 |
| Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio vastasi kansainvälisen median kysymyksille Georgian Atlantassa lauantaina päättyneen G20-maiden ulkoministerikokouksen tiedotustilaisuudessa. AI Kuva/chatgpt |
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio piti lauantaina laajan tiedotustilaisuuden Georgian Atlantassa järjestetyn G20-maiden ulkoministerikokouksen päätteeksi. Rubio kävi puheenvuorossaan sekä sitä seuranneessa lehdistön kysymysosiossa yksityiskohtaisesti läpi merenkulun vapautta, Iranin kauppa-aluksiin kohdistamia hyökkäyksiä, kriittisten mineraalien toimitusketjuja, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin osallistumista kokoukseen, Ukrainan sotaa, Grönlannin turvallisuussopimusta sekä tulevia huippukokouksia.
Aloittaessaan tiedotustilaisuuden Rubio totesi maailman kohtaavan parhaillaan monimutkaisia ja toisiinsa kietoutuneita ongelmia, jotka vaikuttavat kaikkiin valtioihin kollektiivisesti. Kuluneen viikon aikana G20-ryhmä kävi vakavia ja kohdennettuja keskusteluja, joiden sisältö on koottu ulkoministerin julkaistavaan puheenjohtajan lausuntoon.
Merenkulun vapaus, Iranin hyökkäykset kauppa-aluksiin ja globaali ruokaturva
Kokouksen keskeisin teema oli merenkulun vapaus (freedom of navigation), sillä alusten turvallinen kulku kansainvälisillä vesillä on elinehto koko maailmalle. Rubio painotti, että maailma elää nyt tilanteessa, jossa Iranin hallinto ottaa aktiivisesti ja avoimesti kohteekseen kaupalliset alukset. Kyse ei ole sota-aluksista tai sukellusveneistä, vaan Iran pyrkii avoimesti upottamaan rahtia, öljyä ja maakaasua kuljettavia siviilialuksia käyttäen hyökkäyksiä valtiollisen politiikkansa välineenä.
Yhdysvaltain sotatoimialueen päämaja (CENTCOM) on tehnyt mittavaa työtä meriliikenteen suojaamiseksi, ja tällä hetkellä Hormuzinsalmen läpi kulkevan polttoaineen määrä vastaa sotaa edeltänyttä tasoa. Tästä huolimatta yhdysvaltalaisjoukot joutuvat puolustamaan laivoja drooneilta ja ohjuksilta lähes joka ikinen yö. Hyökkäyksiä nähdään salmen lisäksi myös Bab el-Mandebin salmessa, ja vastaavaa vihamielistä painostusta – vaikkakaan ei yhtä kineettisessä muodossa – esiintyy Etelä-Kiinan merellä, Taiwaninsalmessa ja muualla, mikä vaarantaa taloudet.
Merireittien joutuminen hyökkäysten tai painostuksen kohteeksi johtaa vakaviin ruokaturvaongelmiin. Kun energia, lannoitteet ja maataloustuotteet eivät pääse määränpäähänsä, se uhkaa jokaisen kansakunnan perustarpeita. Vaikka G20-maat olivat yhtä mieltä ongelman vakavuudesta niin merenkulun kuin kriittisten mineraalienkin osalta, mailla ei vielä ole yhteistä näkemystä ratkaisukeinoista.
Quad-yhteistyö, arktinen kumppanuus sekä Puolan ja Floridan G20-huippukokouksen merkitys
G20-kokouksen yhteydessä Rubio kutsui koolle myös Quad-ryhmän (Yhdysvallat, Intia, Japani ja Australia). Ryhmä on kokoontunut pelkästään tänä vuonna neljä tai viisi kertaa, ja se oli myös Rubion ensimmäinen kokous hänen aloittaessaan ulkoministerinä tammikuussa 2025. Quad on muuttunut keskustelukerhosta foorumiksi, joka toteuttaa käytännön toimia, ja seuraava Quad-johtajien huippukokous on määrä järjestää Filippiinien Manilassa ensi kuussa eli marraskuussa.
Lisäksi Yhdysvallat piti kolmikantakokouksen Japanin ja Etelä-Korean kanssa. Maat allekirjoittivat yhteistyöpöytäkirjan ylikansallisesta arktisen ja Tyynenmeren alueen kumppanuudesta (Transnational Arctic Pacific Partnership) varmistaakseen, että arktinen alue säilyy vapaana vieraasta hallinnasta ja painostuksesta ja pysyy rauhanomaisen kaupan alueena.
Kutsutuista vierailijamaista Rubio nosti erityisesti esiin Puolan valtuuskunnan. Puola ottaa suuria harppauksia taloudessa ja turvallisuudessa, koska se asettaa kansallisen etunsa ja kansalaisensa etusijalle, mikä tekee myös sen liittolaisesta Yhdysvalloista vahvemman. Presidentti Donald Trump katsoo, että Puola ansaitsee paikan maailman johtajien pöydässä, ja Yhdysvallat toivoo näkevänsä Puolan ja muut nousevat valtiot mukana myös ensi vuonna.
Rubio kiitti muita hallituksen ministereitä onnistuneista ministerikokouksista ympäri maata. Yhdysvaltain G20-puheenjohtajuus on ollut yksi maan 250-vuotisjuhlavuoden kohokohdista, ja vuosi huipentuu joulukuussa Floridan Doralissa (Miamissa) järjestettävään G20-huippukokoukseen, jota isännöi presidentti Trump.
Kysymysosio: Yhteisymmärryksen esteet, Iranin neuvottelut ja Mustanmeren viljakuljetukset
Vastatessaan toimittajien kysymyksiin siitä, mikä on suurin este yhteisymmärryksen saavuttamiselle 20 maan kesken, Rubio totesi ensimmäisen askeleen olevan itse ongelmien tunnistaminen. Puolentoista päivän kokouksen aikana saavutettiin yleinen tunnustus sille, että kriittiset mineraalit, toimitusketjut, merenkulun vapaus ja ruokaturva koskettavat jokaista maata, vaikka valtiot kiistelevätkin ongelmien syistä ja ratkaisuista. Ratkaisuja vaikeuttavat akuutit kriisit, kuten Venäjän ja Ukrainan sota, Lähi-idän konflikti sekä alueelliset konfliktit Sudanissa sekä Kongon demokraattisen tasavallan ja Ruandan välillä.
Kysyttäessä Qatarin tukemista Iran-neuvotteluista ja mahdollisista uusista sotilasiskuista Rubio huomautti Iranin räjäyttävän aluksia, joilla on esimerkiksi intialaisia merimiehiä ja G20-maihin matkalla olevaa energiaa, mikä muistuttaa 80 tai 100 vuoden takaista maailmaa. Neuvottelut eivät ole koskaan katkenneet, vaan niitä käydään jatkuvasti sekä suoraan että välikäsien kautta. Presidentti Trump asettaa aina etusijalle diplomaattisen ja rauhanomaisen ratkaisun, eikä Rubio asettanut neuvotteluille julkista aikarajaa.
Sopimus ei kuitenkaan voi vaarantaa Yhdysvaltain kansallista turvallisuutta. Iranilla on selviä pyrkimyksiä hankkia ydinase, mitä ei tulla koskaan sallimaan niin kauan kuin presidentti Trump on Valkoisessa talossa. Lisäksi Iran on kaiken Lähi-idän epävakauden keskipiste: Libanonissa epävakautta aiheuttaa Iranin tukema Hizbollah, Saudi-Arabia on hyökkäysten kohteena Iranin tukemien huthien vuoksi ja Irakissa Iranin tukemat puolisotilaalliset joukot haastavat valtion. Hallinto, joka on teurastanut omia kansalaisiaan, ei voi koskaan saada joukkotuhoaseita.
I24 Newsin toimittaja Mike Wagenheimin kysymykseen merenkulun vapaudesta Rubio vastasi haasteiden vaihtelevan alueittain. Mustallamerellä sekä Turkki että Intia ovat tuoneet pöytään ideoita viljakuljetusten turvaamiseksi. Hormuzinsalmessa tilanne on haastavampi, koska useimmilla mailla ei ole kykyä projisoida sotilaallista voimaa alueelle; presidentin toistuvista pyynnöistä huolimatta kansainvälinen yhteistyö on jäänyt vähäiseksi, ja vastuu meriliikenteen suojaamisesta on langennut pääosin Yhdysvalloille. Indopasifisella alueella ei ole käynnissä aktiivista tulitaistelua, mutta Yhdysvallat torjuu yhdessä kumppaniensa kanssa laittomat aluevaatimukset kansainvälisillä vesillä.
Reutersin Andrea Shalalin kysyessä, miksei Quad-lausunnossa mainittu Kiinaa nimeltä taloudellisen painostuksen ja vientirajoitusten yhteydessä, Rubio täsmensi, ettei Quad ole ketään vastaan suunnattu liittouma. Lausunto kohdistuu haitalliseen toimintaan ja käyttäytymiseen – ja vaikka on kaikille selvää, että tämä toiminta tulee toistuvasti yhdeltä tietyltä valtiolta, kyseessä on neljän maan yhteistyöelin eikä Kiinan vastainen koalitio. Mustanmeren osalta Rubio ei käyttänyt sanaa "liikevoima" (momentum), mutta vahvisti kansainvälisen yhteisön kasvaneen kiinnostuksen toimia takaajina tai välittäjinä ruoka- ja viljakuljetusten turvaamiseksi, ja Yhdysvallat tutkii parhaillaan Turkin viikko tai pari sitten toimittamia ehdotuksia.
Intialaisen uutistoimiston toimittajalle Rubio kertoi pyrkivänsä muuttamaan Quad-kokoukset teoiksi. Onnistumisia on jo saavutettu infrastruktuurihankkeissa esimerkiksi Palaulla, ja suunnitteilla on neljän maan yritykset yhdistävä yritysfoorumi. Lisäksi konkreettista edistystä on saatu aikaan humanitaarisessa avussa ja katastrofivalmiudessa – jotta maat voivat yhdistää resurssinsa taifuunin, maanjäristyksen tai mutavyöryn sattuessa – sekä merialueiden tilannekuvan (maritime awareness) seurannassa niin veden pinnalla kuin pinnan alla.
Al Arabiya TV:n kysymykseen presidentti Trumpin lausunnosta, jonka mukaan mahdolliset uudet iskut Iraniin olisivat lyhyitä ja nopeita, Rubio vastasi kieltäytyvänsä kommentoimasta tulevia sotilaallisia toimia. Hän totesi presidentin viittaavan siihen, että Yhdysvallat on maailman suorituskykyisin sotilasmahti ja kykenee saavuttamaan sotilaalliset tavoitteensa tarvittaessa, vaikka rauhanomainen ratkaisu onkin ensisijainen tavoite.
Zelenskyin ja Putinin osallistuminen, Pohjois-Korea sekä Persianlahden maiden suojelu
Saksalaisen yleisradioyhtiön toimittaja Stefan Simons kysyi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mahdollisesta osallistumisesta Floridan G20-huippukokoukseen sekä ilmastonmuutoksen käsittelystä. Rubio vastasi, ettei ilmastonmuutos ollut Yhdysvaltain asialistalla, vaikka Brasilia ja muutamat muut maat nostivat sen esiin puheenvuoroissaan. Zelenskyin osallistumisesta päättää presidentti Trump, eikä Rubio sulkenut sitä pois, mikäli osallistumisesta voisi seurata jotakin myönteistä.
Voice of American korean-osaston kysymykseen Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaamisesta ja eteläkorealaisten lainsäätäjien viisumiongelmista Rubio totesi, että yksittäinen, parinkymmenen vuoden takaiseen käytökseen liittyvä viisumiasia hoidetaan kahdenvälisesti. Pohjois-Korean osalta presidentti Trump ei pidä tapaamista tai keskustelua myönnytyksenä tai vastapuolen oikeuttamisena, toisin kuin perinteinen ulkopoliittinen eliitti. Jos keskusteluista Kim Jong-unin kanssa voi syntyä tuloksia, jotka palvelevat Yhdysvaltoja ja Etelä-Koreaa, Trump on valmis tapaamiseen ensimmäisen kautensa kahden huippukokouksen tapaan, mutta mitään ei ole toistaiseksi sovittu.
The National -lehden Tom Watkins kysyi, millaisia turvatakuita Yhdysvallat antaa Saudi-Arabialle, Arabiemiraateille ja muille Persianlahden kumppaneille Iranin kostoiskujen varalta. Rubio muistutti, että Yhdysvallat suojelee näitä maita jo nyt joka päivä: Hormuzinsalmen läpi ei virtaa Yhdysvaltain vaan Persianlahden maiden öljyä ja kaasua, ja CENTCOM ampuu päivittäin tai joka toinen päivä alas aluksiin tähdättyjä drooneja ja ohjuksia. Lisäksi Yhdysvalloilla on alueella laaja ilmapuolustus ja voimassa olevat puolustussopimukset Saudi-Arabian kanssa, ja presidentti Trump on ollut viimeisen kuukauden aikana toistuvasti yhteydessä kruununprinssiin.
Rubio kehotti mediaa miettimään tilanteen luonnetta: Iranin hallinto uhkaa räjäyttää laivat ja tuhota kaikkien naapureidensa energiainfrastruktuurin, ellei se saa tahtoaan läpi. Jos tällaisella hallinnolla olisi ydinase tai kemiallisia ja biologisia joukkotuhoaseita, se ei uhkaisi öljyputkien räjäyttämisellä vaan kymmenien tai satojentuhansien ihmisten tappamisella. Vuodesta 1979 lähtien vallankumoustaan vienyt Teheran on kaikkien Saudi-Arabiaan, Irakiin, Bahrainiin, Kuwaitiin ja Libanoniin kohdistuvien iskujen taustalla.
Sergei Lavrovin läsnäolo, Ukrainan sodan uhriluvut ja Flávio Bolsonaron saapuminen Yhdysvaltoihin
Kysyttäessä Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin osallistumisesta Atlantan kokoukseen sekä EU:n ulkopoliittisen edustajan Kaja Kallaksen lausunnosta, jonka mukaan presidentti Vladimir Putinin isännöiminen Miamin G20-kokouksessa joulukuussa normalisoisi sotarikoksia, Rubio totesi, ettei Putinin osallistumisesta Miamiin ole tehty ilmoitusta tai vahvistusta.
Rubio kuitenkin puolusti jyrkästi keskusteluyhteyttä Venäjään. Hän kysyi, kuinka sota Ukrainassa voidaan lopettaa neuvotteluratkaisulla Venäjän ja Ukrainan välillä, jos Venäjän kanssa ei suostuta puhumaan tai olemaan vuorovaikutuksessa. Liike-elämän terveen järjen maailmasta tuleva presidentti Trump ei hyväksy vanhanaikaisen poliittisen luokan ajatusta, jonka mukaan jonkun tapaaminen tarkoittaisi tämän tekojen hyväksymistä. Lisäksi Venäjällä on suuri määrä ydinaseita, minkä vuoksi Yhdysvaltain ja Venäjän välillä on aina oltava keskusteluyhteys vaarallisen eskalaation estämiseksi.
Jatkokysymykseen omasta kohtaamisestaan Lavrovin kanssa Rubio vastasi, ettei heillä ollut virallista kokousta, mutta he keskustelivat lyhyesti johtajien mahdollisesta kohtaamisesta ensi kuun APEC-huippukokouksessa sekä G20-järjestelyistä. Vaikka Lavrov ilmoitti Venäjän kannan Ukrainaan pysyneen ennallaan, Yhdysvalloilla on korkean tason edustajia – kuten Jared ja Steve –, jotka työskentelevät lähes täysipäiväisesti yksinomaan Ukrainan ja Iranin kysymysten parissa.
Brasilian tilanteesta kysyttäessä Rubio kertoi keskustelleensa Brasilian ulkoministerin kanssa Atlantassa sekä eilen että tänään ja tapaavansa hänet uudelleen muutaman viikon kuluttua Ranskassa G7-kokouksen yhteydessä. Mitä tulee Flávio Bolsonaron saapumiseen Yhdysvaltoihin, Rubio vahvisti, ettei Yhdysvaltain hallitus järjestänyt hänen lähtöään Brasiliasta. Bolsonarolla oli kuitenkin aiempi viisumi, ja presidentti Trump teki päätöksen päästää hänet maahan (paroled into the country) hänen saapuessaan rajanylityspaikalle.
Italian yleisradion (RAI) toimittaja Marco Valerio viittasi Rubion Ateenassa pitämään puheeseen länsimaisten arvojen elvyttämisestä ja kysyi, miten nämä arvot näkyvät Ukrainan kriisin ratkaisemisessa. Rubio vastasi, että Ukrainan kohdalla ensisijainen arvo on äärimmäisen tappavan ja tuhoisan sodan pysäyttäminen: Kiova kohtaa joka yö tuhoisia iskuja energiaverkkoonsa ja siviiliuhrien määrä kasvaa, kun taas Venäjän puolella kuolee 20 000 venäläistä kuukaudessa. Sodan sivuvaikutukset näkyvät jo Mustallamerellä, muihin maihin levinneinä sabotaaseina sekä elektronisen sodankäynnin harhauttamina drooneina, jotka eksyvät Nato-maiden ilmatilaan. Kaikki osapuolet, eurooppalaiset mukaan lukien, ovat kannustaneet Yhdysvaltoja pysymään mukana välitystyössä.
Voice of American kysymykseen Trumpin, Xi Jinpingin ja Putinin tapaamisista Rubio vahvisti, että kahdenvälisiä tapaamisia järjestetään varmasti sekä APEC- että G20-kokousten yhteydessä, mutta Atlantan kokouksen pääpaino oli G20-ryhmän palauttamisessa sen alkuperäiseen tehtävään eli talousfoorumiksi.
Välivaalien vaikutus ulkopolitiikkaan, inflaatio, Grönlanti ja Afganistan
Saksalaisen toimittajan kysyessä, pelkääkö Rubio työnsä vaikeutuvan tammikuussa, mikäli demokraatit voittavat kongressivaalit, ulkoministeri vastasi kieltävästi. Pitkään senaatissa sekä enemmistössä että vähemmistössä palvelleena Rubio muistutti, että Yhdysvaltain järjestelmässä ulkopolitiikkaa ja kansallista turvallisuutta johtaa toimeenpanovalta eli presidentti. Kongressilla on roolinsa rahoituksessa ja valvonnassa, ja aiemminkin esimerkiksi presidentit Biden ja Obama ovat toimineet republikaanienemmistöisen kongressin kanssa, mutta vaalitulos ei muuta presidentin ulkopoliittisia valtuuksia.
Paikallisen Atlanta Journal-Constitution -lehden toimittajan kysymykseen Atlantan yrittäjien ja työntekijöiden kokemasta inflaatiosta ja taloudellisesta epävarmuudesta Rubio vastasi selventämällä G20-kokouksen luonnetta. Maailman 20 suurinta taloutta edustavat yli 80 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, eikä foorumissa tehdä päätöksiä, jotka näkyvät hinnoissa huomenna tai ensi viikolla. Sen sijaan siellä ratkaistaan seuraavien 10–40 vuoden elinkustannuksiin vaikuttavia peruskysymyksiä, kuten energian saatavuutta – joka sisältyy kaikkien hyödykkeiden hintaan ja jonka vuoksi Yhdysvaltain energiaomavaraisuus on välttämätöntä – sekä COVID-pandemian aikana haavoittuviksi osoittautuneita toimitusketjuja ja kriittisiä mineraaleja.
Tanskalaisen toimittajan kysyessä Yhdysvaltain, Tanskan ja Grönlannin välisestä sopimuksesta sekä presidentti Trumpin vaalikampanjapuheista, joiden mukaan Tanska "antoi" Grönlannin Yhdysvalloille, Rubio totesi, ettei ole seurannut Tanskan mediakeskustelua, mutta sopimus on erinomainen ja presidentti tuntee sen sisällön täysin. Sopimus on voimassa pysyvästi (in perpetuity), ja se takaa, että riippumatta siitä, päättääkö Grönlanti jonakin päivänä itsenäistyä vai pysyä osana Tanskan kuningaskuntaa, mikään vihamielinen valtio ei voi koskaan kaupallisten järjestelyjen kautta saada jalansijaa alueella. Grönlannin maantieteellinen sijainti on kriittinen ohjuspuolustuksen ja arktisen alueen vuoksi, ja sopimus turvaa Yhdysvaltain, Kanadan ja koko Naton turvallisuusedut.
Viimeisissä kysymyksissä käsiteltiin afgaanien karkotuksia sekä Pakistanin ja Afganistanin de facto -hallinnon eli Talibanin välistä sotatilaa, jota Venäjä on ryhtynyt sovittelemaan. Rubio ohjasi karkotuksia koskevat kysymykset sisäisen turvallisuuden ministeriölle (DHS). Pakistanin osalta hän totesi maan olevan oikeutetusti huolissaan Afganistanin alueelta tehdyistä terrori-iskuista, joita Taliban ei ole kyennyt estämään. Vaikka Yhdysvalloilla ei ole läheisiä suhteita Talibaniin, Washington vastustaa terrorismia kaikkialla ja on valmis rakentavaan rooliin, mikäli sellainen avautuu.
Kirjoittaja: Aksu
Lähde: YouTube / Julkaisija: LiveNOW from FOX
Päivämäärä: 3.11.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti