 |
| Edustajainhuoneen jäsen Thomas Massie luki salissa raskaat, kahdeksan artiklaa sisältävät virkarikossyytteet Yhdysvaltain puolustusministeri Peter Brian Hegsethiä vastaan. Syytteissä Hegsethiä syytetään muun muassa valtuuttamattomista sotatoimista Iranissa ja Jemenissä, siviiliuhreja suojelevan lainsäädännön purkamisesta, laittomista teloituksista merialueilla sekä Venezuelan presidentin Nicolás Maduron sieppauksesta öljyintressien varjolla. AI Kuva/Grok Image |
Yhdysvaltain edustajainhuoneen edustaja Kentuckysta (Thomas Massie) haki puheenvuoroa edustajainhuoneen puhemieheltä säännön 9 lausekkeen 2A1 mukaisesti ilmoittaakseen aikeestaan nostaa esiin edustajainhuoneen erioikeuksia koskeva kysymys. Esitetty päätöslauselma sisältää yksityiskohtaiset virkarikossyytteet Yhdysvaltain puolustusministeri Peter Brian Hegsethiä vastaan. Päätöslauselmassa vaaditaan puolustusministeri Peter Brian Hegsethin – jota hallinto kutsuu myös sotaministeriksi – asettamista virkasyytteeseen vakavista rikoksista ja rikkomuksista. Edustajainhuone asettaa Yhdysvaltain senaatin käsiteltäväksi seuraavat virkarikosartiklat Yhdysvaltain kansan ja edustajainhuoneen nimissä.
Artikla 1: Sodankäynti vuoden 1973 sotavaltuuslain (War Powers Resolution) pykälän 2C vastaisesti
Perustuslaki määrää, että edustajainhuoneella on yksinomainen oikeus asettaa virkasyytteeseen, ja että Yhdysvaltain siviilivirkamiehet, mukaan lukien puolustusministeri, erotetaan virastaan, jos heidät asetetaan syytteeseen ja tuomitaan maanpetoksesta, lahjonnasta tai muista vakavista rikoksista tai rikkomuksista. Toimiessaan puolustusministerinä Peter Brian Hegseth on rikkonut valaansa tukea ja puolustaa Yhdysvaltain perustuslakia sekä perustuslaillista velvollisuuttaan huolehtia lakien uskollisesta täytäntöönpanosta, erityisesti sodankäynnin osalta. Hän on väärinkäyttänyt puolustusministeriön valtaoikeuksia. Yhdysvaltain perustuslain 1 artiklan 8 pykälän 11 lausekkeen mukainen oikeus julistaa sota antaa kongressille yksinomaisen aloiteoikeuden sodankäyntiin. Perustuslain 2 artiklan 2 pykälän 1 lauseke tekee presidentistä asevoimien ylipäällikön ja antaa tälle operatiivisen hallinnan kongressin laillisesti valtuuttamissa sodissa.
Pyrkiessään lailla määrittelemään olosuhteet, joissa presidentti voi viedä Yhdysvaltain asevoimat vihollisuuksiin ilman kongressin valtuutusta, Yhdysvaltain 93. kongressi sääti vuoden 1973 sotavaltuuslain (House Joint Resolution 542, Public Law 93-148) ohittamalla presidentti Richard Nixonin veto-oikeuden. Puolustusministeri Peter Brian Hegseth on pannut täytäntöön laittomia käskyjä sotavaltuuslain pykälän 2C (50 U.S.C. 1541(c)) vastaisesti. Tämä pykälä määrää, että presidentin perustuslaillisia valtuuksia ylipäällikkönä viedä asevoimat vihollisuuksiin käytetään vain 1) sodanjulistuksen, 2) erityisen lakisääteisen valtuutuksen tai 3) Yhdysvaltoihin, sen alueisiin tai asevoimiin kohdistuvan hyökkäyksen aiheuttaman kansallisen hätätilan nojalla.
Tästä huolimatta puolustusministeri Hegseth ohjasi 28. helmikuuta 2026 Yhdysvaltain asevoimat vihollisuuksiin Iranin islamilaista tasavaltaa vastaan, vaikka kongressi ei ollut julistanut sotaa, ei ollut säätänyt erityistä valtuutusta eikä kansallista hätätilaa ollut olemassa. Kansallisen terrorismin vastaisen keskuksen silloisen johtajan Joe Kentin 17. maaliskuuta 2026 päivätyssä erokirjeessä vahvistettiin: "En voi hyvällä omallatunnolla tukea käynnissä olevaa sotaa Iranissa. Iran ei muodostanut välitöntä uhkaa kansakunnallemme." Asevoimien vieminen vihollisuuksiin ei täyttänyt mitään lain vaatimuksia ja oli alusta alkaen laiton. Hegseth silti tietoisesti toimeenpani laittoman käskyn aloittaa vihollisuudet ja käytti puolustusministeriön valtaa, henkilöstöä, aseita ja resursseja käynnistääkseen sotatoimet toista suvereenia valtiota vastaan. Tämä toiminta syrjäytti kongressin perustuslaillisen vallan. Tämän vuoksi Hegseth on osoittanut pysyvänsä uhkana perustuslailla, jos hänen annetaan jatkaa virassa, ja hän ansaitsee virkasyytteen, erottamisen sekä kiellon hoitaa luottamustehtäviä Yhdysvaltain hallinnossa.
Artikla 2: Sodankäynti vuoden 1973 sotavaltuuslain pykälän 5C vastaisesti
Artiklassa todetaan puolustusministerin rikkoneen sotavaltuuslain pykälää 5C, joka määrää, että kongressi voi ohjata presidentin vetämään joukot pois luvattomista vihollisuuksista yhteisellä päätöslauselmalla. Edustajainhuone hyväksyi 3. kesäkuuta 2026 ja senaatti 23. kesäkuuta 2026 yhteisen päätöslauselman 86 (House Concurrent Resolution 86), joka määräsi joukot vedettäväksi Iranista. Tämä oli ensimmäinen kerta Yhdysvaltain historiassa, kun molemmat kamarit hyväksyivät tällaisen säädöksen. Ilman laillista perustetta Hegseth jatkoi asevoimien ohjaamista vihollisuuksiin Iranin kanssa vielä 26. kesäkuuta 2026 alkaen vastoin lakia (50 U.S.C. 1544(c)). Hegseth kieltäytyi vetämästä joukkoja ja määräsi puolustusministeriön jättämään huomiotta kongressin asianmukaisesti hyväksymän päätöslauselman, mikä mitätöi kongressin sotavaltuuksien käytön. Näin hän toimi perustuslaillisen hallinnon vastaisesti ja on muodostunut uhaksi laille ja oikeudelle.
Artikla 3: Sodankäynti vuoden 1973 sotavaltuuslain pykälän 5B vastaisesti
Sotavaltuuslain pykälä 5B määrää, että vihollisuudet on lopetettava 60 päivän kuluessa presidentin raportin antamisesta, ellei kongressi ole julistanut sotaa, antanut valtuutusta tai pidentänyt määräaikaa lailla, tai ellei hyökkäys Yhdysvaltoja vastaan estä kongressia kokoontumasta. Presidentti Donald J. Trump toimitti 2. maaliskuuta 2026 kongressille kirjeen, jossa ilmoitettiin Iranissa 28. helmikuuta 2026 alkaneista vihollisuuksista sotavaltuuslain mukaisesti. Kongressi ei 60 päivän aikana antanut sodanjulistusta tai valtuutusta vihollisuuksien jatkamiselle. Presidentti Trump ei myöskään toimittanut kirjallista todistusta, joka olisi vaadittu ylimääräisen 30 päivän vetäytymisajan (1. toukokuuta 2026 alkaen) käyttöönottamiseksi. Vaikka 30 päivän jatkoaika olisi pätevästi otettu käyttöön, se olisi päättynyt 1. kesäkuuta 2026. Hegseth jatkoi vihollisuuksien ohjaamista, valtuuttamista ja ylläpitämistä Iranissa yli kaikkien mahdollisten lakisääteisten aikarajojen. Hän jatkoi sotatoimia laittomasti pyrkiessään lisäsotilaallisiin tavoitteisiin, jotka eivät tähdänneet joukkojen nopeaan vetämiseen. Tämä mitätöi kongressin pakottavan vaatimuksen vihollisuuksien lopettamisesta.
Artikla 4: Siviiliuhreja minimoivien lakien sivuuttaminen
Puolustusministeri Hegseth on väärinkäyttänyt puolustusministeriön valtaoikeuksia ohjaamalla ministeriötä tavalla, joka johti yli 200 siviilin kuolemaan tai loukkaantumiseen Shajare Tayab -alakoulussa Minabissa, Hormozganin maakunnassa Iranissa. Hän toteutti toimintamallin, jolla järjestelmällisesti purettiin puolustusministeriön infrastruktuuri, jonka kongressi on lailla säätänyt rajoittamaan siviiliuhreja ja siviilikohteiden vahingoittumista. Hegseth loi ministeriöön sodankäynnin kulttuurin, jossa hän kerskui vähättelevänsä "typeriä voimankäyttösääntöjä" (rules of engagement) ja asettavansa etusijalle "maksimaalisen tappavuuden eikä laimeaa laillisuutta". Tämä teki siviilivahinkojen estämisestä vastaavista ministeriön osista tehottomia.
Hegseth pyrki 29. toukokuuta 2025 kumoamaan lain (10 U.S.C. 184), joka vaatii siviilisuojelujärjestelmiä, poisti 90 prosenttia siviilivahinkojen torjuntahenkilöstöstä taistelunjohtokeskuksista ja lopetti armeijan uhriseurannan tietokannan rahoituksen. Lisäksi hän poisti ilman syytä armeijan, laivaston ja ilmavoimien ylimmät sotilaslakimiehet, heikentäen taisteluoperaatioiden riippumatonta laillista valvontaa.
Helmikuun 28. päivänä 2026 kello 9:45 Yhdysvallat ja Israel käynnistivät Operation Epic Fury -operaation, aloittaen vuoden 2026 Iranin sodan. Ensimmäisen tunnin aikana kolme Yhdysvaltain laivaston sotalaivoilta ammuttua BGM-109 Tomahawk -risteilyohjusta iski alakouluun kello 10:23 ja 10:45 välillä. Koulussa oli paikalla 170–267 oppilasta, enimmäkseen 7–12-vuotiaita tyttöjä. Oppilaiden suojautuessa rukoushuoneeseen kaksi lisäohjusta iski rakennukseen nopeassa tahdissa. Iskuissa sai surmansa ainakin 156 siviiliä (joidenkin raporttien mukaan yli 170), joista 120 oli koululaisia, 26 opettajia ja seitsemän vanhempia. Lisäksi 95 ihmistä haavoittui. Hegseth heikensi siviiliuhrien minimoimiseksi tarkoitettuja järjestelmiä ja johti kohteiden valintaprosessia, joka kohdistui kouluun kolmesti, mikä heijastaa syvää piittaamattomuutta suojeltavista siviileistä ja perustuslaillisista velvollisuuksista.
Artikla 5: Laittomat teloitukset (Extrajudicial killings)
Hegseth väärinkäytti ministeriön valtaa ohjaamalla ministeriötä tavalla, joka johti ainakin 221 ihmisen laittomaan teloitukseen Karibianmerellä ja itäisellä Tyynellämerellä kansainvälisillä vesillä aluksilla, joiden väitettiin salakuljettavan huumausaineita. Hän loi näennäisen laillisen perustan sotilaallisen voiman käytölle ilman kongressin valtuutusta, syrjäyttäen vakiintuneen merioikeudellisen lainvalvontakäytännön, joka kuuluu rannikkovartiostolle ja lainvalvontaviranomaisille. Hegseth korvasi tämän armeijan, laivaston, ilmavoimien ja merijalkaväen summittaisella tappavalla voimalla. Hän hyväksyi iskut 2. syyskuuta 2025 alkaen ja määräsi 63 erillistä hyökkäystä, jotka osuivat 67 alukseen.
Hegseth loi kohdistamisohjeet, joissa kohteina olivat "nimettyjen terroristijärjestöjen" jäsenet tai kumppanit, mikä ei edellyttänyt henkilön positiivista tunnistamista vaan ainoastaan kohtuullista varmuutta jäsenyydestä. Aseiden tai huumeiden läsnäoloa ei vaadittu aluksilla. Hegseth valvoi myös käskyjä, joiden myötä selviytyjille ei annettu armoa tai pelastusta. Esimerkiksi 2. syyskuuta 2025 laivasto iski alukseen Venezuelan edustalla. 45 minuuttia myöhemmin, kun kaksi eloonjäänyttä takertui hylkyyn, tilattiin toinen isku, joka tappoi heidät molemmat. Joulukuun 30. päivänä 2025 Tyynellämerellä iskettiin kolmeen alukseen, jolloin kolme ihmistä kuoli ja kahdeksan jäi hylkyyn. Pelastusresursseja ei ollut paikalla, ja ne saapuivat vasta 45 tuntia myöhemmin, jolloin kaikki kahdeksan selviytyjää olivat kuolleet. Tämä vaarantaa yhdysvaltalaiset sotilaat tulevissa konflikteissa altistamalla heidät samalle kohtelulle vastustajien taholta. Toiminta on oikeusvaltioperiaatteen ja kansainvälisen oikeuden vastaista, ja Hegseth otti itselleen tuomarin, juryn ja pyövelin roolin.
Artikla 6: Sananvapauden tukahduttaminen
Hegseth kosti Yhdysvaltain kongressin jäsenelle tämän perustuslain suojaamasta puheesta ja yritti rangaista lainsäädäntöelimen edustajaa toimeenpanovallan toimesta. Senaattori Mark Kelly – eläkkeellä oleva laivaston kapteeni ja NASA:n astronautti, joka lensi 39 taistelutehtävää ensimmäisessä Persianlahden sodassa – esiintyi senaattorin ominaisuudessa 18. marraskuuta 2025 videolla, joka oli osoitettu asevoimien jäsenille koskien laittomia iskuja huumelaivoja vastaan. Kelly totesi videolla: "Lakimme ovat selvät, voitte kieltäytyä laittomista käskyistä."
Hegseth aseisti puolustusministeriön Kellyä vastaan tämän lausunnon vuoksi. Puolustusministeriö uhkasi 24. marraskuuta 2025 X-viestipalvelussa, että Kelly voitaisiin kutsua takaisin aktiivipalvelukseen sotaoikeutta tai hallinnollisia toimia varten. Tammikuun 5. päivänä 2026 Hegseth antoi salaisen moitekirjeen Kellylle, uhaten senaattoria rikossyytteellä tai eläkeasteen alentamisella, mikäli tämä jatkaisi sotilasoperaatioiden laillisuuden kyseenalaistamista. Kun Kelly teki valituksen kostotoimista 12. tammikuuta 2026, Hegseth jätti oikeudelle muistion, jossa hän väitti törkeästi, että Kellyllä on eläkkeellä olevana upseerina rajoitettu sananvapaus ja että ministeriön toimet ovat ei-oikeudellisia sotilashenkilöstöpäätöksiä. Näin toimiessaan Hegseth pyrki murtamaan vallanjako-opin alistamalla lainsäädäntö- ja tuomiovallan ministeriön auktoriteetille. Jos hän olisi onnistunut, toimet olisivat koskettaneet miljoonia veteraaneja ja osaa kongressin jäsenistä asettaen heidän perustuslailliset oikeutensa vaaraan.
Artikla 7: Suvereenin ulkomaisen johtajan sieppaus
Puolustusministeri Hegseth määräsi puolustusministeriön suorittamaan ennennäkemättömän sotilasoperaation nimeltä "Absolute Resolve" Venezuelan bolivariaanisen tasavallan presidentti Nicolás Maduron ja tämän vaimon Cilia Floresin sieppaamiseksi. Tämä oli sotatoimi suvereenia valtiota vastaan. Vaikka sen varjolla väitettiin valvottavan huumelakeja, sen todellinen tarkoitus oli ottaa Venezuelan öljyvarannot Yhdysvaltojen hallintaan.
Operaation jälkeen Hegseth esiintyi presidentti Trumpin kanssa. Trump ilmoitti aikovansa pyörittää maata siihen asti, kunnes turvallinen siirto voidaan tehdä, ja totesi: "Aiomme tuoda erittäin suuret yhdysvaltalaiset öljy-yhtiömme, maailman suurimmat, sisään ja alkaa tehdä rahaa, ja olemme valmiita toteuttamaan toisen ja paljon suuremman hyökkäyksen, jos on tarpeen." Tammikuun 3. päivänä 2026 Hegseth ohjasi asevoimat Caracasiin, käyttäen yli 200 erikoisjoukkojen sotilasta, yli 150 lentokonetta ja lennokkia, sekä mittavaa laivasto-osastoa. Joukot murtivat Venezuelan ilmapuolustuksen, sieppasivat Maduron ja tappoivat vähintään 83 ihmistä, aiheuttaen myös seitsemän amerikkalaista uhria. Tämä operaatio suoritettiin ilman kongressin sodanjulistusta. Hegseth anasti kongressin sotavaltuudet ja muutti puolustusministeriön välineeksi, jolla haettiin hallinnonvaihdosta ja ulkomaista öljyä.
Artikla 8: Laiton sota Jemenissä
Puolustusministeri Hegseth ohjasi ministeriötä tavalla, joka johti arviolta 224 siviilin ja 500–600 Houthi-taistelijan kuolemaan "Operation Rough Rider" -operaation kautta. Operaatio käsitti yli 1 100 iskua Jemeniin noin 52 päivän aikana. Alle kahdeksassa viikossa siviiliuhreja syntyi lähes yhtä paljon kuin edeltäneiden 23 vuoden Yhdysvaltain toimien aikana Jemenissä yhteensä. Hegseth aloitti vihollisuudet ilman sotavaltuuslain 2C-pykälän edellyttämiä perusteita, ja ilman kongressin valtuutusta 15. maaliskuuta – 6. toukokuuta 2025 välisenä aikana.
Hegseth jatkoi operaatiota huolimatta siitä, ettei presidentti ollut ilmoittanut kongressille sotatoimista 48 tunnin sisällä. Vuodetussa viestikeskustelussa useat korkeat virkamiehet – mukaan lukien varapresidentti J.D. Vance ja CIA:n johtaja John Ratcliffe – olivat todenneet, ettei Jemenissä ollut välitöntä uhkaa Yhdysvalloille, ja kehottivat viivyttämään iskua. Hegseth itse vastasi voivansa "helposti pysäyttää" operaation, mutta ilmaisi huolensa viivästyksen seurauksista, kuten "uutisvuodoista ja päättämättömyydestä", sekä siitä, että "Israel ehtii toimia ensin" tai että Gazan tulitauko romahtaa, jolloin "emme pääse aloittamaan tätä sotaa omilla ehdoillamme". Hegseth alisti näin perustuslailliset rajat ja voimankäytön omien poliittisten, mediaan ja Israeliin liittyvien tavoitteidensa alle, piittaamatta siviilien hengestä ja kongressin vallasta.
Kirjoittaja Aksu julkaisija: CRUX
Päivämäärä: 8.11.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti