 |
| Tanskan laivaston alus F360 F360 Hvidbjørnen Nuukissa, Grönlannissa (Wikimedia Commons 2017) |
Ranska suorittaa sotaharjoituksia Grönlannissa
Ranska aikoo suorittaa sotaharjoituksia Grönlannissa Yhdysvaltojen ja Tanskan välisten jännitteiden seurauksena alueesta.
”Tanskan pyynnöstä olen päättänyt, että Ranska osallistuu Tanskan järjestämiin yhteisiin harjoituksiin Grönlannissa, operaatio Arctic Endurance. Ensimmäiset ranskalaiset sotilaalliset elementit ovat jo matkalla. Toiset seuraavat”, Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi viestissään sosiaalisessa alustassa X keskiviikkona.
Tanskan puolustusministeriö sanoi keskiviikkona, että maa vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan Grönlannissa ja sen lähellä laajentuneiden NATO:n sotaharjoitusten vuoksi. Lentokoneita, laivaston aluksia ja sotilaita lähetetään arktiselle alueelle puolustusministeriön mukaan.
Tanskan ja Grönlannin vaatimukset Trumpin hallinnolle lopettaa puhuminen Grönlannin hankkimisesta torjuttiin varapresidentti Vancen ja ulkoministeri Marco Rubion toimesta keskiviikon kokouksessa Valkoisessa talossa.
Yhdysvaltojen ja kahden muun maan välillä oli ”perustavanlaatuinen erimielisyys”, Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen sanoi kokouksen jälkeen.
Varhain keskiviikkona presidentti Trump sanoi, että mikä tahansa muu kuin Yhdysvaltojen omistajuus Grönlannista olisi ”mahdoton hyväksyä”.
”Yhdysvallat tarvitsee Grönlannin kansallisen turvallisuuden vuoksi. Se on elintärkeää Kultaiselle Kupolille, jota olemme rakentamassa. NATO:n pitäisi johtaa tietä meille sen saamiseksi. JOS EMME SAA, VENÄJÄ TAI KIINA SAA, JA SITÄ EI TULE TAPAHTUMAAN!” Trump kirjoitti.
Presidentin Grönlantia koskevat uhkaukset nousivat jälleen valokeilaan Yhdysvaltojen operaation jälkeen Venezuelan johtajan Nicolás Maduron vangitsemiseksi. Trump on usein keskustellut Grönlannin hankkimisesta, jolla on monia mineraalivarantoja ja strateginen sijainti, joka voisi vahvistaa Yhdysvaltojen kansallista turvallisuutta.
The Hill on ottanut yhteyttä Valkoiseen taloon kommenttia varten.
Linkki artikkeliin:https://www.highnorthnews.com/en/french-and-danish-navies-hold-joint-sar-exercises-greenlands-waters
Kirjoittaja: Tara Suter
Lähde: The Hill
Päivämäärä: 15.1.2026
 |
| © Associated Press |
Trumpin virkamiehet torjuvat Grönlannin ja Tanskan vaatimukset lopettaa puhuminen alueen valtaamisesta
Presidentti Trump ei luovuta pyrkimyksestään saada Yhdysvallat omistamaan Grönlannin, huolimatta siitä että Kööpenhaminan ja Nuukin edustajat ovat täysin hylänneet tällaisen liikkeen.
Tanskan, Grönlannin ja Yhdysvaltojen asemien välillä on edelleen ”perustavanlaatuinen erimielisyys”, Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen kertoi toimittajille kokouksen jälkeen varapresidentti Vancen ja ulkoministeri Marco Rubion kanssa Valkoisessa talossa keskiviikkona.
Rasmussen esiintyi Grönlannin ulkoministeri Vivian Motzfeldtin kanssa Washingtonin tanskalaisen suurlähetystön ulkopuolella.
Kokous oli ensimmäinen korkean tason tapaaminen Washingtonin, Kööpenhaminan ja Nuukin välillä sitten sen, kun Trump herätti uudelleen halunsa ottaa Grönlanti haltuunsa, Rasmussen sanoi, ja kolme osapuolta sopivat perustavansa korkean tason työryhmän käsittelemään Yhdysvaltojen turvallisuushuolia saarella.
”Keskustelut keskittyivät siihen, miten varmistaa pitkäaikainen turvallisuus Grönlannissa, ja tässä näkemyksemme edelleen eroavat”, Rasmussen sanoi.
”Presidentti on tehnyt näkemyksensä selväksi, ja meillä on erilainen kanta.”
Tanska omistaa Grönlannin alueen ja vastaa sen turvallisuudesta, mutta saarimaalla on autonominen hallitus.
”Olemme päättäneet perustaa korkean tason työryhmän tutkimaan, voimmeko löytää yhteisen tien eteenpäin”, Rasmussen sanoi.
”Ryhmän pitäisi mielestämme keskittyä siihen, miten vastata Yhdysvaltojen turvallisuushuoliin, samalla kun kunnioitetaan Tanskan kuningaskunnan punaisia linjoja.”
Ryhmän odotetaan kokoontuvan ensimmäistä kertaa parin viikon kuluttua, hän sanoi ja lisäsi, että ”on täysin tarpeetonta”, että Yhdysvallat omistaa Grönlannin.
Motzfeldt sanoi, että Grönlanti on sitoutunut löytämään ”oikean tien” ja vahvistamaan turvallisuusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.
”Se ei tarkoita, että haluamme tulla omistetuksi Yhdysvalloissa. Mutta liittolaisina se, miten voimme vahvistaa yhteistyötämme, on meidän etumme”, hän sanoi.
Rasmussen lisäsi, että kokous oli tilaisuus ”haastaa” Trumpin kertomuksen saaresta, että se on Kiinan uhkaama.
”Se ei ole totta, että meillä on kiinalaisia sotalaivoja kaikkialla. Tiedustelumme mukaan emme ole nähneet kiinalaista sotalaivaa Grönlannissa noin kymmeneen vuoteen”, Rasmussen sanoi.
Kirjoittaja: Laura Kelly
Lähde: The Hill
Päivämäärä: 15.1.2026
 |
| Yleiskuva kodeista karulla maisemalla Nuukissa, Grönlannissa, 13. maaliskuuta 2025. Joe Raedle/Getty Images |
Grönlannista Patagoniaan ulottuva puolustusakseli
Vaikka presidentti Donald Trumpin kunnianhimo hallita Tanskan valtavaa Grönlannin aluetta sisältää monia strategisia etuja, se on myös poliittisesti ongelmallista ja uhkaa tuhlata niukkaa poliittista pääomaa, joka voitaisiin suunnata paljon suurempaan tavoitteeseen.
Hallinnon kolmen vuoden rajoitetun poliittisen pääoman paljon ratkaisevampi käyttö olisi koota Grönlannista Patagoniaan ulottuva puolustusyhteistyön akseli, joka turvaa läntisen pallonpuoliskon Venäjän ja Kiinan ohjushyökkäyksiltä tuleville sukupolville.
Grönlannin sotilaallis-strateginen arvo Yhdysvaltojen puolustukselle – erityisesti Trumpin "Kultainen Kupoli" (Golden Dome) -ohjuspuolustusohjelman tulevaisuudelle sekä Venäjän ja Kiinan arktisen hallinnan estämiselle – on kiistaton.
Maapallon napojen näkökulmasta katsottuna Grönlanti tarjoaa ihanteellisen sijainnin pitkän kantaman maataisteluun tarkoitetuille tutkille ja ohjustorjuntajärjestelmille, joilla voidaan ampua alas venäläisiä ja jopa joitakin kiinalaisia ydinaseilla varustettuja mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia (ICBM) ja sukellusveneistä laukaistavia ballistisia ohjuksia (SLBM) ennen kuin ne ylittävät pohjoisnavan ja saapuvat Kanadan ja Yhdysvaltojen alueelle.
Tähän mennessä sekä Tanska että Grönlannin hallitus eivät ole olleet halukkaita myymään aluettaan Yhdysvalloille, vaikka vuoden 1951 Yhdysvaltain ja Tanskan välinen puolustussopimus myöntää Yhdysvalloille laajat oikeudet puolustukseen liittyvään rakentamiseen. Lisäksi entinen Thulen lentotukikohta, nykyinen Yhdysvaltain Pituffik Space Base, tarjoaa jo kriittisen varoituksen Venäjän ohjushyökkäyksestä ja auttaa mahdollistamaan Yhdysvaltain ylivoiman avaruudessa.
Asian painostaminen uhkaa aiheuttaa kriisin. Jos se pakottaisi Pohjois-Atlantin liiton (NATO) erottamaan Washingtonin, kuinka kauan kestäisi ennen kuin Venäjä tunteisi houkutusta kiihdyttää hyökkäystään Ukrainaa ja sitten Puolaa ja Baltian maita vastaan? Myös välitön Euroopan ja Venäjän yhteishallinto olisi mahdollinen, jota Venäjä ja Kiina hyödyntäisivät siirtämällä merkittäviä venäläisiä joukkoja tukemaan Kiinan hyökkäystä Taiwania vastaan.
Paljon tuottavampi tapa käyttää Yhdysvaltain poliittista pääomaa olisi värvätä keskeiset Nato-jäsenet, alkaen Tanskasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta, laajentamaan Kultainen Kupoli -kansallista ohjuspuolustusta tekemällä Grönlannista osa pallonpuoliskon puolustusverkostoa ja sitouttamalla Patagonian suuret demokratiat – Argentiina ja Chile – rakentamaan ennakkovaroitus- ja ohjustorjuntatukikohtia alueilleen puolustautumaan kiinalaisilta ohjuksilta, joilla on etelänavan ylittäviä lentoratoja.
Toukokuussa 2025 puolustustiedustelupalvelu (DIA) julkaisi harvinaisen tulevaisuuden arvion Kiinan ja Venäjän ydinohjusuhkista Yhdysvaltoja vastaan, mikä korosti Trumpin Kultainen Kupoli -aloitteen tarvetta. DIA ennusti, että vuoteen 2035 mennessä Kiinalla olisi 60 osittaista kiertoratapommitusjärjestelmää (FOBS) tai ydinohjusta, jotka saavuttavat kiertoratakorkeuden hyödyntääkseen lentoratoja etelänavan yli, odottaen että eteläiset lähestymisreitit Yhdysvaltain kohteisiin ovat heikommin puolustettuja.
Mutta on olemassa syvällisempi tulevaisuuden kiinalainen ohjusuhka, joka oikeuttaisi investoinnin pallonpuoliskon ohjuspuolustuskykyyn. Tämä on nopeasti häämöttävä uhka aseistetuista kiinalaisista uudelleenkäytettävistä avaruusraketeista (SLV), joita kehittää nyt noin 15 kiinalaista valtion ja "kaupallista" SLV-yhtiötä.
Vuonna 2026 kiinalaiset lähteet osoittavat, että jopa kahdeksan uutta "kaupallista" kiinalaista SLV-yhtiötä voi aloittaa uudelleenkäytettävien SLV:iden testaamisen. Lisäksi Kiinan kansanarmeija (PLA) voisi määrätä nämä yhtiöt kehittämään toisen vaiheen SLV:itä, jotka pystyvät kuljettamaan useita itsenäisesti kohdennettavia (MIRV) ydinkärkiä Etelämantereen yli Latinalaiseen Amerikkaan hyökätäkseen Yhdysvaltoihin.
Tämä korostaa tarvetta sitouttaa Chile ja Argentiina harkitsemaan yhteistyötä tehokkaiden pitkän kantaman ennakkovaroitustutkien ja, jos mahdollista, ohjuspuolustustukikohtien rakentamisessa alueilleen. Olisi myös edullista sitouttaa Yhdistynyt kuningaskunta ennakkovaroitusjärjestelmien ja mahdollisten ohjuspuolustuskohteiden rakentamiseen Falklandinsaarille, mikä tarjoaisi kattavuuden laajemmalle alueelle Etelä-Atlantilla.
Linkki artikkeliin:https://www.theepochtimes.com/opinion/a-greenland-to-patagonia-defense-axis-5970486?ea_src=frontpage&ea_med=section-1
Kirjoittaja: Rick Fisher
Lähde: The Epoch Times
Päivämäärä: 14.1.2026
 |
| AI kuva/Grok |
Yhdysvaltain silmin: Onko Grönlannin uhkakuva sittenkään tuulesta temmattu?
Kun tarkastelemme Grönlannin ympärillä vellovaa kohua puhtaan poliittisen retoriikan ja median otsikoiden takaa, nousee esiin kysymyksiä, joita Euroopassa harvoin uskalletaan ääneen lausua. Onko kyseessä vain Trumpin oikku, vai strateginen välttämättömyys, jota emme halua myöntää?
Euroopan kaksinaismoralismi ja joukkojen vetäminen
Eurooppalainen media on pitänyt kovaa ääntä ja kritisoinut Yhdysvaltoja joukkojen vähentämisestä Euroopassa. Tämä kritiikki on ristiriitaista, sillä EU-maiden johto on ollut tietoinen Yhdysvaltojen strategisesta painopisteen siirrosta jo pitkään. Tässä paljastuu räikeä paradoksi: Eurooppa vaatii Yhdysvaltoja pitämään joukkojaan mantereellaan "oletetun uhan" (Venäjä) vuoksi ja takaamaan Euroopan turvallisuuden. Mutta heti kun Yhdysvallat ilmaisee huolensa omasta turvallisuudestaan ja haluaa varmistaa sen Grönlannissa, Eurooppa tyrmää ajatuksen ja vetoaa suvereniteettiin.
Miksi Yhdysvaltojen velvollisuus on suojella Eurooppaa, jos se ei saa ryhtyä tarvittaviin toimiin suojellakseen omaa "Kultaista Kupoliaan" pohjoisessa? Tämä asetelma näyttää Yhdysvaltain silmin epäreilulta: heidän odotetaan olevan globaali poliisi, mutta heiltä evätään oikeus oman takapihansa tilkitsemiseen.
Painostus on osa reaalipolitiikkaa
On myös ymmärrettävä, että hyvään ja vahvaan ulkopolitiikkaan kuuluu painostus. Se on työkalu, jolla asioita saadaan eteenpäin silloin, kun diplomaattinen hymistely ei tuota tulosta. Trumpin hallinnon kova retoriikka ei välttämättä ole hulluutta, vaan laskelmoitua voimapolitiikkaa. Yhdysvalloilla on jo tukikohtia Grönlannissa (kuten Pituffik) ja sopimuksia mineraalien hankinnasta. Miksi he siis painostavat nyt niin kovasti omistajuudesta tai laajemmasta kontrollista?
Tämä herättää epäilyksen siitä, että pelkät nykyiset sopimukset eivät enää riitä vastaamaan uusiin uhkiin (kuten aiemmin mainitut hypersonic-ohjukset ja avaruusaseet). Painostus on keino murtaa status quo, joka ei enää takaa turvallisuutta.
Median luoma kauhutarina vai salattu todellisuus?
Suuri yleisö seuraa tilannetta median luoman "kauhutarinan" kautta, jossa Trump maalataan irrationaaliseksi ja Grönlanti uhriksi. Mutta onko asian vakavuus median paisuttamaa draamaa, vai onko kyseessä seikka, josta media ei yksinkertaisesti tiedä kaikkea?
Kun yhdistämme tiedustelutiedon salaisuuden, Euroopan poliittisen teatterin ja Yhdysvaltojen konkreettisen huolen Kiinan ja Venäjän kyvykkyyksistä, syntyy kuva tilanteesta, joka on paljon monimutkaisempi kuin otsikot antavat ymmärtää. Ehkä kova painostus johtuu siitä, että Yhdysvalloissa tiedetään jotain, mikä saisi eurooppalaisetkin unettomiksi – jos he vain tietäisivät.
Onko Euroopalla varaa olla kriittinen vain Yhdysvaltoja kohtaan, samalla kun se itse on ulkoistanut puolustuksensa samalle valtiolle? Uhka voi olla hyvinkin realistinen, ja Yhdysvaltojen toimet looginen vastaus siihen, riippumatta siitä, miltä se näyttää eurooppalaisessa aamutelevisiossa.
Kirjoittaja: Analyysi / Aksu
Lähde: Perustuu toimitettuihin aineistoihin ja analyysiin
Päivämäärä: 15.1.2026
#geopolitiikka #geopolitics #Grönlanti #Greenland #turvallisuuspolitiikka #securitypolicy #Yhdysvallat #USA #Eurooppa #Europe #media #media #analyysi #analysis
Operaatiokeskus/Aksu
#Grönlanti #Greenland #Patagonia #Patagonia #ohjuspuolustus #missiledefense #Kiina #China #Venäjä #Russia #Yhdysvallat #USA #turvallisuuspolitiikka #securitypolicy
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti