![]() |
| AI Kuva/ Grok imagine |
Tässä on laaja ja yksityiskohtainen artikkeli Jasper Maskelynen ja hänen ryhmänsä operaatioista Pohjois-Afrikan rintamalla.
Kirjoittanut Antonio Graceffo
”Yksikään ICE-agentti ei tule koskaan hyökkäämään kimppuuni! Teen heidän rintaansa ikkunan kokoisen reiän”, Black Panther Party for Self-Defensen puheenjohtaja Paul Birdsong sanoi ICE:n vastaisessa mielenosoituksessa Philadelphiassa äskettäisessä haastattelussa.
![]() |
| AI Kuva/Chatgp |
Analyysi: Oikeussota Trumpin hallintoa vastaan – tosiasiat, perustuslaki ja poliittiset motiivit (2025–2026)
Tämä on perustuslaillinen ja faktoihin perustuva selonteko siitä, mitä oikeusjutut Trumpin hallintoa vastaan todella ovat, miten korkein oikeus on jo päättänyt osassa tapauksista, ja miksi Trump toimii valitsemallaan tavalla. Analyysi ei kuvaa häntä diktaattorina, vaan toimijana, joka käyttää olemassa olevia valtaoikeuksia ja pyrkii muuttamaan niitä poliittisesti. Mukana on myös katsaus siihen, miten media käsittelee aihetta verrattuna siihen, mitä oikeusjärjestelmässä todellisuudessa tapahtuu.
![]() |
| AI Kuva/Grok image |
Jimmy Carter – 39. Yhdysvaltain presidentti
Presidenttikausi: 1977–1981
Puolue: Demokraattinen puolue
Jimmy Carter nousi presidentiksi Watergaten ja Vietnamin sodan jälkeisessä ilmapiirissä. Amerikkalaiset kaipasivat moraalista uudistumista, rehellisyyttä ja rauhallisempaa ulkopolitiikkaa. Carter esiintyi teknokraattisena, uskonnollisena ja eettisesti johdonmukaisena vaihtoehtona ”imperiaalisen presidenttiyden” jälkeen.
Camp Davidin rauhansopimus (1978): Israelin ja Egyptin välinen rauha on Carterin merkittävin ja kestävin saavutus. Se on yksi harvoista Lähi-idän rauhansopimuksista, joka on pitänyt vuosikymmeniä.
Panaman kanavasopimukset: Carter palautti Panaman kanavan hallinnan Panamalle, mikä paransi Yhdysvaltojen suhteita Latinalaiseen Amerikkaan.
Ihmisoikeuslinja: Carter teki ihmisoikeuksista keskeisen osan Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa, irtautuen kylmän sodan puhtaasta valtapolitiikasta.
Energiapolitiikka: Carter varoitti riippuvuudesta ulkomaisesta öljystä ja perusti energiaministeriön.
Hallinnon läpinäkyvyys: Pyrki palauttamaan luottamusta hallintoon Watergaten jälkeen.
Stagflaatio: Korkea inflaatio, korkea työttömyys ja hidas kasvu yhtä aikaa.
Energian hinnannousu: Öljykriisit koettelivat amerikkalaisten arkea ja heikensivät luottamusta hallintoon.
Iranin panttivankikriisi (1979–1981): 52 amerikkalaista panttivankina 444 päivää. Pelastusoperaation epäonnistuminen oli vakava isku presidentin uskottavuudelle.
Neuvostoliiton Afganistanin miehitys: Carter vaikutti reagoivan hitaasti ja epäjohdonmukaisesti.
Heikko johtajuuskuva: Carteria pidettiin moraalisena mutta tehottomana kriisiaikojen johtajana.
Stagflaatio ei syntynyt Carterin kaudella, vaan oli seurausta 1960–70-lukujen rahapolitiikasta, Vietnamin sodasta ja öljykriiseistä.
Carter nimitti Paul Volckerin keskuspankin johtoon – päätös, joka loi pohjan Reaganin ajan talouskasvulle, vaikka se oli lyhyellä aikavälillä kivulias.
Iranin vallankumous ei ollut Yhdysvaltojen hallittavissa, ja panttivankikriisi olisi ollut myrkkyä kenelle tahansa presidentille.
Ihmisoikeuslinja oli pitkällä aikavälillä merkittävä suunnanmuutos, vaikka se heikensi lyhyellä tähtäimellä Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa autoritaarisiin liittolaisiin nähden.
Carter ei ollut ”heikko”, vaan haluton käyttämään voimaa kevyin perustein.
Carter oli insinööri ja moraalifilosofi aikana, jolloin kansa kaipasi vahvaa narratiivia ja voimapolitiikkaa.
Hänen ongelmansa ei ollut arvojen puute, vaan kyvyttömyys myydä politiikkaansa poliittisesti.
Carterin kausi nähdään usein epäonnistumisena, mutta monet hänen päätöksistään hyödyttivät seuraavia hallintoja. Hänen presidenttikautensa ja erityisesti presidenttiyden jälkeinen työ ovat nostaneet hänen arvostustaan jälkikäteen. Carter toimii vastakohtana ”vahvalle johtajalle”: moraalisesti johdonmukainen, mutta poliittisesti haavoittuva.
Jimmy Carterin vahvuus:
Moraali, ihmisoikeudet, rauhanvälitys
Jimmy Carterin heikkous:
Kriisijohtaminen, talous, poliittinen viestintä
Carter osoittaa, että hyvät aikomukset eivät yksin riitä geopoliittisessa todellisuudessa. Hänen kautensa toimii sillanrakentajana idealismin ja realismin välillä – ja varoittavana esimerkkinä siitä, miten vaikeaa näiden yhdistäminen on.
#JimmyCarter #Presidentti #Ihmisoikeudet #CampDavid #Geopolitiikka #Historia #USPresident #HumanRights #Geopolitics #History
Lähde: Jimmy Carterin analyysi
Päivämäärä: 18.1.2026
Kirjoittanut Aksu Operaatiokeskus/Aksu