 |
| Presidentti Donald Trump käsitteli laajassa haastattelussa vaalitappion syitä, puolusti kovaa ulkopoliittista linjaansa ja vaati Yhdysvalloille globaalia ylivaltaa tekoälyn kehityksessä. AI Kuva/chatgpt |
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on antanut laajan ja harvinaisen avoimen 60 Minutes -haastattelun, jossa hän käsitteli republikaanien juuri kärsimää mittavaa tappiota välivaaleissa, Yhdysvaltain käymiä sotia Iranissa ja Venezuelassa, maahanmuuttopolitiikkaansa, tekoälyn globaalia kilpajuoksua sekä henkilökohtaisia ja hengellisiä näkemyksiään elämän rajallisuudesta.
Haastattelun alussa toimittaja nosti esiin sen historiallisen tosiasian, että kaksi vuotta sitten Trump saavutti massiivisen voiton, mutta nyt republikaanipuolue kärsi historiallisen tappion. Presidentti Trump korosti välittömästi, ettei hänen nimensä ollut äänestyslipussa. Hän osallistui vaalikampanjointiin voimakkaasti ja uskoi tilanteen olleen täysin toinen, jos hän olisi ollut itse ehdokkaana. Trump kuvaili valtavia ja ennennäkemättömiä vaalitilaisuuksiaan, joissa vallitsi hänen mukaansa "suuri rakkaus". Äänestäjien innon siirtäminen ehdokkaille, joista kansa ei pitänyt, osoittautui kuitenkin vaikeaksi. Lisäksi Trump analysoi tappion johtuneen pitkälti Iranin sodan epäsuosiosta ja bensiinin hinnan noususta. Hän muistutti bensiinin hinnan olleen hänen aikanaan Iowassa jopa niinkin alhainen kuin 1,85 dollaria gallonalta, kun taas nyt hinta on noussut yli kolmen dollarin. Trump painotti kuitenkin, että hinnat ovat yhä alhaisemmat kuin Bidenin tai Obaman aikana.
Trumpin mukaan sodan perimmäisestä syystä vallitsee kuitenkin laaja yksimielisyys: Iranilla ei voi olla ydinasetta, eikä se tule koskaan sellaista saamaan. Presidentti myös havaitsi Yhdysvalloissa olevan paljon "uskomatonta epämiellyttävyyttä" ja vastenmielisyyttä Israelia kohtaan, minkä hän katsoo heijastuneen vaalitulokseen. Trump puolusti voimakkaasti omaa rauhanrakentajan rooliaan todeten ratkaisseensa kahdeksan sotaa, mukaan lukien estäneensä Intian ja Pakistanin välisen ydinasekonfliktin.
Haastattelija haastoi Trumpia talouden tilasta, huomauttaen, että vaikka työllisyysluvut ja osakemarkkinat ovat olleet vahvoja, amerikkalaiset pitävät jatkuvasti gallupeissa talouden tilaa ja elinkustannuksia heikkoina. Trump myönsi viestinnän mahdollisesti epäonnistuneen, mutta syytti samalla mediaa siitä, ettei se uutisoi republikaanien tai hänen hallintonsa positiivisista luvuista. Hän huomautti, että välivaalien jälkeisenä päivänä markkinat menettivät 3 biljoonaa dollaria ja lähes 2 000 pistettä nimenomaan demokraattien voiton seurauksena, koska "maailma ei halua sijoittaa heihin".
Iranin sota, Venezuela ja kansallinen turvallisuus
Keskustelun siirtyessä takaisin Iraniin ja Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan, Trump puolusti voimakkaasti hallintonsa tekemiä "dekapitaatioiskuja". Hän totesi, että sodan ensimmäisistä päätöksistä lähtien sota on nyt käytännössä voitettu, ja Iran kuihtuu maana. Trumpin mukaan iranilaiset olivat jopa valmiita tekemään sopimuksen juuri ennen vaaleja. Hän pysyi täysin järkkymättömänä päätöksessään iskeä Iranin ydinlaitoksiin, ja kertoi sen estäneen Yhdysvaltoja ja liittolaisia kohtaavan ydinuhan. Ilman tätä iskua "Israelia ei olisi tällä hetkellä olemassa", Trump linjasi. Hän kertoi operaatiossa käytetyn huippuluokan B-2-pommikoneita ja kutsui tuhottuja kohteita "ydinpölyksi" (nuclear dust).
Puolustusministeri Pete Hegsethin erovaatimuksiin Trump vastasi asettuvansa vankasti tämän taakse. Trump muistutti heidän voittaneen kaksi sotaa, toisen Venezuelassa ja toisen Iranissa. Venezuelan operaatiota hän kuvaili historialliseksi ja ennennäkemättömäksi onnistumiseksi, joka suoritettiin alle tunnissa ja "ilman yhtäkään kuolonuhria". Operaatiossa joukot iskivät yöllä tarkasti sotilastukikohtaan vangiten maan johdon. Trump vertasi iskujen kuolonuhrien määrää aiempiin pitkiin sotiin: Iranin ja Venezuelan operaatioissa Yhdysvallat on menettänyt yhteensä 18 sotilasta, kun taas Vietnamin, Korean, Irakin ja Afganistanin sodissa menetettiin kymmeniä tuhansia.
Maahanmuuttopolitiikka ja mahdollinen kompromissi
Yksi haastattelun kiinnostavimmista politiikan sisällöllisistä linjauksista koski maahanmuuttoa. Trump piti itseään onnistuneena (arvosanalla A+) rajan sulkemisessa ja vaarallisten rikollisten karkottamisessa. Hän palautti mieliin, kuinka Bidenin hallinnon aikana maahan saapui 25 miljoonaa ihmistä, joista osa oli murhaajia ja huumekauppiaita. Kuitenkin Trump pohti ääneen, että laajat karkotusoperaatiot, jotka koskivat myös työelämässä mukana olleita ja yhteiskuntaan integroituneita laittomia maahanmuuttajia, saattoivat olla liian ankaria ja maksaa hänelle poliittisesti.
Presidentti avasi oven mahdolliselle lainsäädännölliselle kompromissille demokraattien kanssa. Hän näki mahdolliseksi sopimuksen, jossa vaaralliset rikolliset, murhaajat ja raiskaajat karkotettaisiin ehdottomasti, mutta maassa pitkään asuneille, työtä tekeville "hyville ihmisille" voitaisiin rakentaa laillinen asema. Hän uskoo, että demokraattisessa puolueessa on yhä tahoja, jotka olisivat halukkaita työskentelemään tämän ratkaisun parissa.
Tekoäly, Superäly ja teknologinen kilpajuoksu
Talouden osalta Trump korosti Yhdysvaltojen infrastruktuurin vahvistumista ja massiivisia teollisuusinvestointeja. Erityiseen fokukseen nousi kuitenkin tekoäly (AI), jota Trump itse kutsuu nimellä "Superäly" (Super Intelligence, SI). Trump identifioi itsensä vahvasti teknologia-optimistiksi ja tekoälyn vankkumattomaksi tukijaksi. Hän näkee alan kehityksen puhtaasti globaalina kilpajuoksuna Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä.
Trump väheksyi jyrkästi tekoäly-yhteisön itsensä esittämiä apokalyptisia pelkoja ("doom fears") siitä, että teknologia voisi pahimmillaan tuhota ihmiskunnan. Hänen mukaansa nämä pelot eivät ole läheskään niin todellisia kuin puhutaan, ja jos teknologia osoittautuisi vaaralliseksi, oikeusministeriö (DOJ) pystyisi hallitsemaan tilannetta nopeasti ja tehokkaasti rikosoikeudellisin keinoin. Trump kertoi tapauksesta, jossa DOJ oli soittanut erään suuren tekoäly-yhtiön johtajalle ja uhaten tätä vankeudella saanut tämän muuttamaan välittömästi yhtiön toimintaa. Presidentin pääviesti on selvä: Yhdysvaltojen on voitettava tekoälykilpailu hinnalla millä hyvänsä, sillä Kiinalla ei ole hidastavia säännöksiä teknologian kehittämisessä.
Henkilökohtaiset taloudet ja armahdukset
Haastattelija kysyi Trumpin roolista World Liberty Financial -kryptovaluuttayrityksen osaomistajana, johon virtaa sijoituksia myös ulkomailta, kuten Yhdistyneistä arabiemiirikunnista. Trump kiisti jyrkästi kaikki syytökset korruptiosta tai eturistiriidoista, painottaen, ettei hänellä ole henkilökohtaista kiinnostusta rahaansa eikä hän johda yhtiötä itse, vaan se on hänen poikiensa hallinnassa. Hän vertasi tilannetta aiempien presidenttien ja näiden lähipiirin toimiin hallinnon jälkeen ja korosti, että suuret finanssilaitokset hoitavat hänen valtavaa varallisuuttaan automaattisilla algoritmeilla ilman hänen suoraa ohjaustaan.
Tulevien armahdusten osalta Trump ilmoitti aikovansa myöntää niitä "valtavia määriä" ennen kautensa päättymistä. Hän haluaa suojella hallinnossaan työskennelleitä hyviä ihmisiä "radikaalin vasemmiston" kostotoimenpiteiltä. Lisäksi hän toisti tukensa tammikuun 6. päivän mellakoitsijoille (J6ers), pitäen heitä epäoikeudenmukaisimmin kohdeltuna ryhmänä koko maassa. Kysyttäessä, aikooko hän armahtaa itsensä, presidentti vastasi uskovansa omaavansa siihen täyden vallan, vaikkei suoraan vahvistanut tekevänsä niin.
Elämän rajallisuus ja anteeksianto
Haastattelun loppuosa kääntyi poikkeuksellisen syvälliseksi, kun Trumpilta kysyttiin hänen suhteestaan kuolemaan ja tuonpuoleiseen useiden häneen kohdistuneiden salamurhayritysten jälkeen. Uskonnolliseksi ihmiseksi julistautunut Trump sanoi toivovansa pääsevänsä taivaaseen, koska on mielestään "tehnyt hyvää työtä".
Kun toimittaja haastoi häntä kristillisestä anteeksiannosta viitaten hänen julkisiin lausuntoihinsa vihollistensa vihaamisesta, ja kysyi, pystyisikö Trump Jumalan tuomioistuimen edessä antamaan anteeksi sellaisille vastustajilleen kuin James Comey tai Nancy Pelosi, presidentti antoi harvinaisen suoran vastauksen.
"En usko, että se on helppo kysymys... Olen todennut heidät äärimmäisen epärehellisiksi ja huonoiksi ihmisiksi, hyvin huonoiksi maallemme... En todennäköisesti pystyisi siihen, koska todellakin vihaan joitakin vihollisiani ja tulen aina vihaamaan", Trump lausui.
Kysymykseen siitä, mistä yhdestä lauseesta hän toivoo tulevien sukupolvien muistavan hänen presidenttikautensa sadan vuoden päästä, Trump vastasi lyhyesti: "Että tein Amerikasta jälleen suuren."
Kirjoittaja Aksu
Alkuperäinen julkaisija: 60 Minutes
Päivämäärä: 10. marraskuuta 2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti