 |
| Suomalainen miljardööri, entinen Sammon ja Nordean puheenjohtaja Björn Wahlroos Dagens Industrin haastattelussa. Wahlroos ylistää Ruotsin talousmallia ja verotusta, mutta varoittaa Euroopan rakenteellisista ongelmista ja poliittisesta pirstaloitumisesta. (Kuva https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Bjornwahlroos4.JPG) |
Dagens Industrin uutislähetyksen vieraana nähtiin suomalainen miljardööri, finanssialan legenda ja entinen Sammon ja Nordean puheenjohtaja Björn Wahlroos. Ohjelman juontaja esitteli hänet värikkäänä ja kompromissittomana vaikuttajana, joka ei pelkää lausua rohkeita mielipiteitä. Haastattelussa Wahlroos kertoi vetäytyneensä merkittävistä luottamustehtävistä täytettyään 70 vuotta runsaat kolme vuotta sitten, tehden mieluummin nopean ja puhtaan irtautumisen kaikista yhtiöistä. Nykyään hän kertoi viettävänsä aikaansa enimmäkseen Englannissa ja Ranskassa, vaikka onkin yhä virallisesti kirjoilla myös Tukholmassa. Vapaa-aikaansa Wahlroos käyttää muun muassa metsästämiseen Skånessa.
Kun keskustelu kääntyi maailmantalouteen, Yhdysvaltain nouseviin korkoihin ja geopoliittisiin jännitteisiin, Wahlroos esitti rauhallisen näkemyksen. Hänen mukaansa talouslehdistö ja markkinat ovat säännöllisesti povanneet uusia kriisejä puolen vuoden välein, mutta toistaiseksi nämä ennustukset ovat osoittautuneet useimmiten vääriksi. Syyksi hän nosti Yhdysvaltojen talouden odottamattoman vahvan vedon sekä teknologisen vallankumouksen, kuten tekoälyn, joka tarjoaa edelleen valtavia mahdollisuuksia. Yhdysvaltojen korkean korkotason osalta hän ei näyttänyt huolestuneelta: Wahlroosin mukaan yli kolmen prosentin inflaatio yhdistettynä reilun kahden prosentin reaalikasvuun tarkoittaa vääjäämättä sitä, että korkotason kuuluukin olla noin viidessä prosentissa.
Yhdysvaltojen lähestyvistä vaaleista Wahlroos totesi, että demokraattien suuri voitto ja sitä seuraava umpikuja kongressissa voisi olla markkinoille negatiivinen signaali. Hän arvioi Donald Trumpin talouspolitiikkaa keskimääräistä myönteisemmin. Vaikka hän myönsi Trumpin henkilökohtaisen käytöksen usein poikkeavan normaalista kasvatuksesta ja hänen ymmärryksensä Euroopan tai Ukrainan tilanteesta olevan heikko, Trumpin toimet verotuksen ja talouden saralla eivät ainakaan ole romuttaneet talouskasvua. Trumpin puheet maahanmuutosta, jotka aiemmin herättivät valtavaa vastustusta, ovat Wahlroosin mukaan jopa tulleet osittain hyväksytyiksi Euroopassa ja Ruotsissa.
Euroopan tilanteesta Wahlroos maalasi huomattavasti synkemmän kuvan. Keskustelun kääntyessä Ranskan sekavaan poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen hän muistutti, että Ranska on elänyt enemmän tai vähemmän kriisissä jo yli sadan vuoden ajan. Hän nosti esiin Ranskan korkeat valtionlainojen korot, jotka ovat selvästi yli Saksan tason, mikä hänen mukaansa johtaa väistämättä sisäpoliittiseen kriisiin. Wahlroos esitti suoran arvion, jonka mukaan jopa Marine Le Penin nousu presidentiksi voisi olla Ranskalle askel kohti jonkinlaista vakautta – vastaavalla tavalla kuin Italian tilanne on rauhoittunut Giorgia Melonin alaisuudessa.
Wahlroos laajensi näkemystään koskemaan koko Eurooppaa. Hänen mielestään eurooppalainen sosiaalinen malli on syvässä kriisissä, samoin kuin perinteinen puoluejärjestelmä. Hän kritisoi vahvasti Euroopan maiden, mukaan lukien Saksan ja Britannian, poliittista pirstaloitumista. Englannissa nykyisellä hallituksella on täysi valta vain vajaan kolmanneksen ääniosuudella, mikä nakertaa järjestelmän vakautta. Vielä voimakkaampaa kritiikkiä osakseen sai Euroopan parlamentti, jota Wahlroos nimitti ironisesti instituutioksi, johon jäsenmaat lähettävät ne poliitikot, joista halutaan päästä eroon kotimaassa.
Pankkisektorista kysyttäessä Wahlroos suhtautui nykytilaan rauhallisesti. Nordean kaltaiset pankit ovat tehneet merkittäviä investointeja järjestelmiinsä jo hänen kaudellaan, ja nykyinen pankkiliiketoiminta on vakaata ja hitaasti muuttuvaa. Hän piti positiivisena sitä, että tiukentuneet pääomavaatimukset ovat siirtäneet riskialttiimmat luotot pois perinteisiltä pankeilta muiden sijoittajien ja erikoistuneiden luottoyhtiöiden (private credit) hoidettavaksi, missä pääomapuskurit ovat suhteessa riskinottoon huomattavasti paremmat kuin pankeilla aikanaan.
Vaikka Eurooppa ja monet sen instituutiot saivat Wahlroosilta tiukkaa kritiikkiä, hänen asenteensa Ruotsia kohtaan oli poikkeuksellisen ylistävä. Yli 15 vuotta Ruotsissa asuneena kaksoiskansalaisena hän pitää maata todellisena framgångshistoriana, eli menestystarinana. Vertailukohdaksi hän otti kotimaansa Suomen, jonka talous on seisonut nollakasvussa viimeiset kymmenen tai jopa kaksikymmentä vuotta.
Ruotsi on hänen mukaansa onnistunut rakentamaan ainutlaatuisen hyvinvointiyhteiskunnan, joka pitää samalla huolta pääomastaan ja yrittäjistään. Wahlroos kehui erityisesti Ruotsin veromallia, jossa pääomatuloja verotetaan maltillisesti, mikä on saanut ruotsalaisen pääoman palaamaan kotiin. Vertailuna hän mainitsi Norjan, joka on varallisuusverollaan ajanut miljardöörinsä ulkomaille, ja Britannian, joka on hänen mukaansa romuttanut oman järjestelmänsä. Haastattelun lopussa Wahlroos kiteytti, että Ruotsin nykyinen malli ja vakaus ovat niin hyvällä tolalla, että paras mahdollinen tulos politiikassa on se, ettei suuria muutoksia tehtäisi lainkaan seuraavan neljän vuoden aikana.
Kirjoittaja: Aksu
Lähde:Dagens industri
Päivämäärä: 9.11.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti