit, mikä luo merkittävän siirtymän Capitol Hillin valtasuhteisiin. Trumpin visuaalinen ele tapahtuu juuri tässä uudessa poliittisessa tilanteessa, jossa hän joutuu kohtaamaan demokraattien hallitseman kongressin.
Videolla Trump istuu työpöytänsä ääressä ja kuvailee pöydällä olevaa esinettä maansa ja sen suuruuden symboliksi. Hän toteaa allekirjoittavansa asiakirjan ja arvioi, että teoriassa sen pitäisi ratkaista kyseessä oleva ongelma. Samalla hän lähettää tiukan varoituksen tulevasta: jos joku koskaan päättää tulla ja alkaa kaataa seiniä, hänet voidaan kutsua paikalle mistä tahansa. Trump lupaa palata ja pitää huolen siitä, ettei sellaista koskaan tapahdu. Allekirjoituksen tehtyään hän kehuu kynänjälkeä hyväksi ja erittäin taiteelliseksi.
Tämän lisäksi Trump ilmoittaa tekevänsä merkittävän päätöksen Valkoisen talon historiallisista tiloista. Hän painottaa, että Oval Office ja kabinettihuone ovat erittäin tärkeitä tiloja. Trump kertoo allekirjoittavansa asiakirjan, joka tekee näistä tiloista maamerkin tuleville aikakausille. Hänen mukaansa päätös varmistaa, ettei tiloja voida purkaa, tuhota, koskea tai muuttaa millään muullakaan tavalla. Trump täsmentää, että kyseessä on virallisesti liittovaltion kansallinen muistomerkki (national monument).
Kiinan ylin johto äänesti Pekingin paikallisvaaleissa – Xi Jinping painotti vaalien merkitystä kansankongressijärjestelmän perustana
Huairentangin äänestyspaikalla vallitsi juhlallinen ja lämmin tunnelma, kun äänestystyö eteni sääntöjen mukaisesti ja järjestelmällisesti. Viisisakarainen punalippu loisti kirkkaana ja huomiota herättävänä huoneessa, jonka keskelle oli sijoitettu punainen vaaliuurna. Uurnaan oli upotettu arvokkaasti Kiinan kansantavallan vaakuna.
Iltapäivällä puoli neljän aikoihin Kiinan presidentti Xi Jinping saapui Huairentangin äänestyspaikalle. Hän kuunteli aluksi tarkkaavaisesti vaaleihin liittyvät ohjeistukset. Tämän jälkeen hän luovutti äänestäjäkorttinsa työntekijöiden tarkastettavaksi ja vastaanotti äänestyslipukkeensa. Xi täytti lipukkeen huolellisesti erillisellä äänestystiskillä, minkä jälkeen hän käveli uurnalle ja pudotti oman äänensä juhlallisesti sen sisään.
Äänestystapahtuman yhteydessä Xi Jinping painotti, että edustajien valitseminen kansankongresseihin on koko kansankongressijärjestelmän ylläpitämisen, parantamisen ja moitteettoman toiminnan perusta. Hän huomautti sen olevan erittäin merkittävä tapahtuma koko valtion poliittisessa elämässä.
Xi korosti tarvetta toteuttaa koko prosessin kattavaa kansandemokratiaa, pitää tiukasti kiinni puolueen johtajuudesta sekä edistää demokratiaa täysimääräisesti. Lisäksi hän vaati, että kaikki toimet on tehtävä tinkimättömästi lakia noudattaen ja että koko vaaliprosessin valvontaa on vahvistettava. Näillä toimilla varmistetaan vaalityön oikea suunta, ilmapiirin rehellisyys ja puhtaus sekä lopulta se, että valituiksi tulee edustajia, joihin kansa on tyytyväinen.
Saman iltapäivän aikana myös Kiinan muu ylin johto antoi äänensä. Li Qiang äänesti Ziguanggen äänestyspaikalla Xichengin alueen Wenjinjien vaalipiirissä. Zhao Leji antoi äänensä Kansankongressipalatsin äänestyspaikalla Xichengin alueen Zhongnanhain vaalipiirissä. Wang Huning ja Cai Qi äänestivät molemmat Huairentangin äänestyspaikalla Zhongnanhain vaalipiirissä. Ding Xuexiang äänesti Ziguanggen äänestyspaikalla Wenjinjien vaalipiirissä. Li Xi puolestaan antoi äänensä puolueen kuritarkastuskomission ja kansallisen valvontakomission äänestyspaikalla Dongchengin alueen Taijichangin vaalipiirissä.
Osa johtohenkilöistä äänesti valtakirjalla. Han Zheng valtuutti työntekijän antamaan äänensä puolestaan Huairentangin äänestyspaikalla Zhongnanhain vaalipiirissä. Myös entinen presidentti Hu Jintao valtuutti työntekijän äänestämään puolestaan samaisella Huairentangin äänestyspaikalla.
Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean, kansallisen kansankongressin pysyvän komitean, valtioneuvoston, korkeimman kansanoikeuden, korkeimman kansansyyttäjänviraston, Kiinan kansan poliittisen neuvoa-antavan konferenssin ja keskussotilaskomission johtavat toverit sekä johtotehtävistä jo eläkkeelle jääneet toverit joko äänestivät omissa vaalipiireissään Pekingissä tai valtuuttivat luottohenkilön äänestämään puolestaan.
Vaalien puitteissa Pekingiin perustettiin kyseisenä päivänä yhteensä 13 054 äänestyspaikkaa. Kilpailullisten vaalien – joissa ehdokkaita on asetettu enemmän kuin jaossa olevia paikkoja – kautta valitaan uusi edustajisto, joka koostuu 4 898 alueellisen kansankongressin edustajasta sekä kuntatason edustajista.
Yhdysvaltain välivaalit suurennuslasin alla Pekingissä – Taiwanin asekaupat ja suurvaltasuhteet Kiinan huolenaiheina
Yhdysvaltain välivaalien tulosten vaikutukset maan ulkopolitiikkaan herättävät tällä hetkellä runsaasti kysymyksiä kansainvälisellä kentällä, eikä Kiina ole tässä suhteessa poikkeus. NHK World-Japanin Pekingin-kirjeenvaihtaja Yoshida Mayu avasi kanavan uutislähetyksessä niitä asetelmia ja näkemyksiä, joiden kautta Kiina tarkastelee välivaalien jälkeistä Yhdysvaltoja.
Mayun mukaan Kiina seuraa välivaalien tuloksia erittäin tiiviisti, sillä vaalituloksella voi olla suora vaikutus Valkoisen talon ulkopoliittiseen linjaan. Tällä hetkellä presidentti Donald Trumpin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin välinen suhde on vakaa. Johtajat ovat kohdanneet toisensa kuluvan vuoden aikana huippukokouksissa toukokuussa Pekingissä ja syyskuussa Washingtonissa. Tapaamisten yhteydessä he ovat sopineet maiden välisten suhteiden rakentamisesta tulevaisuudessa, ja loppuvuoden ohjelmaan on suunniteltu vielä kaksi uutta kohtaamista.
Tämä vakaa kehityssuunta on täysin linjassa sen kanssa, miten Kiina toivoo asioiden Yhdysvaltain kanssa etenevän. Peking näkee Trumpin henkilönä, jonka kanssa se kykenee neuvottelemaan. Samanaikaisesti Kiinassa kuitenkin ymmärretään kirkkaasti, että Yhdysvaltain kongressin suunnalta kohdistuu valtavasti painetta huomattavasti tiukemman Kiina-linjan omaksumiseksi. Tämä paine korostuu erityisesti nyt, kun demokraattipuolue on valmis ottamaan itselleen enemmän valtaa lainsäädäntöelimessä.
Kun tarkastellaan sitä, mitkä asiat maiden välisissä suhteissa herättävät Kiinassa eniten huolta, yksi merkittävimmistä kysymyksistä on Trumpin mahdollinen uusi lähestymistapa Taiwaniin. Kuluneen vuoden aikana Washington ei ole hyväksynyt yhtäkään uutta asekauppaa Taiwaniin, minkä Peking luonnollisesti katsoo itselleen erittäin myönteiseksi kehitykseksi. Yhdysvaltain lainsäätäjät niin demokraattisesta kuin republikaanisestakin puolueesta ovat kuitenkin vaatineet lisäasekauppojen viemistä eteenpäin. Kiinalaiset asiantuntijat huomauttavat, että vaikka Trumpilla on asiassa lopullinen päätösvalta, demokraattien vahvistuva läsnäolo kongressissa saattaa vaikuttaa häneen siten, että hän joutuu antamaan myöten tälle kasvavalle paineelle.
Toiset analyytikot nostavat esiin myös rinnakkaisen skenaarion: mikäli kongressin paine kasvaa entisestään, Trump saattaa päättää rakentaa itselleen vahvan ulkopoliittisen perinnön toisen presidenttikautensa aikana. Tässä tapauksessa hän saattaisi nimenomaan suosia suhteiden syventämistä ja vakauttamista Kiinan kanssa.
Presidenttien odotetaan kokoontuvan myöhemmin tässä kuussa Shenzhenissä järjestettävän APEC-maiden johtajien kokouksen marginaalissa. Kiinan odotetaan hyödyntävän tätä korkean tason tapaamista toistaakseen tiukan kantansa Taiwanin asemaan sekä arvioidakseen suoraan, kuinka Trump reagoi vallitsevaan tilanteeseen vaalien jälkeen. Kiinalle on erittäin tärkeää mitata Trumpin kantaa myös muihin kriittisiin ja kiistanalaisiin aiheisiin, kuten kansainväliseen kauppaan ja tekoälyyn. Peking pitääkin tulevina kuukausina erittäin tarkasti silmällä sitä, ajavatko välivaalit Washingtonin kauemmas vahvoista Kiina-suhteista vai pitävätkö ne maiden välisen kehityksen edelleen vakaalla uralla.
Trumpin hallinto nimesi uudet taloudellisten mahdollisuuksien vyöhykkeet – verohelpotuksilla haetaan massiivisia investointeja
Yhdysvaltain verohallinto (IRS) on julkaissut kauan odotetun raporttinsa uusista taloudellisten mahdollisuuksien vyöhykkeistä (economic opportunity zones). Fox Business -kanavan Valkoisen talon kirjeenvaihtaja Edward Lawrence raportoi suorassa lähetyksessä yksinoikeudella yksityiskohtia näistä uudelleen nimetyistä alueista, joiden perimmäisenä tarkoituksena on houkutella mittavia yksityisiä sijoituksia ja luoda uusia työpaikkoja ympäri maata.
Raportin mukaan Yhdysvaltoihin nimetään yhteensä hieman yli 6 500 aluetta, jotka on valittu täsmällisten verovapauksien ja taloudellisten etujen kohteeksi. Tarkka luku on 6 576 erillistä aluetta. Alun perin verohallinto IRS kartoitti huhtikuussa yli 25 000 potentiaalista aluetta, joista nyt julkaistava lopullinen lista on huolella seulottu. Nämä mahdollisuuksien vyöhykkeet kattavat kaikki Yhdysvaltain 50 osavaltiota, maan territoriot sekä pääkaupunki Washington D.C:n (District of Columbia). Erityisen huomionarvoista on se, että kolmannes näistä 6 500 vyöhykkeestä sijaitsee Yhdysvaltain maaseudulla.
Alueille suunnatut kannustimet ovat erittäin merkittäviä, ja ne on lukittu paikoilleen kymmeneksi vuodeksi. Näille niin sanotuille "laadullisille mahdollisuuksien vyöhykkeille" (quality opportunity zones) sijoittavat yritykset saavat lykkäystä myyntivoittoveroonsa, mikäli kyseiset varat sijoitetaan alueelle uudelleen. Järjestelmään on rakennettu sisään viiden vuoden pitoaikasääntö, joka antaa huomattavan verotuksellisen edun: jos yritys pitää sijoitustaan alueella vähintään viisi vuotta, se maksaa myyntivoittoverosta ainoastaan 90 prosenttia. Vielä merkittävämpi etu seuraa pitkäaikaisesta sitoutumisesta: mikäli yritys pitää investointinsa alueella täydet kymmenen vuotta, sille ei kerry lainkaan liittovaltion myyntivoittoveroa sijoituksen arvonnoususta tai sen tuottamista voitoista kyseisellä vyöhykkeellä.
Tämän ainutlaatuisen veromallin tavoitteena on ohjata suuria pääomavirtoja ja työllisyyttä sellaisille alipalveluille ja vähävaraisemmille alueille, jotka ovat historiallisesti jääneet talouskasvun ulkopuolelle. Presidentti Donald Trumpin säätämä työtätekevien perheiden veronalennus (Working Families Tax Cut) tarjoaa näille vyöhykkeille pysyvän uudistamismahdollisuuden, ja vyöhykkeiden tilanne sekä toimivuus arvioidaan uudelleen joka kymmenes vuosi.
Kaikki ohjelmaan liittyvät verohelpotukset ja -vapaudet astuvat virallisesti voimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä. Yksityiskohtainen lista kaikista valituista yli kuudestatuhannesta alueesta on asetettu yleisön ja sijoittajien saataville Fox Business -uutiskanavan verkkosivuilla.
Kirjoittaja: Aksu
Päivämäärä: 8.11.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti