 |
| Naton päämaja Brysselissä kuvastaa Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin keskusta, joka on nyt kohtaamassa historiansa vakavimmat poliittiset ja rakenteelliset paineet jäsenmaiden, erityisesti Yhdysvaltojen, esittämän voimakkaan kritiikin vuoksi. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Perjantaina 3. huhtikuuta julkaistu tilannekatsaus keskittyy yksinomaan Eurooppaan ja mantereen kohtaamiin poikkeuksellisiin haasteisiin. Eurooppa vaikuttaa tällä hetkellä olevan historiansa mahdollisesti suurimman käännekohdan ja kokonaisvaltaisimman murroksen kynnyksellä. Viimeisten kuudenkymmenen vuoden ajan Euroopan järjestelmä on nojannut kolmeen selkeään peruspilariin.
Ensimmäinen näistä on ollut kohtuuhintaisen ja runsaan energian saatavuus kotitalouksille ja ennen kaikkea teollisuudelle. Toinen pilari on ollut verrattain vakaa poliittinen järjestelmä, ja kolmas on ollut erittäin selkeä turvallisuusarkkitehtuuri, jota on taannut sotilasliitto Nato. Tämä järjestelmä on suoraan ja epäsuorasti tuottanut Euroopalle ennenkokematonta vaurautta.
Nyt nämä järjestelmän peruspilarit ovat kuitenkin tarkastelun ja radikaalien muutosten kohteena. Huolestuttavinta on se, että vaihtoehdot, joita tällä hetkellä tarjotaan uutena suuntana, eivät näytä johtavan taloudelliseen vaurauteen. Yksittäinen valtio voi selviytyä yksittäisestä kriisistä ilman yhteiskunnan täydellistä muuttumista, mutta Eurooppa kohtaa tällä hetkellä "täydellisen myrskyn", jossa lukuisat eri kriisit iskevät samanaikaisesti. Meneillään on asiantuntijoiden mukaan elinkustannuskriisi – jota voisi yhtä lailla kutsua liiallisen rahanpainamisen tai huonon poliittisen päätöksenteon kustannukseksi. Tämän lisäksi mantereella vallitsee lähestyvä energiakriisi ja horjuva turvallisuusarkkitehtuuri. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksen seurauksena Eurooppa ei voi enää selviytyä tilanteesta ilman yhteiskunnallisten ja taloudellisten rakenteiden täysimittaista transformaatiota. Kyseessä ei ole enää normaali kehitys tai evoluutio, vaan koko eurooppalaisen järjestelmän täydellinen muutos.
Energian hinta, pakotteet ja teollisuuden uudelleenjärjestely
Ensimmäinen osa tätä suurta muutosta liittyy energiaan. Unkarin pääministeri Viktor Orbán osoitti hiljattain sanansa Puolan pääministeri Donald Tuskille ja esitti tilanteesta synkän arvion. Orbánin mukaan Eurooppa on matkalla kohti yhtä historiansa vakavimmista talouskriiseistä ja maailma kohtaa laajan energiakriisin. Hänen mukaansa Eurooppa on suuressa vaarassa, ja ainoa tie ulos tilanteesta on Venäjän energialle asetettujen pakotteiden välitön poistaminen. Orbán painotti, että poliitikkojen tulisi sodanlietsonnan sijaan ajatella omia valtioitaan ja kansojaan.
Poliittinen realiteetti on kuitenkin se, ettei yksikään Euroopan unionin korkea-arvoinen virkamies ole valmis matkustamaan Kremliin pyytämään energiaa, sillä tämä tulkittaisiin suoraksi tappion myöntämiseksi. Vaikka pakotteiden poistaminen on lähitulevaisuudessa epätodennäköistä, taloudelliset tosiasiat pysyvät muuttumattomina. Eurooppa kärsii tällä hetkellä erittäin vaikeasta kustannusvetoisesta inflaatiosta, johon ei ole olemassa nopeita korjausliikkeitä. Poliittiset päättäjät ovat valinneet riskialtteimman mahdollisen ratkaisun: kokonaisten talouksien ja teollisuudenalojen uudelleenjärjestelyn. Esimerkiksi Saksan pitkään maailmanlaajuista menestystä niittänyt autoteollisuus käy nyt neuvotteluja ja suunnittelee suuntautumista puolustussektorille. Tavoitteena on luoda talous, joka kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa. Ongelmana kuitenkin on, että siirtymä uusiutuviin energianlähteisiin ja laajaan sähköistymiseen vaatii toimiakseen aluksi valtavia määriä halpaa energiaa. Ihmiskunnan historiassa ei ole yhtäkään esimerkkiä valtiosta, joka olisi kyennyt vaurastumaan merkittävästi ilman runsaan ja edullisen energian saatavuutta.
Naton tulevaisuus ja Yhdysvaltojen mahdollinen vetäytyminen
Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin tila ei ole taloutta parempi. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin erikoislähettiläs Keith Kellogg on esittänyt voimakasta arvostelua Natoa kohtaan ja on väläyttänyt uuden turvallisuusliittouman muodostamista. Kellogg on ehdottanut, että Yhdysvallat voisi vedota Naton peruskirjan 13. artiklaan, joka mahdollistaa liittoumasta vetäytymisen vuoden irtisanomisajalla. Hänen visionsa mukaan Yhdysvallat voisi muodostaa uuden puolustuslinjan Japanin, Australian ja tiettyjen Euroopan valtioiden – kuten Saksan, Puolan ja jopa Ukrainan – kanssa, jotka ovat valmiita osallistumaan sotilaallisiin operaatioihin ja puolustusyhteistyöhön aktiivisesti. Painopisteenä näissä avauksissa on erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen geopoliittinen kilpailu.
Viimeisen kuukauden aikana muun muassa Donald Trump ja senaattori Marco Rubio ovat tuoneet esiin toistuvaa kritiikkiä Natoa kohtaan. Tämä kritiikki ei kohdistu Naton sotilaallisiin rakenteisiin tai joukkojen organisointiin, sillä paperilla Nato toimii juuri niin kuin sen on suunniteltu toimivan. Kyse on syvästä poliittisesta erimielisyydestä Brysselin ja Washingtonin välillä. Mikäli Yhdysvallat toteuttaisi vetäytymisensä, Nato menettäisi asemansa, sillä Yhdysvallat on liittouman perustamisesta lähtien ollut sen kiistaton pääasiallinen turvallisuuden takaaja Euroopassa. Yhdysvaltojen poistuminen jättäisi valtavan tyhjiön, ja on epäselvää, kykenisikö tai haluaisiko Bryssel ottaa turvallisuustakaajan roolia kantaakseen. Tämä kehitys johtaisi Euroopan sisällä massiivisiin poliittisiin jakolinjoihin, sillä vain osa maista kuuluisi uusiin turvallisuusrakenteisiin. Talous- ja turvallisuuspolitiikka ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa; strategisten puolustuskumppanuuksien erkaantuminen tarkoittaisi vääjäämättä myös taloudellisten suhteiden muuttumista ja eriytymistä.
Ukrainan asema turvallisuustakaajana ja integraatiopaineet
Turvallisuusarkkitehtuurin muutokset eivät rajoitu vain Naton ja Yhdysvaltojen välisiin suhteisiin. Viron ulkoministeri Margus Tsahkna on nostanut esiin näkemyksen, jonka mukaan Eurooppa tarvitsee jatkossa turvallisuustakuita Ukrainalta. Tsahkna perustelee näkemystään sillä, että Ukrainalla on tällä hetkellä alueen suurin, tehokkain ja taistelukokemukseltaan merkittävin sotilasvoima (Venäjää lukuun ottamatta). Poliittinen eliitti Euroopassa ei aiemmin pohtinut tilannetta tästä näkökulmasta, mutta realiteetit ovat muuttuneet. Euroopan maat ovat rahoittaneet, varustaneet ja kouluttaneet merkittävän osan Ukrainan asevoimista. Siksi nämä maat haluavat nyt varmistaa, että Ukraina pysyy niiden liittolaisena tulevaisuudessa eikä muodostu niille uhaksi. Vaikeista asioista puhuminen on ollut poliittisesti epäsuotavaa epäyhtenäisyyden vaikutelman välttämiseksi, mutta turvallisuushuoli on ollut päätöksentekijöiden mielissä jo pitkään.
Tsahkna totesi myös, että nyt käsillä on historiallinen hetki integroida Ukraina Euroopan unioniin ja Natoon turvallisuuden takaamiseksi molemmille osapuolille. Olosuhteet ja poliittiset esteet jäsenyyden tiellä ovat kuitenkin pysyneet täysin muuttumattomina. Donald Trump pitää Ukrainan Nato-jäsenyyttä epärealistisena skenaariona, ja Venäjän asettuma vastustus jäsenyydelle on yhä aivan yhtä voimakasta kuin aiemminkin. Viron ulkoministerin lausunnot osoittavat joka tapauksessa sen, että tietyt valtiot Euroopassa valmistautuvat jo täysin uuteen turvallisuusarkkitehtuuriin. Keskeisin kysymys on enää se, pystyykö uusi järjestelmä pitämään Euroopan yhtä turvallisena kuin vanha arkkitehtuuri aikoinaan kykeni.
Poliittinen peli ja Ukrainan aseavun epävarmuus
Samaan aikaan kansainvälinen mediakenttä on kiinnittänyt huomiota Donald Trumpin hallinnon toimiin Unkarissa. Yhdysvaltojen kerrotaan käynnistäneen operaation nimeltä "Pelastakaa Orbán", jonka puitteissa J.D. Vance on lähetetty Unkariin tukemaan paineiden alla olevaa Viktor Orbánia ja pitämään hänet vallassa. Media kuvailee Orbánia nyt Trumpin tärkeimmäksi liittolaiseksi Euroopassa, mikä luo ristiriitaisen kuvan menneisiin vuosiin, jolloin Orbán on poikkeuksetta esitetty mediassa Vladimir Putinin lähimpänä ystävänä. Orbánin kutsuminen "paineen alla olevaksi" on myös erikoista tilanteessa, jossa hän on johtanut maataan menestyksekkäästi jo 20 vuoden ajan, kun taas monissa muissa Euroopan maissa johtajat hädin tuskin onnistuvat säilyttämään asemansa yhden hallituskauden loppuun.
Laajemmassa kuvassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on julkisesti varoittanut, että Ukrainan on varauduttava mahdollisuuteen, jossa Yhdysvaltojen elintärkeät asetoimitukset saatetaan keskeyttää. Zelenskyi tosin lisäsi, ettei tällä hetkellä ole olemassa konkreettisia signaaleja tuen loppumisesta. Tällaisen asian julkinen esille nostaminen herättää kuitenkin kysymyksiä: jos merkkejä keskeytymisestä ei todella ole, miksi valtionpäämies varoittaa asiasta erikseen? Ukrainan kyky jatkaa taistelua ilman Yhdysvaltojen aseellista ja taloudellista tukea olisi joka tapauksessa valtava, jopa ylitsepääsemätön haaste. Euroopan seuraava vuosikymmen tulee muokkaamaan maanosaa tavoilla, joiden laajuutta on vielä tässä vaiheessa vaikea täysin arvioida.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: Sebastian Sas
http://www.youtube.com/watch?v=G1lnJweOFno
Päivämäärä: 4.4.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti