 |
| Yhdysvaltain edustajainhuoneen istunnossa nähtiin poikkeuksellisen voimakas puheenvuoro, kun edustaja Thomas Massie ryöpytti tunnin ajan hallintoa sotatoimien laillisuudesta, Epstein-asiakirjojen salailusta ja kongressin sisäisestä korruptiosta. AI Kuva/chatgpt |
Yhdysvaltain edustajainhuoneen istunnossa nähtiin tiukkaa poliittista puhetta, kun kentuckylainen republikaaniedustaja Thomas Massie otti puheenvuoron henkilökohtaisen etuoikeuden varjolla ja käytti hänelle myönnetyn tunnin ajan vastatakseen suoraan edustajainhuoneen puhemiehen aiempaan kritiikkiin.
Puhemies Mike Johnson oli julkisesti kyseenalaistanut Massien osallistumisen kongressin työhön kutsuen hänen aiempia lausuntojaan "järjettömiksi" ja toteamalla, ettei Massie toimi kongressin täysivaltaisena jäsenenä. Massie aloitti puheenvuoronsa vastaamalla suoraan tähän syytökseen: hän on omien sanojensa mukaan täysin osallistuva edustajainhuoneen jäsen, joka haluaa työskennellä silloinkin, kun muut haluavat vain lähteä kotiin. Massien asialistalla on hänen mukaansa muun muassa Epsteinin uhrien oikeuksien ajaminen ja yhdysvaltalaisten ruoan ja polttoaineen hintojen laskeminen. Ratkaisut näihin ongelmiin ovat olemassa, mutta kongressi kieltäytyy säätämästä niitä laeiksi.
Massie taustoitti puheensa alkupuolella Jeffrey Epsteinin tapaukseen liittyvän ensimmäisen lakialoitteensa, Epstein Files Transparency Act -lain, historiaa. Vuosi sitten kongressin johto piti Massien mukaan tahallisen "Epstein-tauon". Massie oli yhdessä Ro Khannan kanssa kerännyt nimiä adressiin saadakseen lain käsittelyyn. Kun heiltä puuttui enää kaksi allekirjoitusta vaaditusta 218 edustajasta, edustajainhuoneen johto laittoi istuntotauon voimaan välttääkseen uuden jäsenen virkaan vannomisen, mikä olisi antanut tarvittavan 218. äänen. Tauon jälkeen uusi jäsen saatiin paikalle, adressi saavutti tavoitteensa ja pitkään kritisoitu lakialoite hyväksyttiin luvuin 427–1. Laki meni senaattiin, jossa se vietiin poikkeuksellisen nopeasti läpi yksimielisellä suostumuksella, ja presidentti allekirjoitti sen laiksi.
Tämän prosessin seurauksena julkaistiin kolme miljoonaa asiakirjaa. Massie huomautti, että vaikka Yhdysvalloissa ei ole vielä nähty vastuunkantoa, tiedostojen julkaisu johti muun muassa Britannian Yhdysvaltain-suurlähettilään erottamiseen, brittiprinssin tittelin menetykseen, Norjan entisen pääministerin pidätykseen sekä Ranskan kulttuuriministerin vastaavaan kohtaloon. Lisäksi yliopistojen johtajia ja toimitusjohtajia erosi tehtävistään asian tiimoilta. Kuitenkin Yhdysvaltain oikeusministeriö salaa edelleen kolmea miljoonaa tiedostoa, ja julkaistutkin on ylisensuroitu lain vastaisesti. Koska Yhdysvaltain oikeusministeri ei suostu noudattamaan täysimääräisesti lakia, Massie, Ro Khanna ja Teresa Ledger Fernandez ovat kirjoittaneet uuden lakialoitteen: Epstein Files Transparency Act 2.
Uusi lakialoite määräisi, että jos liittovaltion oikeusministeri kieltäytyy asettamasta Epsteinin kanssarikollisia, rahoittajia ja suojelijoita syytteeseen muun muassa New Yorkissa, Floridassa ja New Mexicossa, asiakirjat luovutetaan osavaltioiden oikeuskanslereille. Massien mukaan esimerkiksi New Mexicon oikeuskansleri on valmis nostamaan syytteitä Zoro Ranchilla tapahtuneista rikoksista, joilla ei ole vanhenemisaikaa. Uusi laki antaisi myös henkiinjääneille uhreille ja heidän edustajilleen, sekä myös kongressin jäsenille, oikeuden hakea omia asiakirjojaan suoraan oikeusteitse. Massie kritisoi voimakkaasti oikeusministeriön perusteluja salaamiselle. Ministeriö vetoaa päätöksentekoprosessia suojaavaan "deliberative process privilege" -poikkeukseen (FOIA-lain termi), mutta Massien ja tuomioistuinten käytännön mukaan uusi laki ajaa aina vanhan lain ohi. Massie huomautti myös ironiaan siitä, kuinka edustajainhuoneen johto leikkasi hiljattain kaksi viikkoa istuntokalenterista estääkseen tämän uuden Epstein-lakialoitteen etenemisen vaalien alla, koska senaattoreita ei haluttu asettaa kiusalliseen asemaan vaalikampanjoinnin aikana.
Puheen toinen keskeinen teema liittyi puolustusministeri Pete Hegsethiin (Massien puheessa muodossa Peter Brian Hegseth). Massie kertoi jättäneensä tiistaina kahdeksan artiklan mittaisen viraltapanosyytteen puolustusministeriä vastaan, jota hän kritisoi äärimmäisen raskaasti. Massien mukaan Hegseth on kerännyt tililleen eniten laittomia ja perustuslain vastaisia tekoja koko hallinnossa. Puolustusministeriön viittaaminen "sotaministeriöksi" (Department of War) sai Massielta suoraa pilkkaa, muistuttaen ettei nimitystä voida muuttaa ilman kongressin hyväksyntää. Viraltapanosyytteiden ydin liittyy vuoden 1973 sotatoimivaltalain (War Powers Resolution) rikkomiseen. Massien mukaan kolme ensimmäistä artiklaa koskevat sitä, kuinka Hegseth on toteuttanut ja rohkaissut alaisiaan noudattamaan laittomia käskyjä aloittamalla sotatoimia Iranissa ilman kongressin valtuutusta. Laki vaatii joko suoraa hyökkäystä Yhdysvaltain joukkoja, maaperää tai tukikohtia vastaan, ja muiden lipun alla purjehtivien alusten hyökkäykset eivät täytä tätä ehtoa. Kun kongressi sääti sodan lopettamista vaativan päätöslauselman, Hegseth ei välittänyt siitä lainkaan.
Neljännessä artiklassa Massie syytti Hegsethiä siitä, että tämä ohitti lainsäädännön, joka velvoittaa minimoimaan siviiliuhrit sotatoimissa. Tämän seurauksena Yhdysvallat pommitti koululapsia ensimmäisenä sotapäivänä. Viidennessä artiklassa Massie esitti vakavan syytöksen laittomista teloituksista (extrajudicial killings). Hänen mukaansa Hegsethin alaisuudessa Yhdysvaltain joukot ovat tappaneet yli 200 siviiliä kalastusveneissä. Koska kyse on väitetysti huumeiden salakuljetuksen estämisestä, Massie painotti, että se on lainvalvonnan, ei armeijan tehtävä, ja siviileillä on oikeus olettamukseen syyttömyydestä. Haavoittuneiden, laivansa haaksirikkoutuneiden tai aseettomien ihmisten ampuminen vesillä rikkoo muun muassa Geneven sopimuksia ja vaarantaa amerikkalaisten omien sotilaiden turvallisuuden asettamalla ennakkotapauksen.
Kuudes artikla käsitteli sananvapauden rajoittamista. Massie syytti Hegsethiä yrityksestä käyttää armeijaa senaattori Mark Kellyä vastaan tämän lausuntojen vuoksi, perustellen, ettei asepalveluksen suorittaminen tarkoita sitä, että henkilö luopuisi ensimmäisen lisäyksen mukaisista sananvapausoikeuksistaan. Seitsemännessä artiklassa Massie nosti esiin toisen valtion päämiehen laittoman kidnappauksen, jota puolusteltiin huumesyytteillä, mutta jonka todelliseksi syyksi ylipäällikkö ilmoitti myöhemmin Venezuelan öljyn haltuunoton. Massie totesi tämän olevan yksiselitteinen sotatoimi ilman kongressin lupaa. Kahdeksas artikla liittyi laittomaan ja valtuuttamattomaan sotaan Jemenissä. Massie paljasti viitaten vuodettuun Signal-sovelluksen viestiketjuun (jossa oli mukana tiedustelujohtajia CIA:sta ja kansallisesta tiedustelusta sekä varapresidentti), että edes hallinnon sisällä ei uskottu Jemenin muodostavan välitöntä uhkaa. Kuitenkin Hegseth vaati iskua välittömästi, koska "näyttäisi poliittisesti heikolta" olla hyökkäämättä.
Massie ilmaisi valtavan turhautumisensa siihen, että kongressin johto on perunut äänestyspäiviä välttääkseen viraltapanosyytteen käsittelyn ja äänestyksen, sillä se pakottaisi edustajat ottamaan kantaa. Hän ihmetteli ääneen, miksi republikaanienemmistö peruu istuntopäiviä, kun maa kärsii kovasta inflaatiosta ja maailma on tulessa. Samalla hän pilkkasi kollegoitaan, jotka lukevat avustajien (tai tekoälyn) kirjoittamia puheita sen sijaan, että puhuisivat aidosti omasta vakaumuksestaan.
Puheessaan Massie korosti poikkipoliittista työtään – jota hän kutsui satiirisesti "kielletyksi sanaiseksi" poliittisessa ympäristössä, joka vaatii vain puoluelinjojen mukaista vastakkainasettelua. Hän nosti esiin muun muassa vuonna 2014 läpiviemänsä hamppulain, jonka hän myönsi kopioineensa Ron Paulilta ja joka loi pelkästään Kentuckyyn miljardin dollarin teollisuuden. Hän puhui pitkään ruoan alkuperämerkintöjen puolesta kritisoiden WTO:n ja kongressin aiempia päätöksiä poistaa naudan- ja sianlihan alkuperämerkinnät. Tämän seurauksena Yhdysvaltoihin on tulossa jopa 300 000 tonnia markkinahintoja halvempaa tuontilihaa, jota myydään USDA:n leimalla. Ratkaisuna tähän hän esitteli yhdessä demokraatti Chellie Pingreen kanssa laaditun Prime Act -lakialoitteen. Laki sallisi pientilojen myydä lihaa paikallisesti oman osavaltion sisällä ilman liittovaltion raskasta ja kallista tarkastusprosessia, pelkällä paikallisen terveystarkastajan luvalla, mikä alentaisi hintoja ja auttaisi yhdysvaltalaisia farmareita.
Massie puolusti tiukasti periaatteellista äänestämistään velanottoa vastaan. Hän muistutti äänestäneensä "suurta ja kaunista" budjettilakia vastaan, vaikka siinä oli mukana hänen omia veronkevennysehdotuksiaan (ei veroa tipeille, eläkeläisten verotuksen kevennys), koska lakipaketti lisäsi massiivisesti valtion menoja. Massie kieltäytyy valehtelemasta äänestäjilleen: veroja ei voi leikata ja menoja lisätä samanaikaisesti ilman, että seurauksena on massiivinen inflaatio ja korkojen nousu. Hän totesi inflaation olevan suurin syy muun muassa terveydenhuollon, ruoan ja asumisen kalliiseen hintaan, mihin vaikuttaa suoraan asuntolainojen korkojen nousu valtion holtittoman rahankäytön seurauksena.
Sananvapauden ja yksityisyyden saralla Massie nosti esiin työnsä Zoe Lofgrenin kanssa perustuslain vastaisen yhdysvaltalaisten joukkovalvonnan kieltämiseksi. Hän on myös toiminut keksijöiden ja pienyritysten äänenä oikeuskomiteassa taistellen suuryrityksiä (kuten Apple ja Google) vastaan, jotka pyrkivät varastamaan tai mitätöimään pienten keksijöiden patentteja. Aseasioissa Massie on puolustanut perustuslaillista oikeutta aseenkanto-oikeuteen koko maassa (National Constitutional Carry Act) ja vaatinut asetaustaselvitysten (NICS) tietokannan läpinäkyvyyttä. Massien tilaaman tutkimuksen mukaan taustaselvitykset tuottavat vuosittain 100 000 väärää hylkäystä, ja ne kohdistuvat suhteettomasti mustiin ja latinalaisamerikkalaisiin nimen samankaltaisuuksien vuoksi.
Puheensa loppupuolella Massie siirtyi kritisoimaan suoraan Yhdysvaltain ulkomaanapua ja kongressin sisäistä "yksipuoluetta" (Uniparty). Hänen mukaansa Washingtonissa vallitsee kaksipuoluejärjestelmän illuusio, kun todellisuudessa molemmat puolueet tottelevat samoja lobbareita muun muassa terveydenhuollon ja aseteollisuuden osalta. Hän kritisoi voimakkaasti Lähi-idän sotatoimia, siviiliuhreja ja perustuslain vastaisia sotia. Massie huomautti Kiinan hyödyntävän nykyistä öljykriisiä käyttämällä omia reservejään ja ostamalla samalla Yhdysvaltain kultaa valtionvelkakirjojen sijaan. Ratkaisuksi Lähi-idän kriisiin Massie esitti joukkojen tuomista kotiin ja turhien ulkomaisten tukikohtien sulkemista, jotta amerikkalaiset maanviljelijät ja kuluttajat eivät kärsisi polttoaine- ja lannoitekustannusten noususta.
Viimeisenä teemana Massie varoitti uusia kongressiedustajia järjestelmän korruptiosta. Hänen mukaansa poliittinen peli on "rigattu" heti ensimmäisestä äänestyksestä alkaen, kun edustajat joutuvat luovuttamaan äänestyskorttinsa puoluejohdolle saadakseen paikkoja halutuista valiokunnista. Massie itse on kieltäytynyt maksamasta valiokuntapaikoista poliittista vuokraa. Hän päätti puheensa terävään huomioon poliitikkojen vaalien alla lupaamasta sosialismista – jossa valtion rahaa jaetaan takaisin kansalle vaalitemppuna – ja toisti olevansa kongressin ahkerin työntekijä, riippumatta siitä, mitä puhemies Johnson tai vallitseva yksipuolue hänestä ajattelee.
Kirjoittaja: Aksu
Julkaisija: CRUX
Päivämäärä: 8.11.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti