 |
| Pääministeri Viktor Orbánin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin välinen kiista kärjistää Unkarin vaaliasetelmia ja herättää huolta turvallisuudesta poikkeuksellisen likaisessa poliittisessa ilmapiirissä. AI Kuva/Grok Image |
GBNews-lähetyksessä käsitellään Unkarin poliittista tilannetta ja käynnissä olevaa poikkeuksellisen kovaotteista vaalikamppailua. Kyseessä on kamppailu Viktor Orbánin ja Brysselin eliitin välillä, joka tuntee voivansa pakottaa asioita suvereenille Unkarin kansakunnalle.
Pääministerin hengen puolesta pelätään, ja unkarilaiset ovat reagoineet naapurimaiden väliseen kiistaan järkytyksellä. Ihmiset vetävät ehdottoman rajan poliittisen kilpailun ja toiselle pääministerille lähetettyjen tappouhkausten välille, jotka on kohdistettu myös hänen perheeseensä, mukaan lukien hänen lapsenlapsiinsa. Tilannetta verrataan siihen, kun ensimmäinen Trumpin hallinto äänestettiin valtaan New Yorkissa ja Yhdysvalloissa; ilmapiiri Unkarissa on tällä hetkellä hyvin samankaltainen.
Euroopan unionin puuttuminen asiaan ei voisi olla selvempää, eikä asiassa tarvita edes kansalaisjärjestöjä sen osoittamiseen. Euroopan unionin eliittijohto on tuonut julki, että he pitäisivät enemmän Péter Magyarista. Kysymys herää, avaisiko hän Unkarin rajat laittomille maahanmuuttajille miellyttääkseen Brysseliä. Osa Euroopan unionin rahoista jää saamatta Unkariin, koska siirtolaisten virta maahan on pysäytetty, mutta myös siksi, ettei Unkari hyväksy Euroopan unionin täysin kieroutunutta ajatusta siitä, että olemassa olevat siirtolaiset vain hajautettaisiin jäsenvaltioiden kesken. Unkari sanoo tälle erittäin äänekkäästi ei. Péter Magyar on esittänyt jatkavansa tätä linjaa, mutta se ei ole mahdollista, jos katsotaan vaatimuksia näiden varojen saamiseksi.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on saanut laajalti tuomiota ympäri Eurooppaa esitettyään Unkarille ennennäkemättömän sotilaallisen uhkauksen. Uudelleenvalintaa hakeva pääministeri Viktor Orbán kertoo pelkäävänsä henkensä edestä saatuaan uskottavaa tiedustelutietoa tappouhkauksista, jotka koskevat sekä hänen omaa että hänen perheenjäsentensä henkeä. Kaikki tämä tapahtuu Zelenskyin ja Orbánin välisen kiistan keskellä, joka koskee Ukrainan läpi Unkariin kulkevaa venäläisen öljyn Družba-putkea. Putken toimitukset pysäytettiin tammikuun lopulla ja sitä palveleva pumppuasema sytytettiin tuleen. Ukraina esittää tämän johtuvan Venäjän lennäiskusta, mutta Unkari ei hyväksy tätä selitystä, vaan syyttää ukrainalaisia iskun toteuttamisesta. Kun tämä tapahtui, Bryssel pysytteli asiasta sivussa. Itse asiassa he asettuivat Ukrainan puolelle, kun Unkari uhkasi estää 90 miljardin euron EU-lainan, mikä kyseenalaistaa sen, missä Brysselin uskollisuus todella lepää.
Eurooppalaiset toki tukevat Ukrainaa sen puolustautuessa Venäjää vastaan, mutta samalla herää kysymys, eikö jäsenvaltioiden pitäisi pystyä määrittämään oma ulkopolitiikkansa. Orbán on ehdottomasti tätä mieltä, ja siksi hän on valinnut hieman eri linjan kuin kaikki muut. Hänet tunnetaan siitä, että hänelle on määrätty miljoonan euron päiväsakko hänen kieltäydyttyään ottamasta vastaan laitonta maahanmuuttoa. Hän osoittaa perhepolitiikallaan nostavansa hitaasti mutta varmasti Unkarin syntyvyyttä, osoittaen, että on olemassa toinenkin tapa ylläpitää hyvän kokoista työvoimaa ja välttää massamaahanmuutto. Vaalikamppailusta on tullut yhä häijympi, erityisesti Orbánin ja hänen vastustajansa Péter Magyarin välillä. Magyar on syyttänyt Orbánia jonkinlaisen seksiskandaalin lavastamisesta voidakseen kiristää häntä. Orbán puolestaan syyttää Magyaria Brysselin sätkynukeksi, joka kumoaisi kaikki ne hyvät konservatiiviset politiikat, joita Orbán on vuosien varrella toteuttanut tehdäkseen Unkarista sen vahvan ja vauraan maan, jollainen se nykyään on.
Näistä aiheista lähetyksessä keskustelee unkarilainen toimittaja Vira Gulas. Hänelle esitetään näkemys, jonka mukaan Unkarissa on käynnissä erittäin riitaisa vaalitaistelu kahden konservatiivipuolueen välillä, mikä yleensä viittaa siihen, että maa on suuren muutoksen partaalla. Gulas korjaa ensin oletusta toteamalla, ettei Viktor Orbán suinkaan taistele. Hän käyttää perusdemokraattista oikeuttaan Euroopan unionissa, joka kärsii selvästi valtavasta demokratiavajeesta suhteessa Ukrainaan ja siihen, mitä unionissa tehdään Ukrainan suhteen. Kyse ei ole vain valtavasta lainasummasta, joka on annettu sodan repimälle maalle ja joka ylittää avun, jonka yksikään varsinainen jäsenvaltio on koskaan Euroopan unionilta saanut. EU yrittää myös tehdä nopeutetun liittymissopimuksen Ukrainan kanssa, mitä ei ole koskaan aiemmin nähty unionin historiassa. Gulas toteaa, että jos he jatkavat tällä tiellä, se saattaa olla lopun alkua. Viktor Orbán ei siis taistele ketään vastaan, vaan hän on henkilö, joka ei muuttunut Euroopan unionin mukana, vaan pitää kiinni siitä, mitä unionin perustuslaiksi katsottava säännöstö (acquis) sanoo.
Syistä kampanjan likaisuuteen Gulas kertoo asuvansa New Yorkin ja Budapestin välillä ja nähneensä tarpeeksi likapeliä Yhdysvalloissa, kun ensimmäinen Trumpin hallinto äänestettiin valtaan. Ilmapiiri on hänen mukaansa nyt Unkarissa hyvin samankaltainen. Kysymys siitä, miksi kaksi näennäisesti oikeistolaista konservatiivipuoluetta taistelee keskenään, on oikeutettu. Péter Magyar on istunut nykyisen hallituksen riveissä viimeiset parikymmentä vuotta ja on ollut yksi heistä. Lukuisten skandaalien kautta hän on lopulta alkanut toimia eräänlaisena näennäisenä ilmiantajana, mikä on rooli, jonka hän on itse itselleen ottanut. Nyt hän kokee tietävänsä niin paljon likaa hallituksesta, että hän tulee ja muuttaa kaiken. Kuitenkin, kun tarkastellaan hänen puheitaan ja ohjelmaansa, hän pitää kiinni kaikesta, mitä Fidesz tekee. Ainoa ero on, että hän on hyvin Bryssel-orientoitunut, eli hän nyökkäilee kaikelle, mitä Brysselissä tapahtuu. Gulas ei voi peitellä yhtäläisyyksiä, joita hän näkee Ukrainan tilanteeseen, kun Zelenskyi äänestettiin valtaan valtavalla läntisellä tuella jo ennen sodan syttymistä. Nyt Unkarissa nähtävä tilanne ei todellisuudessa ole Péter Magyarin ja Viktor Orbánin välinen, vaan kamppailu Viktor Orbánin ja Brysselin eliitin välillä, joka tuntee voivansa pakottaa asioita suvereenille Unkarin kansakunnalle.
Péter Magyar lupaa paljon parempia suhteita EU:hun ja miljardien eurojen EU-rahojen vapauttamista Unkarille. Nämä varat on kuitenkin estetty vain siksi, että Viktor Orbán on kieltäytynyt joistakin Brysselin politiikoista, ennen kaikkea laittomien siirtolaisten vastaanottamisesta. Gulas huomauttaa, että unkaria puhumattomien on vaikeampi ymmärtää kampanjan vivahteita. Magyarin Facebook-päivitykset saattavat aamulla tarkoittaa yhtä asiaa, keskipäivällä ne ovat täysin eri lausunto, ja illalla taas 180 asteen käännös. Magyar sanoo, ettei hän aio päästää siirtolaisia Unkariin, mutta osa EU-rahoista on jäädytetty juuri siksi, että Unkari pysäytti siirtolaisvirran ja kieltäytyi EU:n ajatuksesta siirtolaisten hajauttamisesta jäsenvaltioiden kesken. Unkari sanoo tälle äänekkäästi ei, ja vaikka Magyar ilmoittaa jatkavansa tätä linjaa, se ei ole mahdollista, jos tarkastellaan varojen saamisen todellisia vaatimuksia.
Yksi näiden varojen muista vaatimuksista on vapaa media. EU kritisoi Unkaria siitä, että maan media on melkein kuin diktatuuri – termi, jota Gulas pitää ylikäytettynä vuosina 2025 ja 2026. Jos Unkariin menee paikan päälle, huomaa oppositio-puolella olevan enemmän mediataloja kuin Viktor Orbánia tukevalla puolella. Ihmiset huutavat kaduilla kirjaimellisesti kuolemaa Viktor Orbánille, asioita, joita Isossa-Britanniassa ei voisi koskaan sanoa ääneen. Unkarissa nuoret menevät kaduille täysin naurettavien lausuntojen kanssa, eikä heitä laiteta vankilaan tai sakoteta. Kun ihmiset sanovat Viktor Orbánin käyttäytyvän kuin diktaattori, se on karhunpalvelus niille ihmisille, jotka ovat oikeasti selvinneet aidoista diktatuureista.
Gulas kertoo avoimesti olevansa toimittaja ja reportteri, mutta antavansa äänensä Viktor Orbánille. Hän yrittää olla mahdollisimman objektiivinen, mutta ihmisenä, unkarilaisena kansalaisena ja äänioikeutettuna Orbán edustaa kaikkea sitä, mitä hän kannattaa: konservatiivista politiikkaa, joka voi pitää maan homogeenisena. Gulas painottaa, ettei tämä ole rasistinen lausunto, vaan muistuttaa Unkarin raskaasta historiasta turkkilaisten, neuvostoliittolaisten ja nyt siirtolaisten alaisuudessa. Unkari ei halua toistaa sitä, mitä tapahtuu Saksassa, Belgiassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Viktor Orbánin tapa hallita on miljoonien unkarilaisten makuun, sillä hän suojelee maata, ja se on hänen toimivaltansa. Siksi häntä äänestettiin suojelemaan unkarilaisia siirtolaisilta ja mahdolliselta sodalta. Gulas huomauttaa nykyisen globaalin näkökulman olevan se, että kuka tahansa konservatiivi leimataan äärioikeistolaiseksi diktaattoriksi. Sama tapahtuu Yhdysvalloissa Trumpin kohdalla: riippumatta siitä, onko teko hyväksi maalle vai ei, Trumpin nimen mainitseminen saa monet hylkäämään ajatuksen täysin. Jotain vastaavaa tapahtuu nyt Unkarissa, erityisesti nuoren sukupolven johdolla, joka on kasvanut nykyhallinnon alaisuudessa ilman muistikuvia tai vertailukohtaa siitä, millainen maa oli ennen Viktor Orbánia.
Keskustelu siirtyy takaisin Ukrainaan ja Orbánin sekä Zelenskyin väliseen suureen kiistaan, joka on ollut vaalikampanjan keskeinen piirre. Venäläistä öljyä Unkariin ja Slovakiaan kuljettava Družba-putki on suljettu, ja Orbán syyttää Zelenskyiä ja Ukrainaa sen tahallisesta katkaisemisesta vaalien aikana ja vaaleihin puuttumisesta. Osana tätä kiistaa Orbán on estänyt 90 miljardin euron lainan Ukrainalle, mihin Zelenskyi on vastannut uhkaamalla Unkaria sotilaallisilla toimilla. Unkarilaisten reaktio tähän naapureiden väliseen kiistaan on ollut järkytys. Orbánin hallintoa äänestävät ihmiset vetävät selkeän rajan poliittisen kilpailun ja pääministerille annettujen tappouhkausten välille, jotka on laajennettu koskemaan hänen perhettään ja lapsenlapsiaan. Eräs ukrainalainen poliitikko mainitsi lapsenlapset nimeltä, mikä on täysin ei-hyväksyttävää. Toisella puolella olevat, joiden ainoa tehtävä on päästä eroon Viktor Orbánista, pilkkaavat asiaa, vitsailevat siitä ja pitävät sitä vain tekoälyvideona ja propagandana. Gulas näkee tässä samanlaisia käytösmalleja kuin Trumpin salamurhayrityksissä, joissa pieni osa maasta sanoi tilanteen olleen keksitty ja propagandaa, joka palveli Trumpin omia etuja. Sama kielenkäyttö toistuu Unkarin oppositiopuolueessa.
Gulas vastaa ihmettelyihin siitä, miksi Unkari ei Venäjä-historiastaan huolimatta puolusta naapuriaan. Hän toteaa pääministerin korostavan aina, ettei Unkari ole Ukrainaa vastaan. Miljoonat unkarilaiset ovat kaksoiskansalaisia, joten unkarilaisia ja ukrainalaisia taistelee yhdessä rintamalla. Unkari ei ole katkaissut sähkönjakelua Ukrainaan, toisin kuin Fico Slovakiassa. Unkarin ongelma on se, että heitä kiristetään tilanteeseen, jossa he eivät halua olla; kyseessä ei ole Unkarin sota. Unkarilla on historiaa Venäjän ja Neuvostoliiton kanssa, mutta nykyään he ovat riippuvaisia venäläisestä öljystä. He eivät voi vain kääntää selkäänsä ja sulkea oviaan, mikä ei myöskään ole linjassa sivistyneen maailman vaatimien diplomaattisten työkalujen kanssa vuonna 2026. Pakotteet ovat yksi asia, mutta käytännössä ilman Venäjän öljyä Unkarin kansalla ei ole lämmitystä tai bensiiniä autoihinsa. Unkari voi tuntea myötätuntoa Ukrainaa kohtaan samalla kun se pitää yllä oman maansa tarpeita.
Taistelu ei ole ukrainalaisia vastaan, vaan Ukrainan johtoa vastaan, joka on kiristänyt Unkaria sodan aikana useammin kuin kerran. Zelenskyillä on tästä historiaa; hän vastusti myös Israelin hallitusta sen käydessä kolmen rintaman sotaa ja vaati apua juutalaisvaltiolta. Suljettujen ovien takana monet EU-maat ovat samaa mieltä Unkarin kanssa erityisesti Ukrainan EU-jäsenyydestä ja puhuvat vuodesta 2027, minkä pitäisi olla itsestäänselvyys kaikille EU:n jäsenyysvaatimukset tunteville. Monet vastustavat sitä salaa, mutta Viktor Orbán ja Fico sanovat ääneen, ettei Euroopan ulkopuolinen maa voi kiristää heitä. Gulas painottaa, että vaikka ihmiset asettuvat psykologisesti sodan repimän maan puolelle, kuten Gazan tapauksessa nähdään kuvia mutta on ymmärrettävä Hamasin rooli, myös Ukrainan johto pahentaa tilannetta tietyillä sanamuotoisilla tappouhkauksilla. Ukrainalais-unkarilaisissa suhteissa on aina ollut haasteita vähemmistöryhmien ja kaksoiskansalaisten vuoksi. Ukrainan hallitus sääti aiemmin lain, joka kielsi unkarilaisvähemmistöä käyttämästä äidinkieltään ja pitämästä unkarinkielisiä kouluja. Ukraina lopulta perääntyi tästä laista. Sodan syttyessä Unkari toivotti tervetulleeksi yli miljoonan pakolaista Ukrainasta, jotka ovat yhä Unkarissa ja joista huolehditaan unkarilaisten veronmaksajien rahoilla. Unkari toivoo, ettei sota eskaloidu.
Kysyttäessä, ovatko Zelenskyin lausunnot järkyttäneet, Gulas toteaa, ettei hän ole henkilökohtaisesti yllättynyt. Hän ei ole ollut Zelenskyin fani tämän valinnasta lähtien ja pitää outona, että koomikosta voi tulla pääministeri muutamassa vuodessa suosituksilla, joilla ketään ei palkattaisi normaaliin työhaastatteluun. Zelenskyin kielenkäyttö ja persoonallisuuden piirteet eivät ole vaikuttaneet Gulasista kaikkein sympaattisimmilta. Eskaloitumisen osalta hän toteaa asian olevan Putinin ja Zelenskyin käsissä. Hän toivoo, että Trumpin ja muiden johtajien avulla päästään jonkinlaiseen sopimukseen, jota lähellä on oltu useaan otteeseen. Venäjä oli selvästi hyökkääjä, mitä kukaan ei kyseenalaista, mutta sotaa on käyty neljä vuotta aiheuttaen paljon kuolemaa ja tuhoa. Gulasin tulkinnan mukaan Euroopan unionin nykyiset politiikat ja lausunnot eurooppalaisten joukkojen lähettämisestä Ukrainaan eivät ole de-eskalaatiopolitiikkaa, vaan pikemminkin täysin päinvastaista.
Euroopan unioni ei saisi toimia jäsenvaltioidensa puolesta ulkopolitiikassa, josta ihmisten tulisi voida äänestää demokratiassa. Kun Zelenskyin ja Orbánin kiista alkoi, EU ei rientänyt Orbánin apuun, vaikka kolmas maa oli katkaissut hänen öljynsä keskellä talvea ja vaaleja. Kysymykseen siitä, puuttuuko EU vaaleihin, Gulas toteaa sen olevan täysin selvää. Viktor Orbán ei taistele EU:ta vastaan, vaan haluaa vain sen minimaalisen kunnioituksen, jota jäsenvaltio toivoo. EU:n johto epäonnistui puuttuessaan Zelenskyin kielenkäyttöön. Euroopan unionin eliittijohto on tuonut julki tukevansa Péter Magyaria, jonka puolue kuuluu EPP:hen. EPP äänestää jatkuvasti Ukrainan tukemisen puolesta, ja EPP:n johtaja Weber on sanonut eurooppalaisten joukkojen lähettämisen Ukrainaan olevan hänen unelmansa. EPP:n politiikalle myötäily on sodan eskalaatiota. EU:n lausunnot Orbánista Ukrainan liittymisen suurimpana esteenä ovat selvää puuttumista, ja EU:n sekä von der Leyenin sanomisia on kuunneltava tarkkaan.
Viimeisimmät gallupit näyttävät Fideszin kannatukseksi 30 prosenttia ja Tisza-puolueen kannatukseksi 38 prosenttia. Gulas suhtautuu gallupeihin varauksella, verraten niitä säänennustuksiin: saa palkan, mutta ei vastuuta, kun ennusteet muuttuvat jatkuvasti. Hän muistuttaa Yhdysvaltain vaaleista, joissa kaikki gallupit ennustivat Trumpin häviävän, mutta hän voitti suurinumeroisesti. Sama ilmiö nähtiin Britannian Brexit-äänestyksessä. Gulasin mukaan todellinen tilanne nähdään vasta huhtikuun 12. päivänä, kun ihmisten on todella käytettävä perustuslaillista oikeuttaan uurnilla.
Viktor Orbán on ollut Unkarin politiikan eturintamassa vuosikymmeniä, ja mahdollinen uudelleenvalinta toisi hänelle viidennen peräkkäisen kauden. Ulkopuolisesta saattaa tuntua oudolta, että hän johtaa maata 16–20 vuotta, mutta Gulas muistuttaa Unkarin raskaasta historiasta neuvostosorron alla. Unkarilaiset eivät siedä ulkopuolisten valtojen puuttumista asioihinsa, ja he näkevät Orbánissa johtajan, joka voi suojella heitä. Pitkä valtakausi on myös opposition vika, sillä tähän mennessä ei ole ollut opposition edustajaa, joka olisi ansainnut kansan äänen. Orbán on ollut myös oppositiossa, mikä on hänelle suuri etu; hän tietää miten hävitään ja miten tullaan takaisin. Gulas näkee vahvan rinnastuksen Yhdysvaltoihin ja siihen, miten Trump palasi valtaan edistämään "Amerikka ensin" -politiikkaa, jota Orbán edustaa omassa maassaan.
Orbán on saanut paljon aikaan Unkarissa periessään maan valtavassa alijäämässä, vaikka hänellä on ollut vastassaan COVID ja nyt sota. Vähimmäispalkka on noussut merkittävästi vuodesta 2010. Yksi hallituksen pääpolitiikoista on ollut perheiden tukeminen. Naisilla on mahdollisuus jäädä kotiin jopa kolmeksi vuodeksi vastasyntyneen lapsen kanssa, kun taas esimerkiksi New Yorkissa vastaava aika on 11 viikkoa. Unkarissa alle 25-vuotiaiden nuorten ei tarvitse maksaa tuloveroa, ja kolmen lapsen jälkeen nainen ei maksa tuloveroa loppuelämänsä aikana. Nämä politiikat auttavat perheiden perustamisessa ja pyrkivät ratkaisemaan demografisia haasteita.
Orbánia pidetään toivona konservatiiveille ympäri läntistä maailmaa. Vaikka hän keskittyy Unkarin pelastamiseen, monet toivoisivat hänen ottavan suuremman roolin Euroopan politiikassa. Gulas uskoo Orbánin aliarvioivan itseään, sillä Unkari on aiemmin pelastanut Euroopan turkkilaisilta ja Venäjältä. Ilman Orbánia Ukrainassa voisi jo olla EU-joukkoja, mikä johtaisi sodan eskaloitumiseen ja EU:n sekä Naton suoraan sotaan Venäjää vastaan. Orbán on tehnyt palveluksen mantereelle. Maahanmuuton osalta Unkari rakensi aidat ja sai siitä suuret sakot, mutta aita tarkoittaa, että ihmiset voivat tulla maahan vain yksi kerrallaan tarkastusten kautta. Unkari maksaa edelleen päivittäin miljoona euroa sakkoa Euroopan unionille, menettäen samalla omia rahojaan, mutta pystyy silti ylläpitämään nuoria ja perheitä auttavia uskomattomia politiikkojaan.
EU:n painostus ja puuttuminen Moldovan sekä Romanian vaaleihin
 |
| Euroopan unionin toimet ja puuttuminen suvereenien valtioiden, kuten Unkarin, Moldovan ja Romanian, sisäisiin asioihin ja vaaliprosesseihin herättävät yhä enemmän vastustusta.AI Kuva/Grok Image |
Edellä käsitellyn lisäksi Euroopan unionin harjoittama painostus ja rahoituksen hyödyntäminen ovat nousseet esiin myös Moldovan ja Romanian vaaleissa, mikä osoittaa systemaattista puuttumista suvereenien valtioiden sisäisiin asioihin. Moldovan vaalien yhteydessä äänestäjien perusoikeuksia rajoitettiin ja ohjailtiin merkittävästi. Venäjällä asuville sadoilletuhansille moldovalaisille avattiin koko maassa ainoastaan kaksi äänestyspaikkaa, mikä käytännössä epäsi valtavalta joukolta mahdollisuuden uurnille pääsyyn. Tämän lisäksi äänestäjien kulku estettiin fyysisesti sulkemalla silta, jolloin Venäjältä ja Transnistrian alueelta saapuvien ihmisten pääsy äänestämään katkaistiin. Useat asiantuntijat ja kriitikot ovatkin luonnehtineet Moldovan vaaleja EU:n rahoittamaksi farssiksi.
Vastaavanlaista toimintaa on raportoitu myös Romanian vaaleissa. EU:n poliittinen painostus, rahoituksen ohjailu ja systemaattinen sekaantuminen riippumattoman valtion demokraattiseen prosessiin ovat herättäneet voimakasta arvostelua ja kyseenalaistaneet vaalien riippumattomuuden. Kansalaisten luottamus vaali-instituutioihin on koetuksella, kun ulkopuolisten toimijoiden ohjaama rahoitus ja vaikuttaminen muokkaavat poliittista kenttää suvereniteettia kunnioittamatta.
Kirjoittaja Aksu,
Lähde: GBNews, GBNews, Times Now World, BBC Monitoring, New Eastern Europe https://www.youtube.com/watch?v=uEF1tKfAc44&list=PL5_bhjw6PxLZM0A2hPT-NEE8E_1TGDdDw&index=42
https://www.youtube.com/watch?v=uEF1tKfAc44&list=PL5_bhjw6PxLZM0A2hPT-NEE8E_1TGDdDw&index=42
Tämä uutisraportti avaa tarkemmin Moldovan vaaleissa nähtyjä tapahtumia ja ulkopuolista rahoitusta, tuoden esille siltojen sulkemisen sekä Venäjälle avattujen äänestyspaikkojen vähäisen määrän:
18.3.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti