![]() |
| Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaatii maailmanpolitiikkaan lisää diplomatiaa ja ennakoitavuutta. Etelä-Korean ja Japanin valtiovierailuillaan Macron painotti. AI Kuva/chatgpt |
Ranskan presidentti Emmanuel Macron avasi Etelä-Korean valtiovierailunsa tiedotustilaisuudessa soulilaiselle ja kansainväliselle medialle.
Hän aloitti tilaisuuden kunnioittamalla Korean sodassa kaatuneita ranskalaisia veteraaneja ja korosti Ranskan ja Etelä-Korean jakamia arvoja sekä yhteistä taistelua vapauden ja rauhan puolesta. Macronin mukaan vierailun tarkoituksena on elvyttää maiden välisiä suhteita sotilaallisella, taloudellisella ja kulttuurisella tasolla.
Macron tiivisti myös juuri päättyneen Japanin-vierailunsa antia. Hän kertoi syvällisistä keskusteluista Japanin pääministeri Takaishin kanssa. Macron korosti Ranskan ja Japanin pitkälle jäsenneltyjä taloudellisia, teknologisia ja tutkimukseen liittyviä siteitä, joita on tarkoitus vahvistaa entisestään allekirjoitettujen asiakirjojen myötä. Hän painotti Ranskan ja Euroopan pitkän aikavälin strategiaa: strategisen autonomian ja riippumattomuuden vahvistamista sekä liiallisen riippuvuuden torjumista kaikesta hegemoniasta. Macronin mukaan Japani jakaa tämän tavoitteen alueella. Hän listasi maiden yhteisiksi arvoiksi demokratian, YK:n peruskirjaan pohjautuvan kansainvälisen järjestyksen, vapaan ja reilun kaupan, tieteen sekä tarpeen vastata ilmastohaasteisiin.
Näiden yhteisten arvojen pohjalta Ranska pyrkii vahvistamaan kumppanuuksia tekoälyn, kvanttiteknologian, puolijohteiden, avaruustutkimuksen, harvinaisten maametallien, kriittisten mineraalien ja siviiliydinvoiman aloilla. Macronin mukaan nämä yhteistyömuodot vähentävät riippuvuuksia ja tuovat kasvua, vähähiilisyyttä ja itsenäisyyttä ilman hegemonisia asetelmia. Ranska tukee myös alueellisen yhteistyön syventämistä, mukaan lukien CPTPP-sopimus ja Euroopan unionin rooli siinä. Macron puolusti pitkäaikaista "kolmannen tien" strategiaansa, joka on Ranskan indopasifisen strategian ytimessä, katsoen sen olevan erityisen tärkeä nykyisessä tilanteessa kansainvälisen oikeuden puolustamiseksi.
Yhdysvaltojen ennalta-arvaamattomuus ja luotettavat kumppanuudet
Toimittajien kysyessä Japanin pääministeri Takaishin valmiudesta irtautua Yhdysvaltojen liittolaisuudesta, viitaten Macronin aiempaan kritiikkiin liittolaisten ennalta-arvaamattomuudesta, presidentti vastasi varovaisesti. Hän totesi, ettei esitä asiaa negatiivisessa valossa, ja korosti yli 70 vuotta kestäneiden sotilaallisten ja taloudellisten siteiden merkitystä, joita ei voida muuttaa pelkillä julistuksilla. Macron kuitenkin myönsi havaitsevansa keskustelukumppaneissaan samanlaista epäilystä ja kysymyksiä ennalta-arvaamattomien tilanteiden edessä. Hän uskoo, että poliittisten ja taloudellisten johtajien keskuudessa on kasvava vakaumus kumppanuuksien monipuolistamisen tarpeesta. Macron korosti, että Eurooppaa ja Ranskaa on katsottava luotettavina kumppaneina, jotka puolustavat ennakoitavaa kansainvälistä järjestystä ja luottamusta, myös Lähi-idän nykyisessä konfliktissa.
Vastaus Donald Trumpin lausuntoihin: Keskittyminen rauhaan, ei spektakkeliin
Presidentti Macron joutui kohtaamaan kysymyksiä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin äskettäisistä lausunnoista, joissa Trump oli hyökännyt paitsi Ranskaa, myös henkilökohtaisesti Macronia ja hänen avioliittoaan vastaan. Macron kieltäytyi vastaamasta henkilökohtaisiin hyökkäyksiin. Hän painotti, että käsiteltävänä on vakavampia asioita: sota, taistelussa olevat ihmiset, siviiliuhrit ja konfliktin taloudelliset seuraukset, jotka nostavat polttoaine- ja kaasun hintoja sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Macron piti Trumpin kommentteja epätyylikkäinä ja tilanteeseen sopimattomina, todeten, etteivät ne ansaitse vastausta.
Macronin mukaan tällä hetkellä on toimittava jännityksen lieventämiseksi, tulitauon saavuttamiseksi ja neuvottelujen jatkamiseksi. Nämä ovat hänen mukaansa ainoita keinoja alueen vakauden, vapaan liikkuvuuden ja taloudellisen vaihdon palauttamiseksi. Kysyttäessä, heikentävätkö Yhdysvaltojen lausunnot liittolaissuhteita tai tekevätkö ne Yhdysvalloista entistä ennalta-arvaamattomamman, Macron sanoi, etteivät sanat muuta todellisuutta. Hän korosti diplomaattisten ratkaisujen rakentamisen ja rauhan saavuttamisen tärkeyttä, mukaan lukien Hormuzinsalmen vapaan liikenteen palauttaminen ja pysyvän rauhan tien rakentaminen. Hän mainitsi myös Libanonin tilanteen ja Ranskan tuen Libanonin viranomaisille.
Iranin tilanne ja diplomaattisen kehyksen tarve
Toimittajan viitatessa Macronin NHK-kanavalla antamaan lausuntoon, jossa hän kyseenalaisti Iranin pommittamisen hyödyn ilman uutta poliittista kehystä, presidentti täsmensi näkemystään. Macron muistutti, että vaikka ydinlaitoksia on tuhottu, puoli vuotta sitten väitettiin jo kaiken olevan hoidettu. Hän painotti kansainvälisten tarkastajien tärkeyttä materiaalien, tutkimuksen ja piilossa olevien laitosten valvomisessa. Macronin mukaan pelkkä sotilaallinen isku ei ratkaise ydinongelmaa pitkällä aikavälillä, vaan tarvitaan tiukka kehys Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) alaisuudessa estämään uusi rikastaminen ja militarisointi.
Sama pätee Macronin mukaan Iranin ballistisiin ohjusohjelmiin ja sen tukemiin välikäsiin (proxy), kuten terroristi- ja miliisiryhmiin naapurimaissa. Kaikki nämä asiat, mukaan lukien pakotteet, vaativat syvällisiä neuvotteluja ja kestävän sopimuksen rauhan ja vakauden turvaamiseksi.
Naton uskottavuus ja Yhdysvaltojen ilmoittamat uudet iskut
Kysyttäessä Yhdysvaltojen, erityisesti Donald Trumpin, vihjailuista Natosta vetäytymiseksi ja ilmoituksista uusista iskuista Iraniin, Macron pysyi kriittisenä mutta pidättyväisenä. Hän totesi, että Naton kaltaisten sotilasliittojen arvo perustuu luottamukseen. Macron korosti, että jos liittolainen kyseenalaistaa sitoutumisensa joka päivä, se syö liittouman uskottavuutta ja substanssia. Hän korosti, että tehtyjä sopimuksia ei pidä kommentoida päivittäin, vaan ongelman sattuessa on oltava valmis toimimaan. Esimerkkinä hän mainitsi Ranskan sitoutumisen Persianlahden maiden kanssa tehtyihin sopimuksiin: kun hyökkäys tapahtui, Ranska oli paikalla.
Macronin mukaan maailma tarvitsee vakautta ja rauhaa, eikä asioista tulisi tehdä spektaakkelia. "Kun haluaa olla vakavasti otettava, ei sano joka päivä päinvastaista kuin edellisenä päivänä," Macron huomautti, peräänkuuluttaen asioiden rauhoittamista ja kestävän rauhan rakentamista.
Yhdysvaltojen ilmoittamiin mahdollisiin massiivisiin iskuihin Macron ei halunnut ottaa kantaa. Hän totesi, ettei ole kommentaattori operaatiossa, jonka Yhdysvallat ja Israel ovat päättäneet toteuttaa yksin. Macron lisäsi, että Yhdysvaltojen on turha valittaa tuen puutteesta operaatiossa, jonka ne ovat aloittaneet itsenäisesti. Ranskan tavoitteena on rauha ja diplomaattinen kehys, sekä kumppanimaiden ja ranskalaisten laitosten turvallisuuden takaaminen.
Hormuzinsalmi: Vapaa liikkuvuus diplomatian kautta
Hormuzinsalmen avaamista koskien Macron tyrmäsi ajatuksen salmen vapauttamisesta pelkällä sotilaallisella voimalla. Yhdysvaltojen toisinaan esittämä sotilaallinen ratkaisu on Macronin mukaan epärealistinen, sillä se kestäisi loputtomiin ja altistaisi meriliikenteen jatkuville riskeille, kuten rannikkohyökkäyksille ja ballistisille ohjuksille. Ranska puolustaa ratkaisua, joka on neuvoteltu Iranin kanssa. Ensisijaisena tavoitteena on tulitauko ja neuvottelujen uudelleen käynnistäminen, minkä puitteissa voidaan tarjota takuita ja mahdollisia vakuutustehtäviä meriliikenteen turvaamiseksi. Macron korosti, että kyseessä ei ole pakkokeinoin toteutettava operaatio, vaan diplomaattinen ratkaisu on välttämätön kestävän vakauden takaamiseksi. Sääntöjen kansainvälisillä ja alueellisilla vesillä on oltava selvät, eikä maailma voi elää tilanteessa, jossa Iran voisi yksipuolisesti sulkea tai avata salmen.
Terrorismin torjunta Ranskassa
Lopuksi Macronilta kysyttiin Pariisissa paljastuneesta Bank of Americaa vastaan suunnatusta iskuyrityksestä sekä Goldman Sachsin joutumisesta oikeudelliseen suojelukseen iranilaisen ryhmän uhkausten vuoksi. Presidentti kieltäytyi kommentoimasta yksityiskohtia, jättäen ne tutkivien viranomaisten ja ministereiden vastuulle. Hän kuitenkin korosti Ranskan olevan äärimmäisen valppaana terrorismistien uhkien suhteen ja onnitteli tutkijoita iskuyrityksen estämisestä. Macron halusi vakuuttaa Ranskan viranomaisten sitoutumisen kaikkien mahdollisten kohteiden turvallisuuteen, huomauttaen, että samanlaisia iskuyrityksiä on nähty myös muissa Euroopan maissa.
Ranska korottaa valmiustilaa Pariisissa estyneen pommi-iskusuunnitelman jälkeen
Poliisivoimat ovat välittömästi vahvistaneet suojelua kaupungin keskeisten maamerkkien ympärillä. Näihin suojeltuihin kohteisiin lukeutuvat muun muassa Eiffel-torni, Notre Damen katedraali sekä Pariisin suuri synagoga. Historiallisten ja uskonnollisten kohteiden lisäksi turvallisuusjoukkojen läsnäoloa on lisätty merkittävästi lukuisissa diplomaattisissa ja taloudellisissa kohteissa. Toimenpiteiden taustalla on viranomaisten esiin tuoma kohonnut terroriuhka.
Tapahtumien johdosta on käynnistetty virallinen tutkinta, jonka kohteena on neljä epäiltyä. Epäiltyjen joukossa on kolme teini-ikäistä sekä yksi aikuinen. Syyttäjät tuovat esiin, että ryhmän suunnitelmana oli asentaa ja videokuvata improvisoitu räjähdelaite. Kyseinen laite oli rakennettu bensiinikanisterista ja erittäin voimakkaasta räjähdyspanoksesta. Asiantuntijat ovat kuvailleet kyseistä laitetta yhdeksi vaarallisimmista tämäntyyppisistä räjähteistä, joita Ranskassa on koskaan havaittu.
Tutkinnan nykytietojen valossa aikuisen epäillyn uskotaan toimineen ryhmän organisoijana, joka on värvännyt ja maksanut teini-ikäisille osallistumisesta iskun valmisteluun. Kaikki neljä epäiltyä kiistävät jyrkästi, että heillä olisi ollut minkäänlaisia terroristisia aikomuksia. Tästä huolimatta he kaikki pysyvät edelleen tutkintavankeudessa.
Vastauksena tähän vakavaan turvallisuusuhkaan Ranskan turvallisuusjoukot ovat moninkertaistaneet partiointinsa ja lisänneet valvontaa kaikkialla kaupungissa. Näkyvä poliisin läsnäolo on tuotu voimakkaasti katukuvaan, sillä viranomaiset työskentelevät herkeämättä rauhoittaakseen yleisöä ja estääkseen kaikki mahdolliset lisäuhat yhdessä Euroopan vierailluimmista pääkaupungeista.
Japani ja Ranska tiivistävät strategista kumppanuuttaan: Painopisteinä turvallisuus, innovaatiot ja indopasifisen alueen vakaus
Japanin pääministeri Sanae Takaichi ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat pitäneet yhteisen tiedotustilaisuuden Macronin valtiovierailun yhteydessä Akasakan palatsissa Tokiossa. Historiallisessa ympäristössä käydyt keskustelut korostivat maiden välisen poikkeuksellisen kumppanuuden syvenemistä, alueellista turvallisuutta ja huipputeknologian yhteistyötä muuttuvassa ja jännitteisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Tilaisuuden alkupuolella Japanin pääministeri Takaichi muistutti maiden jakamista arvoista ja Ranskan asemasta erityisenä kumppanina indopasifisella alueella. Takaichi mainitsi myös Uuden-Kaledonian roolin tässä yhteydessä. Pääministeri korosti turvallisuusympäristön tiukentumista sekä alueellisen ja kansainvälisen rauhan ja vakauden merkitystä. Takaichin mukaan monimutkaistuvassa maailmassa Japanin ja Ranskan tiivis yhteistyö on yhä tärkeämpää. Johtajat olivat yhtä mieltä strategisen kumppanuuden viemisestä seuraavalle tasolle lukuisilla aloilla. Tämä konkretisoitui julistuksina ja suunnitelmina liittyen tekoälyyn (AI), ydinenergiaan ja kansainväliseen terveydenhuoltoon.
Turvallisuussektorilla Takaichi kertoi aiemmin päivällä järjestetystä "2+2"-ulkoministeri- ja puolustusministeritapaamisesta, jossa maat sopivat puolustusyhteistyön tiekartasta. Tämä sisältää yhteisiä harjoituksia ja pyrkimyksen turvata alueellista vakautta. Pääministeri Takaichi painotti myös jaettua syvää huolta vientirajoituksista, joihin molemmat maat vastaavat tiivistämällä toimitusketjujen häiriönsietokykyä ja logistiikkaverkostoja. Tokiossa allekirjoitettiin lisäksi tärkeiden materiaalien yhteistyötiekartta. Keskusteluissa nousi esiin Uudessa-Kaledoniassa etenevä harvinaisten maametallien hanke, joka toimii yhtenä keskeisenä esimerkkinä maiden yhteistyön vahvistamisesta tieteen ja teknologian saralla.
Takaichi painotti tiede- ja teknologiayhteistyön äärimmäistä merkitystä, minkä tiimoilta oli järjestetty Japanin ja Ranskan tieteellinen ja teknologinen yhteistyökomitea molempien maiden ministerien läsnä ollessa. Erityisen huomion kohteena olivat tekoäly (AI) ja ydinfuusioenergia (JT-60SA -hanke). Takaichi iloitsi paitsi julkisen sektorin, myös yksityisen sektorin aktiivisesta osallistumisesta näihin hankkeisiin. Avaruusalan teknologian osalta hän mainitsi odottavansa innolla japanilaisten startup-yritysten yhteistyötä Ranskan kanssa ja avaruusyhteistyön konkreettista laajenemista tulevaisuudessa.
Vuonna 2028 Japani ja Ranska juhlivat diplomaattisten suhteidensa 170-vuotispäivää. Tätä varten Takaichi kertoi perustetun erillisen työryhmän kulttuurivaihdon kehittämiseksi. Puheenvuoronsa lopulla Takaichi nosti esiin geopoliittisen tilanteen Lähi-idässä, erityisesti Hormuzinsalmen merenkulun turvallisuuden ja tarvikkeiden vakaan tarjonnan tärkeyden, joista maat aikovat jatkaa tiivistä keskusteluaan. Keskusteluihin sisältyi myös energiaturvallisuuden varmistaminen ja tuki Ukrainalle, G7-maiden kehyksessä.
Presidentti Macron aloitti oman puheenvuoronsa kiittämällä pääministeri Takaichia Akasakan palatsissa tarjotusta "omotenashista" eli perinteisestä japanilaisesta vieraanvaraisuudesta. Hän vahvisti suhteiden 170-vuotisjuhlan tärkeyden vuonna 2028 ja totesi, että maiden välinen kumppanuus – jota on yli kymmenen vuoden ajan kutsuttu "poikkeukselliseksi" – suuntautuu vahvasti tulevaisuuteen ja kansalaisten huolenaiheiden ratkaisemiseen. Macron viittasi aiemmin päivällä tekemäänsä vierailuun LIMMS-tutkimuskeskuksessa (Laboratory for Integrated Micro-Mechatronic Systems), joka on Ranskan kansallisen tieteellisen tutkimuskeskuksen (CNRS) ja Tokion yliopiston yhteislaboratorio. Siellä nobelistit ja tutkijat tekevät yhteistyötä muun muassa kvanttiteknologian jälkeisen kryptografian (post-quantum cryptography) saralla.
Macron listasi useita ranskalaisia yrityksiä, kuten Astroscale, Exotrail, TotalEnergies, Carester, Framatome, Orano ja EDF, joiden kanssa solmitut kumppanuudet vahvistavat maiden suhteita. Hän huomautti, että vierailu tapahtuu maailmassa, jota varjostavat useat sodat, ja muistutti samalla Ranskan ja Japanin jakavan uskon kansainväliseen oikeuteen, YK:n peruskirjaan perustuvaan kansainväliseen järjestykseen ja demokratiaan. Hän vahvisti molempien maiden tukevan paluuta rauhaan, tulitaukoa, vakautta ja vapaata liikkuvuutta Hormuzinsalmen kautta. Macron huomautti myös Japanin seisoneen vakaasti Euroopan rinnalla helmikuusta 2022 lähtien oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan puolesta [Ukrainassa].
Ranskan indopasifinen strategia, joka julkaistiin vuonna 2018, pysyy Macronin mukaan ennallaan. Ranska on alueella läsnä merentakaisten alueidensa ja sotilaallisen läsnäolonsa kautta. Tavoitteena on alue, jossa suvereniteettia ja vapautta kunnioitetaan ilman minkään tahon hegemoniaa. Macron osoitti kunnioituksensa edesmenneelle pääministeri Shinzo Abelle, jonka kanssa hän käynnisti indopasifisen kumppanuuden vuonna 2019. Ranskan tavoittelema strateginen autonomia resonoi Macronin mukaan Takaichin johtaman Japanin taloudellisen turvallisuuden strategian kanssa.
G7-ryhmän puitteissa tehtävä yhteistyö tähtää kansainvälisten taloudellisten epätasapainotilojen ja energiakriisin ratkaisemiseen, mistä esimerkkinä on muutaman viikon takainen päätös vapauttaa strategisia öljyvarastoja öljyn hinnan laskemiseksi. Macron kävi läpi allekirjoitetut sopimukset: puolustusyhteistyön suunnitelma ja 2+2-kokous syventävät puolustuskoordinaatiota kriisien varalta. Innovaatio ja taloudellinen kestävyys, jota 350 yritysjohtajaa käsitteli foorumissa aiemmin päivällä, on keskeisessä roolissa. Harvinaisiin maametalleihin ja kriittisiin mineraaleihin liittyen on allekirjoitettu uusi tiekartta, jonka käytännön esimerkkinä on Carester-yrityksen johtama Caremal-projekti erottelutekniikan kehittämiseksi.
Myös siviiliydinvoima on tärkeä osa sekä Ranskan että Japanin hiilestä irtautumisen ja suvereniteetin strategiaa. Macron mainitsi yhteistyöstä muun muassa reaktorien purkamisessa, nopeiden neutronien teknologian kehittämisessä sekä uraanin kierrätyksessä. Hän nimesi konkreettisina esimerkkeinä SF MOX -projektin polttoaineen monikierrätyksessä, EDF Cyclifen investoinnit Fukushiman alueelle säteilytettyjen suurten metallikomponenttien kierrätyksessä sekä tavoitteen saada uuden sukupolven reaktori käyttöön ennen vuosisadan puoliväliä. Macron mainitsi myös tärkeän ITER-projektin.
Avaruusyhteistyössä solmittiin tekninen sopimus japanilaisen yhteysupseerin sijoittamisesta Ranskan avaruusjoukkojen esikuntaan. Myös tekoälyä, puolijohteita ja kvanttiteknologiaa koskevat lausunnot annettiin. Ranska ja Japani uskovat "suvereeniin ja säästäväiseen" tekoälyyn, jota ranskalainen Mistral AI edustaa. Yhteistyö sisältää uusien palvelinkeskusten (datakeskusten) sijoittamista Ranskaan yhteistyössä japanilaisten toimijoiden kanssa. Terveysalalla Japanin Pasteur-instituutti ja Japan Institute for Health Security solmivat kumppanuuden, ja syksyllä 2026 Ranskan kansallinen terveys- ja lääketieteellinen tutkimuslaitos (INSERM) avaa toimiston Japaniin.
Lopuksi Macron käsitteli kulttuurivaihtoa. Japani tulee olemaan kunniavieraana vuoden 2026 Cannesin elokuvajuhlilla sekä vuoden 2028 Pariisin kirjamessuilla. Macron muistutti, että Ranska on maailman toiseksi suurin mangamarkkina heti Japanin jälkeen, ja Ranskan nuoriso lukee japanilaisia sarjakuvia innokkaasti. Ranska haluaa lisätä yhteistuotantoja audiovisuaalisella sektorilla, taistella piratismia vastaan mangateollisuuden suojelemiseksi ja suojata teollis- ja tekijänoikeuksia. Macron kiitti pääministeri Takaichia lämpimästi ja ilmaisi toiveensa isännöidä tätä Ranskassa G7-tapaamisen tai kahdenvälisen vierailun merkeissä lähikuukausina.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: APT, DWS News, DRM News
https://www.youtube.com/watch?v=sdLzDPN2SdY
https://www.youtube.com/watch?v=HZ012efnO8s
Päivämäärä: 3.4 2026
Operaatiokeskus/Aksu



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti