 |
| Illinois'n kuvernööri J.B. Pritzker linjaa demokraattien tulevaisuuden painopisteitä ja vaatii rohkeita toimia muun muassa minimipalkkojen korottamiseksi ja äänioikeuksien turvaamiseksi. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Kun demokraatit haastavat republikaanien niukkaa enemmistöä, on esitetty kysymyksiä siitä, mitä heidän pitäisi tehdä enemmän ja mitä he tekevät tällä hetkellä liian vähän. Illinois'n kuvernööri J.B. Pritzkerin mukaan välivaaleihin liittyy ainakin kolme suurta teemaa. Hän painottaa, että on tehtävä heti selväksi yksi asia: ihmiset puhuvat paljon demokratian puolesta taistelemisesta, mikä on elintärkeää, sillä maalla ei ole tulevaisuutta, ellei demokratian säilyttämisen puolesta taistella.
Se on kaiken muun edellytys, mutta vaaleja ei voiteta puhumalla yleisölle pelkästään demokratiasta. On ilmeistä, että monet välittävät syvästi ja ymmärtävät, miten Donald Trump ja republikaanit heikentävät demokratiaa, ja tätä vastaan on taisteltava kaikin keinoin. Kuitenkin ovelta ovelle -kampanjoissa, kun sadalta äänestäjältä kysytään heidän tärkeintä ongelmaansa, vain viisi mainitsee demokratian.
Ihmiset ymmärtävät demokratian olevan tärkeä perusta kaikelle, mutta kotiovilla he ajattelevat sähkölaskujen, vuokran, lasten korkeakouluopintojen tai oman eläkkeelle jäämisen maksamista. Nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat ihmisten elämään juuri nyt, ja niistä on puhuttava. Pritzker toteaa, että vaikka sanaa "kohtuuhintaisuus" käytetään paljon, asioista on puhuttava hyvin selkeällä kielellä. Kyse on kustannusten alentamisesta ihmisille, ja paras tapa tehdä asioista edullisempia on nostaa ihmisten palkkoja. Hän korostaa, että näin olisi pitänyt toimia jo vuonna 2024. Vuonna 2026 uudelleenvalintaa hakevana kuvernöörinä hän linjaa, että minimipalkkaa on nostettava. Nykyisellä 7,25 dollarin tuntipalkalla kokopäivätyöstä tienaa 14 000 dollaria vuodessa, millä yksi ihminen ei voi selviytyä. Pritzkerin mukaan on kysyttävä, miksi puolue ei pidä todella kovaa ääntä minimipalkan nostamisesta, kun jopa Juliana Stratton kampanjoi senaattiehdokkuudestaan osittain 25 dollarin minimipalkalla. Minimipalkan nostosta tulisi puhua jatkuvasti. Hän huomauttaa, että jokainen kongressin republikaani, jonka demokraatit haluavat voittaa, vastustaa minimipalkan nostamista, ja noin puolet heistä on sitä mieltä, ettei minimipalkkaa pitäisi olla lainkaan. Samaan aikaan 80 prosenttia amerikkalaisista haluaa nähdä minimipalkan nousevan.
Toinen äärimmäisen tärkeä kysymys demokratian ohella on äänioikeuksien vieminen. Pritzkerin mukaan ihmisten äänioikeuksia viedään pois, ja näiden oikeuksien säilyttämisen puolesta on taisteltava raivokkaasti. Hän muistuttaa, että monet ihmiset ovat menettäneet henkensä tämän puolesta, ja mainitsee edesmenneen Jesse Jacksonin, joka oli kotoisin Illinois'ta. Jackson oli elinikäinen äänioikeuksien ja kansalaisoikeuksien puolestapuhuja, ja hänen menetyksensä on vaikea käsittää. Pritzker painottaa, että juuri nyt kaikkien on oltava kansalaisoikeusaktivisteja, sillä jos marraskuussa ei käydä reiluja vaaleja, vaaleja ei enää tule. Kaikkien on saavuttava uurnille määrätietoisesti, riippumatta siitä, yrittääkö Donald Trump käyttää ICE:tä ja CBP:tä pelottelemaan ihmisiä pois äänestyspaikoilta. Pritzkerin mukaan osavaltioiden kuvernöörien on suojeltava kansalaisten äänioikeutta.
Keskustelussa tuotiin esiin huoli siitä, että uusi lainsäädäntö ja vaalipiirien uudelleenrajaukset ympäri maata rajoittavat dramaattisesti värillisten ihmisten edustusta, ja korkein oikeus pohtii parhaillaan äänioikeuslain toisen pykälän kohtaloa eli sitä, poistetaanko rotu äänioikeuslaista. Kysymyksen asettaja muistutti Kennedyjen ja Johnsonin saavutuksista 1960-luvun kansalaisoikeuslaeissa, ja totesi, että nyt yritetään kääntää ylösalaisin kaikki, mikä syntyi kansalaisoikeusliikkeen myötä. Keskustelussa nousi esiin pelko siitä, että demokraattinen puolue antaa Trumpin asettaa asialistan, jolloin puolue vain reagoi hänen puheisiinsa sen sijaan, että toimisi niiden asioiden pohjalta, jotka huolestuttavat kansalaisia, kuten maaseudun äänestäjiä koskettavan Affordable Care Actin suojeleminen.
Pritzker yhtyy tähän näkemykseen ja toteaa, että suuri osa tapahtuneesta on ollut reaktiota Donald Trumpin päivittäiseen meteliin. Hän muistelee, kuinka Joe Bidenin kauden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana tuntui hiljaiselta verrattuna Trumpin aikaan, mutta nyt ollaan jälleen samassa reagoivassa tilassa. Pritzkerin mukaan demokraattien on oltava proaktiivisia ja opittava siitä, mitä Donald Trump teki tullessaan virkaan: hän toi mukanaan asialistan ja on saanut lähes koko ohjelmansa läpi yhden vuoden aikana. Demokraateilla on oltava oma asialistansa, joka on saatava läpi demokraattihallinnon ensimmäisenä vuonna. Tämän asialistan on oltava rohkea ja siihen on sisällyttävä äänioikeuksien palauttaminen. Pritzker kertoo ylpeänä, että hänen osavaltiossaan Illinois'ssa on valittu enemmän mustia kongressiedustajia kuin missään muussa osavaltiossa, ja näin tulisi olla muuallakin. Äänioikeuksien vieminen tekee tästä kuitenkin yhä vaikeampaa.
Illinois'ssa äänioikeuksia on jo laajennettu osavaltion lailla ja äänestämisestä on tehty helpompaa. Pritzker mainitsee, että postiäänestämistä on helpotettu: äänestäjä voi halutessaan ruksata ruudun ja ilmoittaa haluavansa äänestää postitse jokaisissa vaaleissa, jolloin äänestyslippu toimitetaan postitse joka kerta. Osavaltiossa on käytössä myös äänestyslippujen palautuslaatikoita. Kuvernöörin mukaan äänestäminen on ehkä kaikkein tärkein asia, jonka oikeuksia on laajennettava. Hän kutsuu tulevaa ohjelmaa nimellä "Agenda 48", viitaten Yhdysvaltain 48. presidenttiin, jonka hän uskoo olevan demokraatti ja jolla on oltava rohkea, välittömästi toteutettava asialista. Kun häneltä kysytään suoraan, aikooko hän olla tuo demokraattipresidentti vuonna 2028, yleisön kannustaessa Pritzker vastaa hymyillen ja ohittaa kysymyksen toteamalla olevansa tällä hetkellä ehdolla Illinois'n kuvernööriksi ja toivoen osavaltionsa asukkaiden ääntä.
Marylandin kuvernööri Wes Moore nostaa esiin historialliset saavutuksensa: Väkivaltarikollisuuden romahtaminen ja taloudellinen tasa-arvo keskiössä
 |
| Marylandin kuvernööri Wes Moore kertoo ylpeänä saavutuksistaan, joihin lukeutuvat väkivaltarikollisuuden historiallinen lasku ja mittavat panostukset osavaltion taloudelliseen tasa-arvoon. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Mooren ensisijainen motivaatio asettua ehdolle kumpusi syvästä huolesta yhteiskunnan tilaa kohtaan. Hän kertoi lähteneensä mukaan politiikkaan, koska hän ei kyennyt ymmärtämään, kuinka mikään sivistynyt yhteiskunta voi sallia nykyisen kaltaisen lapsiköyhyyden tason ja silti kutsua itseään sivistyneeksi. Hänen mukaansa oli kestämätöntä, että lasten kohtalot sanellaan ennalta, ennen kuin heillä on edes mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä. Moore asettui ehdolle joukkoa kokeneita poliitikkoja vastaan. Hänen vastaehdokkainaan oli osavaltiotason luottamushenkilöitä, ministereitä ja demokraattipuolueen entinen johtaja. Moore, joka ei ollut koskaan aiemmin ollut ehdolla mihinkään virkaan, kertoi päättäneensä tuolloin, että riippumatta vaalien lopputuloksesta hän pakottaisi muut puhumaan lapsiköyhyydestä ja nostaisi sen osaksi poliittista keskustelua. Lopulta hän voitti vaalit.
Astuttuaan virkaan Moore antoi osavaltionsa asukkaille lupauksen. Hän vakuutti, että mikäli hänelle suodaan tämä kunnia, hänen hallintoaan ei koskaan kahlita eikä yksikään pomo tai eturyhmä pääse sanelemaan sen suuntaa. Hän linjasi, että hänellä on vain yksi intressi: varmistaa, että hänet virkaan äänestäneet ihmiset tietävät hänen pitävän sanansa. Yksi näistä keskeisistä lupauksista liittyi turvallisuuden palauttamiseen osavaltion kaduille. Maryland kärsi väkivallan epidemiasta, ja vuonna 2022 osavaltion suurimmassa kaupungissa Baltimoressa tehtiin keskimäärin lähes yksi henkirikos päivässä.
Moore kieltäytyi olemasta kuvernööri, joka vain osallistuu hautajaisiin ja pitää muistopuheita. Sen sijaan hän ryhtyi tiiviiseen yhteistyöhön Baltimoren pormestarin Brandon Scottin, paikallisten lainvalvontaviranomaisten, osavaltion syyttäjien, piirikuntajohtajien sekä erilaisten yhteisöryhmien ja yhteisöllisten väkivallan ehkäisyryhmien kanssa. Hän sitoutui tekemään kaikkensa varmistaakseen, että yhteisöt ovat turvallisia ja että tuo turvallisuus myös tuntuu ihmisten arjessa.
Kolmen vuoden systemaattisen työn tulokset ovat olleet poikkeuksellisia. Väkivaltarikollisuuden aste on laskenut Marylandissa lähes 50 prosenttia. Osavaltiossa koetaan tällä hetkellä koko Amerikan yhdysvaltojen nopeimmat väkivaltarikollisuuden laskut. Baltimoren henkirikosluvut ovat pudonneet niin alas, että edellisen kerran luvut olivat tällä tasolla ennen kuin kuvernööri Moore oli edes syntynyt.
Turvallisuuden lisäksi Mooren hallinto on keskittynyt taloudelliseen tasa-arvoon. Hän on tähdentänyt tavoitetta luoda paitsi kasvava talous, myös talous, joka palvelee kaikkia. Vaikka liittovaltion tasolla on nähty hyökkäyksiä monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta (DEI) sekä taloudellisia mahdollisuuksia vastaan, Moore on toiminut määrätietoisesti Marylandissa. Osavaltiossa toteutettiin hankintauudistus, jolla varmistetaan, että vähemmistöomisteiset ja mustien omistamat yritykset saavat oikeudenmukaisen osuutensa taloudellisista mahdollisuuksista. Tämän uudistuksen myötä Mooren kuvernöörikauden aikana mustien omistamille yrityksille on ohjattu lähes miljardi dollaria, ja Moore korostaa, että tämä on tehty täysin anteeksipyytelemättä.
Hallinto on myös ottanut painopisteekseen asunnonomistuksen tukemisen ja talouskehityksen edistämisen erityisesti niissä yhteisöissä, jotka ovat kärsineet eniten vuosikymmenten aliresursoinnista. Keskiössä ovat alueet, joihin Jim Crow -lait, massavangitsemiset ja ennen kaikkea orjuuden historiallinen perintö ovat iskeneet kipeimmin. Tämän korjaamiseksi on perustettu "Just Communities" -niminen 400 miljoonan dollarin rahasto, joka keskittyy rakenteellisesta rasismista kärsineisiin yhteisöihin varmistaen, että taloudellinen kehitys käynnistyy ensimmäisenä juuri niistä.
Kun liittovaltion hallintoon kohdistuvat paineet ja hyökkäykset alkoivat, Moore otti selkeän linjan myös liittovaltion työntekijöiden tukemisessa. Hän toi esiin Yhdysvaltain armeijassa oppimansa periaatteen: ketään ei jätetä taakse. Marylandin hallinto priorisoi yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa varmistaakseen, että liittovaltion työntekijät työllistyvät. Tähän tarkoitukseen käynnistettiin "Feds to Eds" -aloite, jonka tavoitteena on siirtää liittovaltion ammattilaisia opetusalan tehtäviin. Aloite on ollut erittäin menestyksekäs: Marylandin opettajapula on puolitettu, ja samanaikaisesti oppilaiden matematiikan ja lukutaidon tuloksissa on nähty parannusta käytännössä jokaisella luokka-asteella koko osavaltiossa.
Puheenvuoronsa päätteeksi kuvernööri Moore halusi kansalaisten ymmärtävän, mistä hänen arvopohjansa ja ylpeytensä juontavat juurensa. Hän korosti, että hänet on kasvatettu oikein hänen perheensä toimesta ja koulutettu oikein Yhdysvaltain armeijassa. Lisäksi hän toi esiin syvän hengellisen vakaumuksensa todeten palvelevansa mahtavaa Jumalaa. Moore kertoi tietävänsä tismalleen, mistä hänen voimansa kumpuaa, kuka herättää hänet aamuisin, kuka laittaa hänet nukkumaan iltaisin, kuka ohjaa hänen askeleitaan ja sanojaan, sekä kenen varaan hän voi aina nojata. Tämä on se viesti, jonka hän haluaa välittää kansalle.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: DRM News, Forbes Breaking News
https://www.youtube.com/watch?v=2uuZSHhUFy4
https://www.youtube.com/watch?v=WsqY5DOVnLQ
Päivämäärä: 10.4.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti